Olet tässä

Nuohous

Suomalaisten kiinteistöjen hyvä paloturvallisuustaso johtuu merkittävältä osin siitä, että tulisijoista ja savuhormeista aiheutuvat palovahingot on säännöllisellä nuohouksella kyetty tehokkaasti ehkäisemään. Myös nokipalon vaara vähenee kun nuohous on suoritettu asiallisesti.

Nuohouksella ja puhdistuksella saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä. Tulisijan hyötysuhteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi polttamalla oikein ja pitämällä tulipinnat puhtaana.

Kiinteistön omistajalla on oikeus tilata kuka tahansa pätevyysvaatimukset täyttävä nuohooja suorittamaan nuohous. Hinnoittelusta päättävät palveluntuottajat itse.

Nuohoukseen liittyvissä ongelmatapauksissa tulee ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen.


Nuohouskerrat

Pääsääntöisesti nuohous on tehtävä kerran vuodessa lukuun ottamatta yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon tulisijoja ja hormeja.

Nuohouskerrat perustuvat Sisäasiainministeriön asetukseen (539/2005), lisäksi Pelastuslaki 59 § määrittelee nuohouksen järjestämistapoja.


Yhden vuoden välein nuohotaan:

  • kiinteällä polttoaineella, kevytöljyllä, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen.
  • muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit

Kolmen vuoden välein nuohotaan:

  • omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit.

Sopimuksen mukaan:

  • Suuluukuttoman takan tulipesän (avotakka) nuohooja puhdistaa vain, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä sopii erikseen nuohoojan kanssa sopii.
  • Keskuslämmityskattilan ja lämminilmakehittimen tulipesän ja tulipinnat puhdistaa nuohooja vain mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä sopii erikseen nuohoojan kanssa sopii.


Sivun alkuun

Päivitetty 15.5.2019 | Lähetä palautetta | Tulosta