Olet tässä

AJANKOHTAISTA

PIENOISKOOSSA

15.3.-21.10.2018
ITE-museo, Pitkänsillankatu 28

Pienoiskoossa 50x70cm juliste logo.jpg

PIENOISKOOSSA – KUVIA MENNEESTÄ, TULEVASTA JA MIELIKUVITUKSESTA

ITE-museon kesänäyttely aukeaa poikkeuksellisesti jo kevään kynnyksellä. Tuottaja Liisa Heikkilä-Palon kuratoimassa kokonaisuudessa äänensä saa kuuluville pienoisveistokset, miniatyyrit ja tarkkuutta vaativat työt. Museon viiteen eri huoneeseen on luotu tunnelma väreillä, jotka korostavat pienoisveistosten ja -kuvien takana olevia maailmoja. Pienoiskoossa-näyttely on tiivistunnelmainen sekoitus ITE-taiteilijoiden ja ammattitaiteilijoiden teoksista. Teoksia on lainattu taiteilijoiden lisäksi Raahen, Kauhajoen ja Lahden museoista sekä yksityisiltä tahoilta.

Kuraattori Liisa Heikkilä-Palon idea Pienoiskoossa-näyttelyn kokoamiseksi alkoi yli kolme vuotta sitten, kun hän näki Raahen museon kokoelmissa olevat Samuli Sarkkilan pienoisveistokset ja vanerileikkaukset. Niiden kiehtova tarina ja veistosten hienous vaativat päästä esille myös Raahen ulkopuolella. Amerikan kävijä, aina Alaskaa myöten, teki kirjan elämän kokemuksistaan ja reissuistaan. Koska kirjoittaminen ei tuntunut luontevalta ilmaisutavalta, Sarkkila ikuisti tarinansa vanerilevyihin. Puuleikkaukset ja veistokset kertovat paitsi taiteilijan oman tarinan myös Raahen kaupungin elämästä 1900-luvun alkupuolella. Erityisen huomion ovat saaneet kaupungin arvohenkilöt.

Näyttelyn 14 taiteilijasta yksi on Karjalan evakko, ITE-taiteilija Johannes Ivakko. Hänet esiteltiin jo ensimmäisessä ITE-taiteen näyttelykiertueessa vuosituhannen vaihteessa. Ivakon puuveistokset, tarinat henkilöineen rajantakaisesta Karjalasta, ovat tunnelmaltaan hartaita mutta taiteilijan karjalaisen huumorin sävyttämiä. Näyttelyssä esillä olevassa isossa teoksessa matkataan rahtilaiva Saimalla Valamoon jumalanpalvelukseen. Kirkkokansa on näkemisen arvoinen.

Eteläpohjalainen Rikhard Koivisto on edellisten tavoin yksi ITE-taiteen klassikkotaiteilijoista. Myös hän on kuvittanut värikylläisillä veistoksillaan paikallista elämää. Siinä saavat kuvauksen Rannanjärvi ja Isotalon Antti vallesmanneineen. Puukkotappeluakaan ei ole unohdettu. Poikkeuksen muodostavat toki Aatamin ja Eevan paratiisiaiheet, joista taiteilija on tehnyt useita, toinen toistaan hurmaavampia toisintoja. Yksi erikoisuus Koivistolla on moneen puuveistäjään verrattuna; hän teki teoksia myös sahanpurusta.

Kalajoella asuva Mauri Rönni on jukertanut realistiset pienoisveistoksensa keittiön pöydän äärellä. Ne eivät hänen mielestään kaipaa maalipintaa. SuomenruotsalainenTorsten Lundmark vuolee puusta kansanomaisia kertomuksia. Hänen veistoksensa myytiin loppuun Lontoossa järjestetyssä näyttelyssä muutama vuosi sitten. Markku Mannisenmäen linnuissa ei ole värejä säästelty, ja taiteilija on nimennyt paikkakuntansa mukaan uuden lajin, multiainen. Timo Vattulaisen metsämiehissä ja kalastajissa on Lapin tenhoa.

ITE-taiteilijoiden rinnalle kuraattori on valinnut kolmen ammattitaiteilijan teoksia. Kun Ivakon installaatio edustaa ortodoksista perinnettä, niin Meri Westlin uudistaa traditiota. Taiteilijan vaikuttava Käspaikat-installaatio nostaa esille käspaikkojen hienot koristelut ja ornamentit. Tarja Teräsvuoren ikonostaasi näyttää toteen miljoonien rukousten voiman. Tapani Kokon ihastuttavat rasiarouvat on näyttelyn tilaustyö. Ne keinuvat laudalla itsetietoisina odottaen timanttien sujauttamista rasioidensa uumeniin.

Kuraattorin tilaamat Erik Uddströmin ja Veli Granön miniatyyrivalokuvat täydentävät kauniisti Pienoiskoossa-näyttelyn teeman.

Pienoiskoossa-näyttely on esillä ITE-museossa Kokkolassa 15.3.–21.10.2018. Näyttely on K.H.Renlundin museon omaa tuotantoa.  

Lisätiedot:
Liisa Heikkilä-Palo, kuraattori, p. 0400-465 837 liisa.heikkila.palo@gmail.com
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, p. 044-780 4478 elina.vuorimies@kokkola.fi

NÄYTTELYN TAITEILIJAT

Veli Granö, Porvoo
Runar Helander, Kokkola
Johannes Ivakko, Lahti
Rikhard Koivisto, Kauhajoki
Tapani Kokko, Orimattila
Torsten Lundmark, Pörtom
Markku Mannisenmäki, Multia
Mauri Rönni, Kalajoki
Samuli Sarkkila, Raahe
Tarja Teräsvuori, Helsinki
Erik Uddström, Helsinki
Timo Vattulainen, Rovaniemi
Meri Westlin, Tampere


PEHMEETÄ TOUHUA 28.4.-2.12.2018 
JYVÄSKYLÄSSÄ, SUOMEN KÄSITYÖMUSEOSSA
KAUPPAKATU 35

Kenneth_Rasmussen_Ateljeessa_Kuva_Bifrost_2018.jpg
Kenneth Rasmussen ateljeessa

Pehmeetä touhua Suomen käsityön museossa!
Parisataa kiloa kierrätysmateriaalista tehtyä massiivineuletta, vapaavirkattu susihybridi, 60 kanavatyötä ruotsalaisista paikkakunnista. Lisäksi käsityön tekemisestä hurmaantunut Anna Lassi-lampaineen, viidenkymmenen kilon painoinen lankapallo ja rautalangasta väännetyt aforismit. Tässä esimakua Pehmeetä touhua -näyttelyn teoksista.

Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin massiivineuleinstallaatioon voi sukeltaa ja islantilaisen Erla Björk Sigmundsdóttirin tiukkaan kääröön paketoitujen nukkejen kanssa tekee mieli leikkiä. Norjalaisen Torstein Nilsenin hehkulamppukaakelit keskustelevat sujuvasta raahelaisen Samuli Sarkkilan hehkulamppujen sisään rakennettujen miniatyyrien kanssa. Lauri Mäkäräinen on tehnyt sarjoja taidokkaita puuveistoksia julkisuuden hahmoista, kun taas ruotsalainen Magnus Östling kunnioittaa synnyinmaataan tekemällä sarjan kanavatöitä maansa eri kolkista persoonallisine erityispiirteineen. Mukana on myös Kellokosken prinsessan, Anna Lappalaisen, tekstiilitöitä.  Näyttelyssä on teoksia yhteensä lähes 40 taiteilijalta, joista noin puolet on Suomesta ja toinen puoli muista Pohjoismaista.

Pehmeetä touhua näyttää mitä tapahtuu, kun käsityö ei pysy kuosissaan, vaan villiintyy tekniikoiden ja materiaalien ilotteluksi. Itseilmaisun rinnalla kunnioitetaan kuitenkin sitä tinkimätöntä taitoa ja uutteruutta, jota hitaat ja työläät käsityötekniikat tekijältään vaativat. Teosten tekniikat ulottuvat pehmeästä tekstiilikäsityöstä keramiikkaan ja puunveistoon. 

Suomen käsityön museon luovuuden ääriä haastava outsider-käsityötaiteen näyttely julistaa käsityötekniikoiden ilmaisuvoimaa, uskallusta ja yksilön itseilmaisua. Pehmeetä touhua -näyttely rikkoo käsityötradition rajoja ja yllättää katsojansa tuomalla esiin käsityöperustaista taidetta perinteisen taidekentän ulkopuolelta ympäri Pohjoismaita.

Pehmeää touhua puolustaa pehmeitä arvoja taiteessa. Outsider-taide viittaa taiteen marginaaleihin, kuten ITE-taiteilijoihin ja erityistä tukea tarvitseviin taiteilijoihin. Näyttely julistaa, että taide kuuluu kaikille, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä teoksia. Jokaiselle kuuluu yhdenvertainen oikeus ilmaista itseään kuvataiteen ja luovan taidekäsityön avulla. Myös näyttelyn tiedotusmateriaaleissa ja oheistapahtumissa on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen. Näyttelyn liittyy filmejä, jotka kertovat taiteesta tekijöiden omalla äänellä.

Näyttelyn ovat kuratoineet taiteen tutkija Minna Haveri ja K.H. Renlundin museon ITE-amanuenssi Elina Vuorimies.

Nordic Outsider Craft –hanke

Suomen käsityön museon Pehmeetä touhua -näyttely on laajemman, pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevän Nordic Outsider Craft -hankkeen ensimmäinen ja samalla päänäyttely. Jyväskylän jälkeen näyttely lähtee pienempänä kuratoituna kokonaisuutena kiertämään kaikki pohjoismaat, päätyen lopuksi K.H.Renlundin museoon Kokkolaan.
Hanke perustuu vahvaan pohjoismaiseen kumppanuusverkostoon.  Hanketta ja näyttelykiertuetta hallinnoi K.H. Renlundin museo Kokkolassa. Suomen käsityön museon lisäksi muita pääyhteistyökumppaneita ovat norjalainen Trastad-kokoelma Borkenesissa, tanskalainen Bifrostin taidekoulu ja -studio Randersissa, ruotsalainen Inuti-säätiö Tukholmassa sekä islantilainen Safnasafnið-museo Akureyrissa. Lisäksi suomalainen kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden edunvalvoja ja verkostotoimija Kettuki ry tarjoaa hankkeelle asiantuntemustaan erityistaidetoiminnan kysymyksissä.
Nordic Outsider Craft -hanke on saatettu alulle Pohjoismaisen kulttuurirahaston OPSTART-tuen avulla, minkä jälkeen sitä on tuettu rahaston HANDMADE-teeman puitteissa sekä Svenska kulturfondenin avustuksella.
Kuraattorivierailut ovat saanet avustukset Suomalais-norjalaiselta kulttuurirahastolta sekä Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on puolestaan tukenut näyttelyyn kuratoitavan, Anna Lappalaisen taidekirjontoja esittelevän kokonaisuuden tuotantoa.

Tiedotuskuvat
Tiedotuskuvia voi ladata museon pressikuvasivuilta http://press.museokauppa.fi/
Haastattelut
Lisätietoja näyttelystä ja hankkeesta antavat näyttelyn kuraattorit
Minna Haveri, taiteen tutkija,
minna.haveri@aalto.fi, p. 040 821 4217
Elina Vuorimies, amanuenssi, K.H. Renlundin museo, elina.vuorimies@kokkola.fi, p. 044 780 9478

NÄYTTELYN TAITEILIJAT

TANSKA
Gurli M. Hansen
Kenneth Rasmussen

NORJA
Brit Lisbeth Johnsen
Herleik Kristiansen
Torstein Nilsen
Wenche Nilsen

RUOTSI
Camilla Holmqvist
Chang Im Ohlson
Sara Saremi
Patricia Sigurd
Yhteisötaideteos
Magnus Östling

ISLANTI
Pálína Erlendsdóttir
Ragnar Hermansson 
Guðjón R. Sigurðsson
Erla Björk Sigmundsdóttir
Svava Skúladóttir

SUOMI
Eivor Bennort
Paul Gustafsson
Vilho Halmekari
Seppo Inkinen
Kellokosken prinsessa
Rikhard Koivisto
Alpo Koivumäki
Elisa Kärjä
Seppo Laatunen
Henna Laulainen
Torsten Lundmark
Lauri Mäkäräinen
Aleksi Pietikäinen
Jyri Rastas
Matti Rauhaniemi
Mirjami Rautio
Miia Ruohonen
Samuli Sarkkila
Eini Saukkonen
Helinä Savonen
Johanna Seppä


ITE-TAITEEN POP-UP NÄYTTELYITÄ PAIKALLISMUSEOIHIN

K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon koordinoima Meidän museo -hanke tuottaa kesäkauden aikana ITE-taidenäyttelyt kolmeen keskipohjalaiseen kotiseutumuseoon Lohtajalle, Perhoon ja Lestijärvelle. Museoissa esillä olevat teokset kuuluvat Kokkolan ITE-museon / Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kokoelmaan. ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta, joka heijastelee tekijöidensä esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää. Nimitys juontaa juurensa sanoista ”itse tehty elämä”.


Tiistaina 4.7. avautuvan Lohtajan kotiseutumuseon näyttely koostuu Viljo Luokkasen pelimanniaiheisista puuveistoksista sekä Jukka Säntin herkistä joutsenaiheista. Lestijärven kotiseutumuseossa esillä olevat Martti Hömpin ilmeikkäät teokset ”Pystykaato” ja ”Parkkaava jätkä” esittelevät perinteisiä käsityötaitoja. Perhon kotiseutumuseon kesänäyttely on koostettu Jorma Pihlin ja Timo Peltosen luontoaiheisista pienveistoksista. Näyttelyt ovat esillä kotiseutumuseoissa koko kesäkauden, ja niihin on mahdollista tutustua museoiden aukioloaikoina.

ITE-taiteen näyttelyt ovat osa Meidän museo -hankkeen paikallismuseoiden kehittämistyötä. Hankkeen tavoitteena on vankistaa kokemusta alueellisen identiteetin ainutlaatuisuudesta sekä nostaa paikallismuseoiden profiilia ja näkyvyyttä kuntalaisten arjessa. Hanketta rahoittavat Pirityiset ry ja Rieska-Leader ry.

Lisätietoja Meidän museo -hankkeesta antaa
Projektikoordinaattori Essi Manner, 040-806 8126 essi.manner@kokkola.fi

 

ITE USKOSSA – itseoppineiden tekijöiden suhde uskoon ja uskontoon arjen askareitten äärellä

19554310_1733652906649737_4868271717121470469_n.jpg
Kuva Veli-Pekka Harju


Kaustisen kellotapulin näyttely tarjoaa sympaattisen ja kodikkaan kattauksen suomalaiseen nykykansantaiteeseen eli ITE-taiteeseen sekä eurooppalaiseen naiiviin taiteeseen. Uskonnolliset aiheet kiinnostavat monia itseoppineita taiteen tekijöitä. Se esittäytyy joko vahvana uskona tai kiinnostavana ilmiönä.

Siurolainen Martti Hömppi karnevalisoi lähes kaiken näkemänsä ja kokemansa, jopa oman kuolemansa. Kajaanissa asuva Sirkka Keränen kokee maalatessaan tekevänsä hengellistä työtä. Hänen elämässään usko on ollut läsnä alusta asti. Niin on myös suonenjokilaisen Marko Jääskeläisen elämässä, missä ortodoksinen usko on tallentunut lukuisiin värikkäisiin maalauksiin. Värit tuovat mukanaan ilon ja karkottavat surun. Iloa tarjoavat myös Enni Idin hurmaavat kukka- ja kissamaalaukset. Idin maalauksissa on säilynyt maaseudun katoava perinne. Hänen kesällä auki oleva kotitalonsa Padajoella tarjoaa mieleenpainuvan kokemuksen.  Maaseutu ja luonto ovat ITE-taiteilijan sydäntä lähellä olevia aiheita. Korpijokinen Timo Peltonen on vanginnut suomalaisen sielunmaiseman uljaisiin eläinhahmoihin.

Oman kokonaisuutensa muodostaa hannoverilaisen lääkäripariskunnan Maija ja Volker Dallmeierin lahjoittama naiivin taiteen veistoskokoelma. Kokoelman pienoispuuveistokset ovat lähes kaikki Puolasta, jonka voimakas katolinen perinne on ollut veistäjien inspiraation lähteenä. Näyttelyssä on esillä lähes kolmekymmentä herkkää ja hienoa veistosta.

Näyttelyn teokset ovat lainassa ITE-museosta, joka toimii K.H.Renlundin museossa Kokkolassa. Teokset omistaa Maaseudun Sivistysliitto, joka on kartoittanut ja tallentanut ITE-taidetta kohta kaksi vuosikymmentä.  Näyttely on tehty yhteistyössä Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kanssa.

ITE uskossa -näyttely on avoinna samaan aikaan tiekirkon kanssa, 26.6.–28.7. ma–pe klo 10–15.

Osoite: Siltatie 3, 69600 Kaustinen


Lisätiedot:
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, ITE-museo, Kokkola, p. 044 780 9478, elina.vuorimies@kokkola.fi
Veli-Pekka Harju, kirkkoherra, Kaustisen ja Ullavan seurakunta, p. 050 3147 337, veli-pekka.harju@evl.fi


NAIIVIA TAIDETTA DALLMEIER-KOKOELMASTA ESILLÄ KANSANTAITEENKESKUKSESSA


fb_20170707-039.jpg
Kuva - Lauri Oino


Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenellä merkittävän taidelahjoituksen, kun saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier päätti lahjoittaa keräämänsä kokoelman Kaustiselle. Dallmeierit olivat keränneet eurooppalaista naiivia taidetta vuodesta 1969 lähtien, ja olivat jo useita vuosia etsineet sille sopivaa kotia. Kaustisen kunta kustansi kokoelmasta kirjan viime kesänä, ja nyt tänä kesänä kokoelma on saanut pysyvän esittelypaikan Kaustisen kansantaiteenkeskuksesta.

Kokoelmat ovat aina kerääjiensä näköisiä. Dallmeierit keskittyivät kokoelman keräämisessään nimenomaan naiiveihin taiteilijoihin, joilla ei ole koulutusta ja jotka luovat omintakeisia kuvia omasta sisäisestä maailmastaan. Dallmeierit tekivät pitkäjänteistä työtä etsiessään ja nostaessaan esille itsestään ääntä pitämättömien taidetta. Kokoelma on hieno kokonaisuus eurooppalaisesta 1960–70-lukujen naiivista taiteesta, jota sittemmin on alettu nimittää outsider-taiteeksi. 

Kokoelman yli 200 teoksesta on esillä Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa lähes 90 työtä; 19 maalausta ja 68 veistosta 32 taiteilijalta. Kaustisen kunnan omistamaa Dallmeier-taidekokoelmaa hoitaa K.H.Renlundin museo Kokkolassa. Kokoelma on ollut viimeksi laajasti esillä näyttelyssä Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa Valamon kulttuurikeskuksessa ja ITE-museossa Kokkolassa 2015–16.

Näyttelyn avajaisia vietetään to 13.7. klo 12 Kansantaiteenkeskuksessa. Näyttelyn avaa Volker Dallmeier. TERVETULOA!


LISÄTIETOJA:
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, K.H.Renlundin museo, Kokkola, p. 044-780 9478


TAUSTAA


Suomalais-saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier tutustuivat Erich Bödekeriin ja tämän satumaiseen puutarhaan keväällä 1969. Innostus kuvaa parhaiten vierailun jälkeisiä tunnelmia. He tekivät Bödekeristä elämäkertahaastattelun ja kattavan teosluettelon tämän lähes 900 työstä. Dallmeierit perustivat vuonna 1983 myös seuran, joka yhä tänäkin päivänä kantaa hänen nimeään.

Sama innostus vei Dallmeierit eri Euroopan maihin 1970- ja 80-luvuilla tutustumaan muihin naiiveihin taiteilijoihin, jotka silloin olivat vielä tuntemattomia. Yli rajojen syntyi ystävyyttä, usein vilkas kirjeenvaihto, monia inhimillisiä kontakteja, jotka useimmin ylittivät pelkän taiteen keräämisen. Matkojen tuloksena syntyi useita eri taiteilijoita käsitteleviä artikkeleita, jotka julkaistiin kirjoissa, näyttelyluetteloissa ja taidelehdissä. Pian ensimmäisen keräilymatkansa jälkeen Dallmeierit järjestivät ensimmäisen näyttelynsä Iisalmessa, missä he työskentelivät apulaislääkäreinä vuonna 1973. Se oli lajissaan ensimmäinen Suomessa ja siirtyi esitettäväksi myös Amos Anderssonin taidemuseoon Helsinkiin.

Kokoelman keräämisen ja näyttelyitten järjestämisen rinnalla on ollut vahva tutkimustyö. Volker Dallmeier määrittelee naiivin taiteen samaan tapaan kuin professori, kuraattori Thomas Grochowiak, jonka mukaan naiivien tuotanto on kaukana kaikesta, mikä on tekemisissä koulutuksen, kurssien, sivistyksen kanssa. Autenttiset naiivit luovat teoksia itsestään, kuvia, joita he kantavat sisällään, kuvia omista maailmoistaan.

Jo kokoelmakeräämisen alkuvuosina, vuonna 1971 naiivi taide oli saavuttanut jonkinasteisen lakipisteensä. Naiivin taiteen sisälle kelpuutettiin kaikki mahdollinen, mikä miellytti suurta maksavaa yleisöä. Vuoden 1928 Pariisin suuresta naiivin taiteen näyttelystä Puhtaan sydämen maalarit oli kulunut aikaa, samoin tunnetuista naiiveista maalareista kuten Henri Rousseau, Séraphine Louis, Louis Vivin ja Niko Pirosmani, ja myös heidät löytäneistä tunnetuista ammattilaistaiteilijoista!

Myös naiivin taiteen nimeäminen vaikeutui outsider-taiteen esilletulon myötä 1970-luvun alkupuolella. Dallmeierit näkivät, miten naiivista taiteesta tuli kuin yhdessä yössä outsider-taidetta. Esimerkiksi heidän kokoelmaansa kuuluneet naiivin taiteen mestarit Anselme Boix-Vives, Erich Bödeker, Pietro Ghizzardi, Max Raffler, Nikifor ja Anna Zemánková tunnustettiin äkkiä outsider-taiteen klassikoiksi.

Keskellä naiivin taiteen kriisiä vuonna 1981 Volker Dallmeier järjesti yhdessä Werner Pöschelin kanssa näyttelyn Naive Kunst – Geschichte und Gegenwart (Naiivi taide – historia ja nykyisyys). Sen yhteydessä yritettiin ensimmäistä kertaa tiukalla valinnalla ja radikaalisti karsimalla erottaa ”aito naiivi taide” sunnuntaimaalauksesta, jäljittelemisestä ja naivistisesta kitsistä. Näyttely herättikin paljon keskustelua.

Lukuisat näyttelyvierailut, konferenssit ja keskustelut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden keräilijöiden kanssa ovat vahvistaneet Dallmeierien käsitystä naiivista taiteesta ja sen olemuksesta kasvattaen heistä naiivin taiteen puolestapuhujia. He näkevät myös, että naiivi taide oli aikansa lapsi. ”Onneksi hyvät taiteilijat jäävät aina olemaan, käsitteiden ristiriidoista huolimatta”, he toteavat.

Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenenä Volker ja Maija Dallmeiereilta avokätisenä lahjoituksena kokoelman, joka kattaa yli 200 teosta, maalauksia ja veistoksia, yli 60 taiteilijalta yli kymmenestä Euroopan maasta. Kokoelma sisältää naiivin taiteen keskeisiä teoksia eritoten 60- ja 70-luvuilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu suuri joukko puolalaisia kansanomaisia puuveistoksia sekä mittava naiivin taiteen käsikirjasto.


KÄSITTEITÄ

ITE-museo
on Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämä nykykansantaiteen museo. Sen näyttelyiden ja kokoelman keskus on Kokkolassa K.H.Renlundin  museon yhteydessä. ITE-museo tuottaa myös kiertäviä näyttelyitä ”liikkuvana museona”.

ITEpäisyys
on ITE-taiteen vuoden 2017 päänäyttely, johon yhdistyy nykytaidetta ja outsider-taidetta. Näyttelyn kuratoi Veikko Halmetoja. Tuottajina ovat K.H.Renlundin  museo, Joensuun taidemuseo Onni ja Maaseudun Sivistysliitto.

ITE-taide
on suomalaista nykykansantaidetta, ”itse tehtyä elämää”. ITE-taiteilijat toimivat ns. virallisen taidemaailman reunamilla tai ulkopuolella. Usein koko heidän elämäntapansa on kokeilunhalun, innostuksen ja tekemisen ilon täyttämää itseilmaisua, jossa materiaaleja, tekniikoita ja ideoita yhdistellään kätevästi ja kekseliäästi. Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 1998 kartoittanut ITE-taiteilijoita ja tuonut heidän luovuuttaan esiin näyttelyin, julkaisuin, dokumentaatioin ja tapahtumin.

Outsider-taide
on laaja ja kansainvälinen käsite, jolla viitataan taidemaailman käytäntöjen, kuten taidekoulutuksen, galleriamaailman ja apurahajärjestelmän ulkopuolella tehtyyn taiteeseen. Outsider-taiteilijat tekevät taidettaan arjen ympäristöissä tai hoitolaitoksissa. Jotkut heistä tarvitsevat erityistä tukea taiteen tekemiseen.






Sivun alkuun