Hyppää sisältöön
Perustamisasiakirjan sinetti

Historia

Vuonna 1620 syyskuun 7. päivänä Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti asiakirjan, jolla pienestä Ristirannan maanviljelys- ja kalastajakylästä tuli kaupunki nimellä Gamlakarleby. Kokkola vakiintui kaupungin suomenkieliseksi nimeksi myöhemmin.

Kokkolan historia aikajanalla

  • 2020 Kokkolan kaupunki täyttää 400 vuotta
  • 2009 Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyvät Kokkolan kanssa.
  • 1977 Kokkola ja Kaarlela yhdistyvät. Kaupungin ruotsinkielinen nimi muuttuu Gamlakarlebystä Karlebyksi.
  • 1975 vietetään Kaarlelan 600-vuotisjuhlaa.
  • 1969 Öja yhdistyy Kaarlelaan.
  • 1939–1945 Toinen maailmansota koettelee väestöä myös Kokkolan seudulla. Sotien jälkeen yritystoiminta kehittyy Ykspihlajan suurteollisuusalueella.
  • 1932 Öjasta oma kunta, aiemmin osa Kruunupyytä.
  • 1931 Hakalahden osakuntaliitos Kokkolaan.
  • 1918 Sisällissota.
  • 1909 Ullavan kunta perustetaan.
  • 1905 Kälviän nykyinen kirkko rakennetaan.
  • 1800–1900-lukujen vaihteessa sortokaudet. Siirtolaisuus voimistuu, uskonnollista ja poliittista heräämistä.
  • 1889 Tankarin majakka valmistuu.
  • 1885 Rautatie Kokkolaan.
  • 1854 Halkokarin kahakassa kokkolalaiset torjuvat englantilaiset.
  • 1808–1809 Suomen sota. Ruotsi menettää Suomen Venäjälle.
  • 1700–1800-lukujen vaihteessa Kokkola oli Ruotsi-Suomen suurimpia tervan tuottajia. Kaupungissa vauraita laivanvarustajia ja kauppiaita.
  • 1793 Ullavan kirkko rakennetaan.
  • 1770–1803 Anders Chydenius Kaarlelassa kirkkoherrana.
  • 1768 Lohtajan nykyinen kirkko rakennetaan.
  • 1765 Kokkola saa tapulioikeudet, kaupankäynti kukoistaa.
  • 1664 Tulipalo tuhoaa kaupungin suurelta osin.
  • 1639 Kälviästä oma pitäjä.
  • 1620 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf perustaa kaupungin nimellä Gamlakarleby. Myöhemmin kaupungin suomenkieliseksi nimeksi vakiintuu Kokkola.
  • 1608 Torppariluettelossa Ullava ensimmäistä kertaa.
  • 1600-luvulla Lohtaja merkittävä raudanvalmistuspitäjä.
  • 1597 Nuijasodan kahakka Tarharannassa Kirkonmäen kupeessa.
  • 1578 Lohtajasta oma pitäjä.
  • 1544 Ensimmäiset maininnat Kälviän ja Ruotsalon kylistä.
  • 1400–1500- lukujen vaihteessa Kaarlelan kirkko rakennetaan.
  • 1489 Kaarlela erotetaan Pedersören emäpitäjästä omaksi kirkkopitäjäkseen. Vuoteen 1927 saakka Kaarlelan kunta oli nimeltään Kokkolan maalaiskunta (ruots. Gamlakarleby landskommun)
  • 1375 Ensimmäinen kirjallinen maininta kokkolalaisesta. Kaarlela mainitaan kertomuksen mukaan Paaville lähetetyssä kirjeessä.
  • noin 800-luvulla Kaarlelan Kirkonmäki (ruots. Kyrkbacken, ent. Holmbacken) nousee merestä.
  • 4000–2500 eKr. Kampakeraaminen kulttuuri Kälviän ja Lohtajan alueella. Pronssi- ja rautakaudella asutus jatkuu ja laajenee. Hautaröykkiöitä rakennetaan.
  • noin 6500 eKr. Ensimmäiset asukkaat saapuvat Ullavan alueelle. Muu osa Kokkolasta on veden peitossa.
  • Vanhimmissa asiakirjoissa paikkakunnan nimi esiintyy muodossa Karlabi, josta Kokkolan ruotsinkielinen nimi Karleby on muodostunut. Suomenkielinen nimi Kokkola tulee mahdollisesti Kokkolahti -nimestä. Kokkolahdeksi kutsuttiin lahtea, joka työntyi mereltä sisämaahan aina Kirkonmäelle saakka. Tarinan mukaan lahden suurilla kivillä istuivat kokot eli kotkat.

    Lue lisää Kokkolan historiasta

     

    • Ratainsinööri J.E. Jaatinen 1.9.1930-31.12.1948
    • Varatuomari Olavi Korhonen 1.1.1949-18.8.1950
    • Varatuomari Lauri Järventaka 1.2.1951-31.8.1953
    • V.t. kaupunginjohtaja, pankinjohtaja E. Witting 1.9.1953-31.12.1953
    • Lakitieteen lisensiaatti, merikapteeni Carl Gentz 1.1.1954-31.12.1971
    • Metsänhoitaja Esko Lankila 1.1.1972-31.8.1991
    • Hallintotieteiden maisteri Antti Isotalus 1.9.1991-30.4.2017
    • Kauppatieteiden maisteri Stina Mattila 1.9.2016-