Kirkonmäki
Kirkonmäki on entinen Kaarlelan kunnan keskustaajama, joka sijaitsee kahden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Alue rajautuu Ventuksentiehen, Vaasantiehen ja Eteläväylään, valtatien 8 tuntumaan. Kirkonmäen (ruots. Kyrkbacken) tunnetuimpia maamerkkejä ovat Kaarlelan keskiaikainen kirkko ja sen vierellä sijaitseva pappila ja kotiseutumuseo.
Kaarlelan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta. Kirkko rakennettiin keskiajan lopulla Vetelinjoen suulle, lähelle suojaista satamapaikkaa, joka oli pitäjän tiheimmin asuttua seutua. Alueella on ollut pysyvää asutusta ainakin 1200-luvulta alkaen. Kirkko valmistui kapealle niemelle, mutta maannousun myötä Kirkonmäen yhteys merelle on sittemmin kadonnut.
Sen vierellä oleva 1730-luvun pappila pihapiireineen edustaa karoliinisen ajan pappila-arkkitehtuuria korkeine aumakattoineen. Pappilan ulkoasu on peräisin Anders Chydeniuksen ajalta.
Usein Kirkonmäkeen kuuluviksi mielletään myös Tarharannan ja Tervaholman alueet, jotka sijaitsevat Kirkonmäen itä- ja länsipuolella.
Tervaholma
Tervaholma oli jo 1500-luvulla lastaus- ja kauppapaikka, ja täältä lähtivät mahdollisesti ensimmäiset tervalastit maailmalle. Terva tuotiin sisämaasta talvisaikaan ja keväällä kun jäät olivat sulaneet, lähtivät laivat kuljettamaan lastia eteenpäin. Satamatoiminta lakkasi Tervaholmalla 1600-luvun alkupuolella, kun Kokkolan kaupunki perustettiin ja kaupunginsalmi oli kaventunut ja madaltunut niin paljon, että uusi satama perustettiin vastaperustetun kaupungin rannalle.
Tervaholman alue rajautuu Ventuksentien ja Eteläväylän sekä Suntin yläjuoksun väliselle alueelle. Pientalovaltaisen asutuksen lähellä sijaitsee Kirkkolehdon kosteikko, jonka pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Kosteikkoalue on edustava lähiluontokohde, joka on palkittu kunniamaininnalla Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Paras luontoteko 2019-2020.
