Opastukset ja työpajat

Työpajassa keskitytään veden monimuotoiseen maailmaan. Veikko Salkion kokoelmasta löytyy useita vesiluonnon asukkeja. Tutustumme mm. kotimaisista nisäkkäistä saukkoon, linnuista kuningaskalastajaan sekä ulkomaisista vesieläimistä meritähtiin. Isojen eläinten lisäksi vesi on täynnä mikroskooppisen pieniä eliöitä, kuten planktonia. Saat myös tuntea, miten vesi hioo ajan kanssa pikkukivistä särmät pois ja miten muinaisen meren aaltojen kohokuviot ovat iskostuneet hiekkakiveen.

Suomessa pesivistä linnuista yli puolet on muuttolintuja. Loput lajeista ovat osittaismuuttajia, vaelluslintuja tai paikkalintuja. Työpajassa tutustumme eri lintuihin ja siihen mitä voimme päätellä niiden rakenteesta, nokasta ja rintalastasta. Mitä ne syövät, minne ne muuttavat? Veikko Salkion luontokokoelmassa on edustettuna noin 200 Suomessa pesivää lintulajia. Käytössä myös Suomen linnut -cd, josta näkyvät muuttolintujen muuttoreitit ja -ajat sekä pesintä- ja esiintymisalueet.

Linnunmunat voivat olla yksivärisiä tai kirjavia, soikeita tai pyöreitä – kaikella on tarkoituksensa. Tutustumme lintujen pesintään, erilaisiin pesiin sekä linnunmuniin Kiepin munakokoelman ja Veikko Salkion kokoelman näytteiden kautta. Mitä laki sanoo linnunmunista? Asiantuntijana linnunmunien ja pesien tunnistamisessa on toiminut biologi Harri Hongell. Työpajassa jokainen voi tehdä itselleen linnunpesän ja munia eri materiaaleista. Käytössä myös Suomen linnut -cd, josta näkyvät muuttolintujen muuttoreitit ja -ajat sekä pesintä- ja esiintymisalueet.

Tällä pöllöretkellä näet pöllöjä ja kuulet niiden huhuilua takuuvarmasti. Työpajassa perehdytään Suomessa eläviin pöllölajeihin ja niiden elintapoihin. Veikko Salkion pienoisdioraamat kertovat pöllöjen pesinnästä ja niiden saaliseläimistä. Voimme myös luoda yöllisen metsän tunnelmaa varjoteatterin keinoin.

Nokkosperhonen ja sitruunaperhonen ovat kaikille tuttuja päiväperhosia, mutta mitä ovat kiitäjät, kehrääjät tai mittarit? Työpajassa tutustumme perhosten moninaisuuteen sekä muodonmuutokseen munasta aikuiseksi. Mitä tapahtuu kehityksen eri vaiheissa? Voimme myös pohtia sudenkorentojen eroja perhosiin tai tutkia muitakin hyönteisiä. Origamiperhosen taittelu vaatii tarkkuutta, mutta lopputulos palkitsee.

Talven pakkasta voi lähteä karkuun, mutta tänne jäävät yksilöt saavat suojaa lumesta. Toiset lepäävät kuukausia, toiset etsivät ruokaa herkeämättä päivittäin koko lyhyen valoisan ajan. Pehmeästä lumesta löytyy jälkijonoja, joista voimme tutkia yksittäisiä jälkiä ja kulkutapoja.

Tervetuloa tutustumaan eläimiin, joita voimme nähdä talvisessa luonnossa. Miten ne selviytyvät pitkästä, kylmästä talvesta?  Ryhmä saa samalla myös ohjeet talviseurantaan osallistumiseen.

Fossiilien kautta saamme tietoa maapallon historiasta ja elämän kehityksestä. Työpajassa kurkistamme miljoonien vuosien taakse ja huomaamme, miten eliöstö on muuttunut aikojen kuluessa. Miten mantereet ovat liikkuneet maapallon historian aikana? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet maapallon ilmastoon? Asiantuntijana fossiilien tunnistamisessa ja ajoittamisessa ovat toimineet Helsingin yliopiston paleontologit.

Oletko koskaan ajatellut, mistä alkuaineista ihmiskeho koostuu? Entä mistä alkuaineet ovat alkujaan peräisin? Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä Merja Pohjosen kanssa näyttelyn sekä työpajan, jossa tehdään katsaus alkuaineiden syntyyn, maapallon muodostumiseen ja elämän kehittymiseen. On sattumien summa, että meillä on vettä ja elämämme on mahdollista. Lopuksi jokainen saa palan savea, josta voi muotoilla mukaansa ihmisfiguurin. Mihin asentoon kehomme taipuukaan? (Huom! Savityön kuljetusta varten oppilaiden tulee ottaa tyhjä, huuhdeltu maitopurkki tai vastaava mukaan.)

Työpajassa tutustumme tähtien ja aurinkokunnan syntyyn Hubble-avaruusteleskoopin kuvien kautta. Mitkä tekijät suojaavat maapalloa meteoriiteilta? Tutkimme erilaisia meteoriitteja ja törmäyskiviä. Viljo Nissisen kokoelmassa on pala kuuluisaa Bjurbölen kivimeteoriittia, joka putosi tulipallona 1800-luvun lopulla Porvoon edustalle. Etsimme karttapallolta huomattavien meteoriittien törmäys- ja löytöpaikkoja Suomessa ja muualla maapallolla. Asiantuntijoina ovat toimineet Satu Hietala (GTK), Arto Luttinen (Luomus) sekä emeritusprofessori Lauri Pesonen (Helsingin yliopisto).

Vuoristot syntyvät ja rapautuvat, myös meriä syntyy ja häviää. Planeettamme pinta muuttuu koko ajan, aine kiertää. Tervetuloa tutustumaan alkuaineiden muodostamiin mineraaleihin ja kivilajeihin. Miten ja missä ne syntyvät, mistä aineista ne koostuvat? Työpajassa tulevat tutuiksi magmakivet, sedimenttikivet sekä metamorfiset kivet. Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta löytyy noin 3 500 miljoonan vuoden ikäinen Siuruan gneissi, joka on Fennoskandian kilven vanhin kivi. Lisäksi voimme harjoitella tunnistamaan yleisimpiä mineraaleja.

Aineen kiertokulussa satojen miljoonien vuosien aikana vuoret ja kalliot rapautuvat hitaasti kiveksi, soraksi, hiekaksi ja saveksi. Työpajassa tutustumme savimineraaleihin ja keramiikassa käytettäviin väriaineisiin Viljo Nissisen mineraalikokoelman näytteiden kautta. Mitä savi muistaa maapallon eri vaiheista? Mitä ovat Kokkolassakin esiintyvät happamat sulfaattimaat? Jokainen saa palan suomalaista punasavea, josta voi muotoilla mukaansa pienen luomuksen. Huom! Kiepissä ei savenpolttomahdollisuutta.

Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta löytyvät monet harvinaisetkin mineraalit ja niiden jalot muodot. Työpajassa selvitämme mistä alkuaineista ja missä prosesseissa jalokivet ja korukivet syntyvät. Etsimme kokoelmasta ametistin, topaasin, rubiinin. Mitä ominaisuuksia kivellä tulee olla, jotta se voidaan hioa? Lopuksi voimme tutkia jalo- ja korukiviä eri tutkimusvälineillä, hioa kiviä käsin tai tehdä oman amuletin eri materiaaleista.

Kiepin väriseikkailussa tutustumme valoon ja väreihin monipuolisesti. Auringon säteilystä vain murto-osa on ihmissilmälle näkyvää valoa. Värit ”syntyvät” näköaistimme kautta; valon aallonpituus vaikuttaa havaitsemiimme väreihin. Taskulampun avulla saamme esille kauniita sävyjä perhosten siivissä ja lintujen höyhenissä. Jotkin mineraalit näyttävät eri värisiltä valosta riippuen. Joni Virtanen on kuvannut vuosien aikana eri ilmakehän ilmiöitä. Hänen kuviensa kautta voimme tutustua mm. meteoreihin, revontuliin, haloihin, valaiseviin yöpilviin, sateenkaariin.

Kiepin talvityöpajassa olemme osa talvista luontoa. Mietimme, mitä linnut tekevät pimeänä talviyönä? Mistä ne löytävät ruokansa lyhyenä valoisana aikana? Kaikki eläimet ei suinkaan nuku tai horrosta. Eri eläinlajit ovat keksineet kukin oman tyylinsä selviytyä talven yli. Jaana Erkkilän Talviparatiisi -tarinassa karhu kertoo tarinoita talvisen luonnon elämästä. Huurteisessa metsässä voimme nähdä pienten vipeltäjien jälkiä. On hauskaa tehdä jälkiä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin musiikin tahdissa.

Mistä yö johtuu? Mitä eläimet tekevät yöllä, nukkuvatko ne? Työpajassa käsitellään yön olemusta ja tutustutaan yöaktiivisiin eläimiin. Seikkailemme museon hämäryydessä ja näemme lepakon, liito-oravan sekä useita yöperhosia. Monet linnut muuttavat syksyllä etelään. Lukuisat lähtevät matkaan pimeyden turvin. Ne ovat niin sanottuja yömuuttajia ja voivat käyttää suunnistamiseen tähtitaivasta.