Olet tässä

                            AJANKOHTAISTA

ILMIANTOJA - WANTED ITE
20.6. - 27.10.2019
ITE-museo

timo peltonen_2046.jpg
Timo Peltosen Kivikauden mies. Kuva: Veli Granö


ITE-museon kesänäyttely kertoo ITE-taiteen tarinan

ITE-taiteen ”löytämisestä” on kulunut yli 20 vuotta. Sen ensiesittelystä tulee kuluneeksi ensi vuonna 20 vuotta. Tässä välissä on hyvä palata ITE-taiteen kartoituksen alkuvaiheisiin ja katsoa mitä taideilmiölle kuuluu nyt. Tarinan kertoo vastikään avattu ITE-museon kesänäyttely Ilmiantoja – Wanted ITE.

Maaseudun Sivistysliiton ja Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen tuottama ITE-projekti vuosina 1997–2000 oli ensimmäinen läpileikkaus maamme visuaalisesta kansantaiteesta. Takapihan taiteilijoita etsittiin ensin lehti-ilmoituksin ja ilmiantokortein, myöhemmin mukaan valjastettiin joukko ”agentteja”.

Projektin aikana löydettiin noin 300 itseoppinutta taiteen tekijää. Heidän toimintaansa yhdisti arjen luovuus, joka useimmissa tapauksissa oli merkityksellistä ennen kaikkea heille itselleen. Taidemuseot kiinnostuivat uudesta ilmiöstä ja näyttely lähti kiertämään. Lehtien sivuilla pohdittiin nykytaiteen ja vasta löydetyn nykykansantaiteen eroja – vai oliko niitä?

Valtakunnallisen kartoituksen jälkeen huomattiin, että Suomessa on suoranaisia aukkoja, joista ei ollut tullut yhtään ilmiantoa. ITE-taide oli mielletty myös miesten pihapiiritaiteeksi, joten piti miettiä uusia keinoja löytää naistaiteilijoita. Entä mitä tekee nuorempi sukupolvi? Sivistysliitto ryhtyi tiheämmällä kammalla käymään Suomea läpi alueittain.

ITE-taiteilijat ovat itseoppineita, mutta kaikki taustalla työskentelevät toimijat ovat taiteen rautaisia ammattilaisia. Valo- ja elokuvaajat ovat olleet nykykansantaiteen esillenostossa edelläkävijöitä. Näyttely nostaa esille valokuvataiteilija Veli Granön ja taiteilija, videokuvaaja Erkki PIrtolan merkittävän työn ITE-taiteen dokumentoijina.

Näyttelykelpoinen ITE ja ITE nyt

Kaksikymmentä vuotta on kulunut valtakunnan laajuisesta kartoituksesta ja ITE-taide on tullut osaksi ei pelkästään taidepuhetta mutta myös puhekieltä. Onpa ITE-taidetta nähty jo Aku Ankassakin. ITE-taidetta on esitelty pienissä ja suurissa museoissa, kotimaassa ja ulkomailla.

Näyttelyn tekijöillä täytyy olla herkät tuntosarvet miten esittää teoksia, jotka ei ole tehty näyttelyesineiksi. Lavastajamestarin Ralf Forsströmin käsissä ITE-maailma alkoi avautua trukkilavojen ja räsymattojen avulla lähemmäksi ITE-teosten omaa maailmaa. Vai sopisiko ITE sittenkin modernistiseen valkoiseen kuutioon?  Uuden polven kuraattorit muun muassa galleristi Veikko Halmetoja ja taiteen tutkija Minna Haveri ovat luoneet omat esittelytapansa. Vahva trendi on nostaa esille pehmeää taidetta sekä esitellä ITEä niin kotimaisten kuin ulkomaisten nykytaiteilijoiden rinnalla.

Kartoituksen alkuvaiheessa oli tärkeä saada esille uhanalainen aikalaiskansantaide, joka oli kohta siirtymässä dokumentoinnin ulottumattomiin. Suuri osa teoksista manifestoi yhtenäiskulttuuria, jonka nähtiin jo rapautuneen. Siksi se herätti katsojassa nostalgiaa. Uusien tekijöiden taide ei kerro enää kansakunnan murroshetkistä vaan sanoma on polarisoitunut. Tuoreimmissa hankkeissa löydetään nuoremman polven taiteilijoita, jotka ovat ottaneet käyttöönsä uudet, kaupunkioloihin soveltuvat tekniikat. Perinteinen moottorisaha on pitänyt myös pintansa.

Autenttisuudessaan taideympäristöt ovat parhaita ITE-kohteita. Eläviä ympäristöjä voi bongata reissatessa ympäri Suomea. Edesmenneiden taiteilijoiden ollessa kyseessä, ympäristöjen kohtalo vaihtelee suuresti. Suomen tunnetuimman kohteen, Parikkalan Patsaspuiston osti yksityishenkilö ja se toimii tällä hetkellä matkailukohteena, kuitenkin taiteilijan perintöä kunnioittaen.  Joissakin tapauksissa teoskokonaisuudesta huolehtii taiteilijan perikunta tai paikallinen yhdistys. Suurta ei osaa pystytä pelastamaan, mutta paikkojen henki elää dokumentaristien valokuvissa ja videoissa. 

Kartoitus jatkuu


Maaseudun Sivistysliitto otti tehtäväkseen lönnrotimaisen keruuoperaation, jolle ei löydy vertaista missään päin maailmaa. Matkan aikana kartoittajien haaviin on tarttunut liki 2000 ilmiantoa, hankkeissa on julkaistu ensimmäisen julkaisun jälkeen kaksitoista ITE-taiteen vuosikirjaa, ITE-taiteen kokoelma on karttunut sadoilla teoksilla ja tutkija Minna Haveri teki väitöskirjan. Suomen niemen kartoituskattavuus on tällä hetkellä 60 prosenttia. Tutkimattomia alueita ovat vielä Satakunta, Häme, Pohjois-Savo, Uusimaa ja saaristo.

Kartoituksen alun hurmosenergia on dokumentoitu ja luetteloitu. Mikä odottaa tulevaisuuden kartoittajia? Ennustaminen on vaikeaa, mutta kartoitustyön jatkumisesta voi olla varma. Ihmisen luovuutta ei voi pakottaa muotteihin ja vapaa taiteen tekeminen hämmästyttää ja ilahduttaa tulevaisuudessakin.


Nordic Outsider Craft -näyttelykiertue
rantautuu Ruotsiin
Aguélimuséet, Sala 25.5.–15.6.2019

NOC_affisch.jpg

Parisataa kiloa kierrätysmateriaalista tehtyä massiivineuletta, vapaavirkattu susihybridi, 60 kanavatyötä ruotsalaisista paikkakunnista. Lisäksi ornamentillisia mobiileja, viidenkymmenen kilon painoinen lankapallo ja rautalangasta väännetyt aforismit. Tässä esimakua Nordic Outsider Craft -näyttelyn teoksista.

Näyttelykiertueen kolmas näyttely avautuu Aguélimuséetissa Salassa la 25.5 klo 17.30. Näyttelyn avaa Västmanlandin läänin maaherra Minoo Akhtarzand.

Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin massiivineuleinstallaatioon voi sukeltaa, Ragnar Hermanssonin puuveistokset kuvittavat kyläelämää Islannissa ja norjalaisen Wenche Nilsenin figuurit huutavat myrskyssä.  Rikhard Koivisto on tehnyt taidokkaita Paratiisi-aiheisia puuveistoksia mutta myös sarjan karusta pohjalaiselämästä. Ruotsalainen Magnus Östling kunnioittaa synnyinmaataan tekemällä sarjan kanavatöitä maansa eri kolkista persoonallisine erityispiirteineen. Mukana on myös Kellokosken prinsessan, Anna Lappalaisen, tekstiilitöitä sekä hieno kokonaisuus ruotsalaisen kokoelmankerääjän Olle Nesslen tallentamasta ruotsalaisesta kansantaiteesta.  Näyttelyssä on teoksia yhteensä 22 taiteilijalta kaikista Pohjoismaista.
Nordic Outsider Craft näyttää mitä tapahtuu, kun käsityö ei pysy kuosissaan, vaan villiintyy tekniikoiden ja materiaalien ilotteluksi. Itseilmaisun rinnalla kunnioitetaan kuitenkin sitä tinkimätöntä taitoa ja uutteruutta, jota hitaat ja työläät käsityötekniikat tekijältään vaativat. Teosten tekniikat ulottuvat pehmeästä tekstiilikäsityöstä keramiikkaan ja puunveistoon. 

Aguélimuséetin luovuuden ääriä haastava outsider-käsityötaiteen näyttely julistaa käsityötekniikoiden ilmaisuvoimaa, uskallusta ja yksilön itseilmaisua. Nordic Outsider Craft rikkoo käsityötradition rajoja ja yllättää katsojansa tuomalla esiin käsityöperustaista taidetta perinteisen taidekentän ulkopuolelta ympäri Pohjoismaita.

Näyttely puolustaa pehmeitä arvoja taiteessa. Outsider-taide viittaa taiteen marginaaleihin, kuten ITE-taiteilijoihin ja erityistä tukea tarvitseviin taiteilijoihin. Näyttely julistaa, että taide kuuluu kaikille, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä teoksia. Jokaiselle kuuluu yhdenvertainen oikeus ilmaista itseään kuvataiteen ja luovan taidekäsityön avulla. Myös näyttelyn tiedotusmateriaaleissa ja oheistapahtumissa on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen.

Näyttelyn ovat kuratoineet taiteen tutkija Minna Haveri ja K.H. Renlundin museon ITE-amanuenssi Elina Vuorimies.


Nordic Outsider Craft -hanke

Nordic Outsider Craft -näyttely on laajemman, pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevän samannimisen hankkeen kolmas näyttely.  Ruotsin näyttely on tuotettu yhteistyössä taidesäätiö Inutin kanssa. Hankkeen ensimmäinen näyttely järjestettiin Suomen käsityön museossa viime vuonna.   Jyväskylän jälkeen näyttely lähti pienempänä kuratoituna kokonaisuutena kiertämään kaikki pohjoismaat, päätyen lopuksi K.H.Renlundin museoon Kokkolaan. Hankkeen toinen näyttely oli esillä Odensessa, Tanskassa, ja neljäs näyttely järjestetään Safnasafnið-museossa Akureyrissa, Islannissa 13.7.–8.9.

Hanke perustuu vahvaan pohjoismaiseen kumppanuus-verkostoon.  Hanketta ja näyttelykiertuetta hallinnoi
K.H. Renlundin museo Kokkolassa. Kiertueen pääyhteistyö-kumppanit ovat tanskalainen Bifrostin taidekoulu ja -studio Randersissa, ruotsalainen Inuti-säätiö Tukholmassa, norjalainen Trastad-kokoelma Borkenesissa, islantilainen Safnasafnið-museo Akureyrissa sekä Suomen käsityön museo. Lisäksi suomalainen kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden edunvalvoja ja verkostotoimija Kettuki ry tarjoaa hankkeelle asiantuntemustaan erityistaidetoiminnan kysymyksissä.

Nordic Outsider Craft -hanke on saatettu alulle Pohjoismaisen kulttuurirahaston OPSTART-tuen avulla, minkä jälkeen sitä on tuettu rahaston HANDMADE-teeman puitteissa sekä Svenska kulturfondenin avustuksella.

Kuraattorivierailut ovat saanet avustukset Suomalais-norjalaiselta kulttuurirahastolta sekä Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on puolestaan tukenut näyttelyyn kuratoitavan Anna Lappalaisen taidekirjontoja esittelevän kokonaisuuden tuotantoa.

NÄYTTELYN TAITEILIJAT

RUOTSI
Camilla Holmqvist
Chang Im Ohlson
Sara Saremi
Patricia Sigurd
Magnus Östling

TANSKA
Kenneth Rasmussen

NORJA
Herleik Kristiansen
Torstein Nilsen
Wenche Nilsen

ISLANTI
Pálína Erlendsdóttir
Ragnar Hermannsson
Svava Skúladóttir

SUOMI
Eivor Bennert
Rikhard Koivisto
Anna Lappalainen
Henna Laulainen
Torsten Lundmark
Lauri Mäkäräinen
Aleksi Pietikäinen
Matti Rauhaniemi
Samuli Sarkkila
Johanna Seppä

NÄYTTELYKIERTUEEN AIKATAULU
Suomen käsityön museo, Jyväskylä / 28.4.–2.12.2018
Art Gallery Filosoffen, Odense, Tanska / 19.–31.3.2019
Aguélimuséet, Sala, Ruotsi / 25.5.–15.6.2019
Safnasafnið-museum, Akureyri, Islanti / 13.7.–8.9.2019
Galleri NordNorge, Harstad, Norja / 29.11.2019–10.1.2020
K.H.Renlundin museo, Kokkola / 13.2.–5.4.2020


LISÄTIETOJA JA KUVAPYYNNÖT
Minna Haveri, taiteentutkija, minna.haveri (at) hameenlinna.fi, p. 040-821 4217
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, K.H. Renlundin museo, elina.vuorimies (at) kokkola.fi,
p. 044-780 9478


Nordic Outsider Craft -näyttelykiertue rantautui Tanskaan

Kenneth Rasmussen.jpg
Kenneth Rasmussen. Kuva Line Åxman

K.H.Renlundin museon ja tanskalaisen Bifrostin taidekoulun ja -studion tuottama pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevä näyttely avautui Art Gallery Filosoffenissa Odensessa 19.3. Näyttelyn avasi tunnettu tanskalainen näyttelijä ja viihdetaiteilija Jacob Haugaard.

Nordic Outsider Craft  näyttää mitä tapahtuu, kun käsityö ei pysy kuosissaan, vaan villiintyy tekniikoiden ja materiaalien ilotteluksi. Itseilmaisun rinnalla kunnioitetaan kuitenkin sitä tinkimätöntä taitoa ja uutteruutta, jota hitaat ja työläät käsityötekniikat tekijältään vaativat.

Nordic Outsider Craft  puolustaa pehmeitä arvoja taiteessa, ja julistaa käsityötekniikoiden ilmaisuvoimaa, luovuuden vapautta ja yhdenvertaisuutta. Odensessa järjestettävässä näyttelyssä on teoksia yli 20 taiteilijalta. Näyttely on avoinna 30.3. saakka.

Johanna Seppä, Mirjami Rautio, Henna Laulainen.JPG
Johanna Seppä, Mirjami Rautio ja Henna Laulainen. Kuva Line Åxman
Hankkeen ensimmäinen näyttely järjestettiin Suomen käsityön museossa viime vuonna. Jyväskylän jälkeen näyttely lähti kiertämään pienempänä kuratoituna kokonaisuutena. Odensen jälkeen vuorossa kolmantena on Aguélimuséet Ruotsissa touko-kesäkuussa. Näyttely kiertää kaikki Pohjoismaat päätyen lopuksi K.H.Renlundin museoon keväällä 2020.

Näyttelyn ovat kuratoineet taiteen tutkija Minna Haveri ja K.H. Renlundin museon ITE-amanuenssi Elina Vuorimies.

Hanketta ja näyttelykiertuetta hallinnoi K.H. Renlundin museo. Kiertueen pääyhteistyökumppanit käsityön museon ja Bifrostin taidekoulun ja -studion lisäksi ovat ruotsalainen Inuti-säätiö Tukholmassa, norjalainen Trastad-kokoelma Borkenesissa ja islantilainen Safnasafnið-museo Akureyrissa. Kiertueen päärahoittajat ovat Nordisk kulturfond HANDMADE-projekti ja Svenska kulturfonden.


NÄYTTELYN TAITEILIJAT

TANSKA
Anna Hansen
Gurli M. Hansen
Simone Kjær Munk
Kenneth Rasmussen
Michael Rasmussen

ISLANTI
Ragnar Hermansson

NORJA
Wenche Nilsen

RUOTSI
Camilla Holmqvist
Chang Im Ohlson
Patricia Sigurd
Magnus Östling

SUOMI
Eivor Bennort
Anna Lappalainen
Henna Laulainen
Torsten Lundmark
Lauri Mäkäräinen
Aleksi Pietikäinen
Matti Rauhaniemi
Mirjami Rautio
Helinä Savonen
Johanna Seppä

LISÄTIETOJA 

Minna Haveri, taiteentutkija,
minna.haveri (at) aalto.fi, p. 040-821 4217
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, K.H. Renlundin museo, elina.vuorimies (at) kokkola.fi, p. 044-780 9478

Lue lisää


Nordic Outsider Craft web.jpg



        Kokkolan museolle merkittäviä kansainvälisiä                                        kokoelmalahjoituksia

Nykyiset ITE-taiteen eli kotimaisen nykykansantaiteen kokoelmat tulevat lähivuosina täydentymään merkittävästi laajoilla, yhteensä lähes 1000 teosta käsittävillä kansainvälisillä kokoelmilla. Lahjoitukset laajentavat museon kokoelmaprofiilin kansallisesta kansainväliseksi naiivin ja outsider-taiteen museoksi. ITE-taide on keskeinen osa Kokkolassa toimivan K.H.Renlundin museon – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon toimintaa.

Saksalaiset naiivin ja outsider-taiteen keräilijät Dietz Mertin sekä Elke ja Werner Zimmer lahjoittavat Kokkolaan naiivin ja outsider-taiteen kokoelmansa. Niitä täydentää Philippe Saxerin kokoelma Sveitsistä. Lahjoitukset täydentävät museoon jo sijoitettua 400 teoksen Maija ja Volker Dallmeierin kokoelmaa. K.H.Renlundin museon täydentyvät kokoelmat tulevat laajuudessaan olemaan ainutlaatuiset Skandinavian museokentällä.

Josef Wittlich_Germany_web.jpg
Josef Wittlich, Germany. Zimmer collection

Zimmer-kokoelma


Werner ja Elke Zimmer toimivat aiemmin mainosalalla. Vuonna 1970 he perustivat Düsseldorfiin nimeään kantavan naiivin taiteen gallerian, joka on ollut alallaan yksi johtavia ja tunnetuimpia gallerioita. Galleriatoiminnan päätyttyä he lahjoittavat osan laajasta kokoelmastaan Kokkolaan. Lahjoitus käsittää noin 300 teosta, pääosa teoksista on maalauksia, veistoksia on 20. 
Kokoelmassa ovat edustettuina naiivin ja outsider-taiteen keskieurooppalaiset klassikot kuten mm. Erich Bödeker, Minna Ennulat, Max Raffler ja Josef Wittlich. Merkittävän osan lahjoitusta muodostavat itäeurooppalaiset kuten mm. Nikifor ja Ondrej Šteberl ja erityisesti entisen Jugoslavian alueen taiteilijat kuten mm. Ivan Generalić, Ivan Rabuzin ja Franjo Klopotan. Zimmerien lahjoitus siirtyy Kokkolaan lokakuun 2018 aikana.

Philippe Saxer -kokoelma


Sveitsiläinen outsider-taiteen keräilijä Max Ammann hallinnoi Philippe Saxer -kokoelmaa, jonka hän haluaa lahjoittaa alalla toimiviin museoihin. Philippe Saxer (1965–2013) työskenteli Waldaun psykiatrisessa sairaalassa, jossa hän oli potilaana. Hän jätti jälkeensä laajan taiteellisen perinnön, johon kuuluu useita tuhansia maalauksia ja piirroksia. Kokkolaan tuleva lahjoitus käsittää 50 piirrosta. Saxerin töitä on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä mm. Museum in Lagerhausissa St. Gallenissa, Japanissa, Kiinassa, Intiassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Suomessa. Teokset saadaan museolle lokakuussa 2018.

Dietz Mertin -kokoelma


Dietz Mertinin kokoelma käsittää noin 500 sekä naiivin että outsider-taiteen teosta. Mertin on tehnyt uransa kansainvälisen taloushallinnon alalla ja työskennellyt pitkiä aikoja mm. New Yorkissa ja Brasiliassa ennen paluutaan Saksaan. Hän kertoo aloittaneensa taiteen keräämisen teosten silmää miellyttäneen naiivin muotokielen perusteella vailla erityisiä kokoelmallisia linjauksia. Perheen matkoilla hän saattoi intohimonsa ajamana etsiä taiteilijoita ja tekijöitä mm. takametsien kylistä tai savannin reunamilta. Useimmiten etsintä palkittiin ja kokoelma täydentyi.
Mertinin kokoelmassa on edustettuina korkealuokkaista kansainvälistä kansantaidetta ja erityisesti puuveistoksia mm. Etelä-Amerikasta ja Afrikasta että votiivikuvia 1600- ja 1700-luvuilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu useita outsider-taiteen keskeisten tekijöiden teoksia kuten puolalaisen Nikiforin, saksalaisten Wölflin, Trillhasen, Emma Sternin, Schröder-Sonnensternin, brasilialaisen Chico da Silvan, ranskalaisen Bauchantin sekä haitilaisen Liataudin teoksia. Mertinin kokoelma tulee siirtymään Kokkolaan testamentin kautta.


Uusi kansainvälinen profiili


Suomalaiseen nykykansantaiteeseen toistaiseksi keskittynyt K.H.Renlundin museo uudistaa profiilinsa lahjoitusten turvin kansainväliseksi. Se tarkoittaa sisällöllisen painopisteen suuntaamista myös kansainvälisiin naiivin ja outsider-taiteen ilmiöihin ja taiteilijoihin. 
ITE-taiteen toiminta käynnistyi Kaustisella 2001 Maaseudun Sivistysliiton nykykansantaiteen kartoitustoiminnan tuloksena ja se siirtyi Kokkolaan osaksi K.H.Renlundin museota – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseota 2009. Museo toimii public-private-partnership yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa.
Maaseudun Sivistysliiton kartoitustoiminnan kautta on rakentunut suomalaisen nykykansantaiteen ilmiö, ITE-taide. Työn kuluessa on vuosien aikana tunnistettu satoja ITE-taiteilijoita eri puolilta Suomea, joiden teoksia on esitetty lukuisissa näyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla. Museon hallinnoimassa ITE-taiteen kokoelmassa on tällä hetkellä n. 1100 luetteloitua teosta.
Kansallisen toiminnan ohella K.H.Renlundin museo on aktiivinen ITE-taiteen toimija kansainvälisillä outsider-taiteen kentillä sekä verkostoitujana että asiantuntijuuden ja näyttelyvaihdon kautta. Lisäksi museo on European Outsider Art Associationin (EOA) jäsen.
Verkostojensa ja yhteiskumppanuuksiensa kautta museolla on ollut vuosien ajan mm. kansainvälistä asiantuntija- ja näyttelyvaihtoa mm. pariisilaisen abcd-kokoelman ja Max Ammannin kokoelmien kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lisäksi Museum in Lagerhaus St Gallenissa, Pallant House Gallery Chichesterissä, Galeria Herenplaats Rotterdamissa, Inuti Tukholmassa, Tallinna Kunstihoone ja Göteborgs Konsthall.
Parhaillaan K.H.Renlundin museon käynnistämässä pohjoismaisessa kiertonäyttelyssä Nordic Outsider Art - Pehmeetä touhua tehdään yhteistyötä Suomen käsityön museon lisäksi skandinaavisten kumppanien kanssa. Ne ovat Trastad-kokoelma Harstadissa Norjassa, taidekoulu ja -studio Bifrost RandersissaTanskassa, Inuti-säätiön taidestudiot Tukholmassa Ruotsissa ja Safnasafnið-museo Akureyrissa Islannissa.
Vuodeksi 2020 museo valmistelee keskeisten suomalaisten taidemuseoiden kanssa ITE-taiteen esittelyn 20-vuotisjuhlavuoden kiertonäyttelyä. Näyttelyssä tullaan esittämään teoksia niin taiteilijoiden ja museoiden kuin keräilijöiden kokoelmista erityisteemana Skandinavia ja Venäjä.
 
Lisätietoja antaa museotoimenjohtaja
Kristina Ahmas 044 7809 574


PEHMEETÄ TOUHUA 28.4.-2.12.2018 
JYVÄSKYLÄSSÄ, SUOMEN KÄSITYÖMUSEOSSA
KAUPPAKATU 35

Kenneth_Rasmussen_Ateljeessa_Kuva_Bifrost_2018.jpg
Kenneth Rasmussen ateljeessa. Kuva: Bifrost

Pehmeetä touhua Suomen käsityön museossa!
Parisataa kiloa kierrätysmateriaalista tehtyä massiivineuletta, vapaavirkattu susihybridi, 60 kanavatyötä ruotsalaisista paikkakunnista. Lisäksi käsityön tekemisestä hurmaantunut Anna Lassi-lampaineen, viidenkymmenen kilon painoinen lankapallo ja rautalangasta väännetyt aforismit. Tässä esimakua Pehmeetä touhua -näyttelyn teoksista.

Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin massiivineuleinstallaatioon voi sukeltaa ja islantilaisen Erla Björk Sigmundsdóttirin tiukkaan kääröön paketoitujen nukkejen kanssa tekee mieli leikkiä. Norjalaisen Torstein Nilsenin hehkulamppukaakelit keskustelevat sujuvasta raahelaisen Samuli Sarkkilan hehkulamppujen sisään rakennettujen miniatyyrien kanssa. Lauri Mäkäräinen on tehnyt sarjoja taidokkaita puuveistoksia julkisuuden hahmoista, kun taas ruotsalainen Magnus Östling kunnioittaa synnyinmaataan tekemällä sarjan kanavatöitä maansa eri kolkista persoonallisine erityispiirteineen. Mukana on myös Kellokosken prinsessan, Anna Lappalaisen, tekstiilitöitä.  Näyttelyssä on teoksia yhteensä lähes 40 taiteilijalta, joista noin puolet on Suomesta ja toinen puoli muista Pohjoismaista.

Pehmeetä touhua näyttää mitä tapahtuu, kun käsityö ei pysy kuosissaan, vaan villiintyy tekniikoiden ja materiaalien ilotteluksi. Itseilmaisun rinnalla kunnioitetaan kuitenkin sitä tinkimätöntä taitoa ja uutteruutta, jota hitaat ja työläät käsityötekniikat tekijältään vaativat. Teosten tekniikat ulottuvat pehmeästä tekstiilikäsityöstä keramiikkaan ja puunveistoon. 

Suomen käsityön museon luovuuden ääriä haastava outsider-käsityötaiteen näyttely julistaa käsityötekniikoiden ilmaisuvoimaa, uskallusta ja yksilön itseilmaisua. Pehmeetä touhua -näyttely rikkoo käsityötradition rajoja ja yllättää katsojansa tuomalla esiin käsityöperustaista taidetta perinteisen taidekentän ulkopuolelta ympäri Pohjoismaita.

Pehmeää touhua puolustaa pehmeitä arvoja taiteessa. Outsider-taide viittaa taiteen marginaaleihin, kuten ITE-taiteilijoihin ja erityistä tukea tarvitseviin taiteilijoihin. Näyttely julistaa, että taide kuuluu kaikille, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä teoksia. Jokaiselle kuuluu yhdenvertainen oikeus ilmaista itseään kuvataiteen ja luovan taidekäsityön avulla. Myös näyttelyn tiedotusmateriaaleissa ja oheistapahtumissa on kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen. Näyttelyn liittyy filmejä, jotka kertovat taiteesta tekijöiden omalla äänellä.

Näyttelyn ovat kuratoineet taiteen tutkija Minna Haveri ja K.H. Renlundin museon ITE-amanuenssi Elina Vuorimies.

Nordic Outsider Craft –hanke

Suomen käsityön museon Pehmeetä touhua -näyttely on laajemman, pohjoismaista outsider-käsityötä esittelevän Nordic Outsider Craft -hankkeen ensimmäinen ja samalla päänäyttely. Jyväskylän jälkeen näyttely lähtee pienempänä kuratoituna kokonaisuutena kiertämään kaikki pohjoismaat, päätyen lopuksi K.H.Renlundin museoon Kokkolaan.
Hanke perustuu vahvaan pohjoismaiseen kumppanuusverkostoon.  Hanketta ja näyttelykiertuetta hallinnoi K.H. Renlundin museo Kokkolassa. Suomen käsityön museon lisäksi muita pääyhteistyökumppaneita ovat norjalainen Trastad-kokoelma Borkenesissa, tanskalainen Bifrostin taidekoulu ja -studio Randersissa, ruotsalainen Inuti-säätiö Tukholmassa sekä islantilainen Safnasafnið-museo Akureyrissa. Lisäksi suomalainen kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden edunvalvoja ja verkostotoimija Kettuki ry tarjoaa hankkeelle asiantuntemustaan erityistaidetoiminnan kysymyksissä.
Nordic Outsider Craft -hanke on saatettu alulle Pohjoismaisen kulttuurirahaston OPSTART-tuen avulla, minkä jälkeen sitä on tuettu rahaston HANDMADE-teeman puitteissa sekä Svenska kulturfondenin avustuksella.
Kuraattorivierailut ovat saanet avustukset Suomalais-norjalaiselta kulttuurirahastolta sekä Pohjoismaiselta kulttuuripisteeltä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on puolestaan tukenut näyttelyyn kuratoitavan, Anna Lappalaisen taidekirjontoja esittelevän kokonaisuuden tuotantoa.

Tiedotuskuvat
Tiedotuskuvia voi ladata museon pressikuvasivuilta http://press.museokauppa.fi/
Haastattelut
Lisätietoja näyttelystä ja hankkeesta antavat näyttelyn kuraattorit
Minna Haveri, taiteen tutkija,
minna.haveri@aalto.fi, p. 040 821 4217
Elina Vuorimies, amanuenssi, K.H. Renlundin museo, elina.vuorimies@kokkola.fi, p. 044 780 9478

NÄYTTELYN TAITEILIJAT

TANSKA
Gurli M. Hansen
Kenneth Rasmussen

NORJA
Brit Lisbeth Johnsen
Herleik Kristiansen
Torstein Nilsen
Wenche Nilsen

RUOTSI
Camilla Holmqvist
Chang Im Ohlson
Sara Saremi
Patricia Sigurd
Yhteisötaideteos
Magnus Östling

ISLANTI
Pálína Erlendsdóttir
Ragnar Hermansson 
Guðjón R. Sigurðsson
Erla Björk Sigmundsdóttir
Svava Skúladóttir

SUOMI
Eivor Bennort
Paul Gustafsson
Vilho Halmekari
Seppo Inkinen
Kellokosken prinsessa
Rikhard Koivisto
Alpo Koivumäki
Elisa Kärjä
Seppo Laatunen
Henna Laulainen
Torsten Lundmark
Lauri Mäkäräinen
Aleksi Pietikäinen
Jyri Rastas
Matti Rauhaniemi
Mirjami Rautio
Miia Ruohonen
Samuli Sarkkila
Eini Saukkonen
Helinä Savonen
Johanna Seppä


NAIIVIA TAIDETTA DALLMEIER-KOKOELMASTA ESILLÄ KANSANTAITEENKESKUKSESSA


fb_20170707-039.jpg
Kuva - Lauri Oino


Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenellä merkittävän taidelahjoituksen, kun saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier päätti lahjoittaa keräämänsä kokoelman Kaustiselle. Dallmeierit olivat keränneet eurooppalaista naiivia taidetta vuodesta 1969 lähtien, ja olivat jo useita vuosia etsineet sille sopivaa kotia. Kaustisen kunta kustansi kokoelmasta kirjan viime kesänä, ja nyt tänä kesänä kokoelma on saanut pysyvän esittelypaikan Kaustisen kansantaiteenkeskuksesta.

Kokoelmat ovat aina kerääjiensä näköisiä. Dallmeierit keskittyivät kokoelman keräämisessään nimenomaan naiiveihin taiteilijoihin, joilla ei ole koulutusta ja jotka luovat omintakeisia kuvia omasta sisäisestä maailmastaan. Dallmeierit tekivät pitkäjänteistä työtä etsiessään ja nostaessaan esille itsestään ääntä pitämättömien taidetta. Kokoelma on hieno kokonaisuus eurooppalaisesta 1960–70-lukujen naiivista taiteesta, jota sittemmin on alettu nimittää outsider-taiteeksi. 

Kokoelman yli 200 teoksesta on esillä Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa lähes 90 työtä; 19 maalausta ja 68 veistosta 32 taiteilijalta. Kaustisen kunnan omistamaa Dallmeier-taidekokoelmaa hoitaa K.H.Renlundin museo Kokkolassa. Kokoelma on ollut viimeksi laajasti esillä näyttelyssä Taivas kattona – hengellisyys kansantaiteessa Valamon kulttuurikeskuksessa ja ITE-museossa Kokkolassa 2015–16.

LISÄTIETOJA:
Elina Vuorimies, ITE-amanuenssi, K.H.Renlundin museo, Kokkola, p. 044-780 9478


TAUSTAA


Suomalais-saksalainen lääkäripariskunta Maija ja Volker Dallmeier tutustuivat Erich Bödekeriin ja tämän satumaiseen puutarhaan keväällä 1969. Innostus kuvaa parhaiten vierailun jälkeisiä tunnelmia. He tekivät Bödekeristä elämäkertahaastattelun ja kattavan teosluettelon tämän lähes 900 työstä. Dallmeierit perustivat vuonna 1983 myös seuran, joka yhä tänäkin päivänä kantaa hänen nimeään.

Sama innostus vei Dallmeierit eri Euroopan maihin 1970- ja 80-luvuilla tutustumaan muihin naiiveihin taiteilijoihin, jotka silloin olivat vielä tuntemattomia. Yli rajojen syntyi ystävyyttä, usein vilkas kirjeenvaihto, monia inhimillisiä kontakteja, jotka useimmin ylittivät pelkän taiteen keräämisen. Matkojen tuloksena syntyi useita eri taiteilijoita käsitteleviä artikkeleita, jotka julkaistiin kirjoissa, näyttelyluetteloissa ja taidelehdissä. Pian ensimmäisen keräilymatkansa jälkeen Dallmeierit järjestivät ensimmäisen näyttelynsä Iisalmessa, missä he työskentelivät apulaislääkäreinä vuonna 1973. Se oli lajissaan ensimmäinen Suomessa ja siirtyi esitettäväksi myös Amos Anderssonin taidemuseoon Helsinkiin.

Kokoelman keräämisen ja näyttelyitten järjestämisen rinnalla on ollut vahva tutkimustyö. Volker Dallmeier määrittelee naiivin taiteen samaan tapaan kuin professori, kuraattori Thomas Grochowiak, jonka mukaan naiivien tuotanto on kaukana kaikesta, mikä on tekemisissä koulutuksen, kurssien, sivistyksen kanssa. Autenttiset naiivit luovat teoksia itsestään, kuvia, joita he kantavat sisällään, kuvia omista maailmoistaan.

Jo kokoelmakeräämisen alkuvuosina, vuonna 1971 naiivi taide oli saavuttanut jonkinasteisen lakipisteensä. Naiivin taiteen sisälle kelpuutettiin kaikki mahdollinen, mikä miellytti suurta maksavaa yleisöä. Vuoden 1928 Pariisin suuresta naiivin taiteen näyttelystä Puhtaan sydämen maalarit oli kulunut aikaa, samoin tunnetuista naiiveista maalareista kuten Henri Rousseau, Séraphine Louis, Louis Vivin ja Niko Pirosmani, ja myös heidät löytäneistä tunnetuista ammattilaistaiteilijoista!

Myös naiivin taiteen nimeäminen vaikeutui outsider-taiteen esilletulon myötä 1970-luvun alkupuolella. Dallmeierit näkivät, miten naiivista taiteesta tuli kuin yhdessä yössä outsider-taidetta. Esimerkiksi heidän kokoelmaansa kuuluneet naiivin taiteen mestarit Anselme Boix-Vives, Erich Bödeker, Pietro Ghizzardi, Max Raffler, Nikifor ja Anna Zemánková tunnustettiin äkkiä outsider-taiteen klassikoiksi.

Keskellä naiivin taiteen kriisiä vuonna 1981 Volker Dallmeier järjesti yhdessä Werner Pöschelin kanssa näyttelyn Naive Kunst – Geschichte und Gegenwart (Naiivi taide – historia ja nykyisyys). Sen yhteydessä yritettiin ensimmäistä kertaa tiukalla valinnalla ja radikaalisti karsimalla erottaa ”aito naiivi taide” sunnuntaimaalauksesta, jäljittelemisestä ja naivistisesta kitsistä. Näyttely herättikin paljon keskustelua.

Lukuisat näyttelyvierailut, konferenssit ja keskustelut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja muiden keräilijöiden kanssa ovat vahvistaneet Dallmeierien käsitystä naiivista taiteesta ja sen olemuksesta kasvattaen heistä naiivin taiteen puolestapuhujia. He näkevät myös, että naiivi taide oli aikansa lapsi. ”Onneksi hyvät taiteilijat jäävät aina olemaan, käsitteiden ristiriidoista huolimatta”, he toteavat.

Kaustisen kunta sai 2000-luvun alkuvuosikymmenenä Volker ja Maija Dallmeiereilta avokätisenä lahjoituksena kokoelman, joka kattaa yli 200 teosta, maalauksia ja veistoksia, yli 60 taiteilijalta yli kymmenestä Euroopan maasta. Kokoelma sisältää naiivin taiteen keskeisiä teoksia eritoten 60- ja 70-luvuilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu suuri joukko puolalaisia kansanomaisia puuveistoksia sekä mittava naiivin taiteen käsikirjasto.


KÄSITTEITÄ

ITE-museo
on Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämä nykykansantaiteen museo. Sen näyttelyiden ja kokoelman keskus on Kokkolassa K.H.Renlundin  museon yhteydessä. ITE-museo tuottaa myös kiertäviä näyttelyitä ”liikkuvana museona”.

ITEpäisyys
on ITE-taiteen vuoden 2017 päänäyttely, johon yhdistyy nykytaidetta ja outsider-taidetta. Näyttelyn kuratoi Veikko Halmetoja. Tuottajina ovat K.H.Renlundin  museo, Joensuun taidemuseo Onni ja Maaseudun Sivistysliitto.

ITE-taide
on suomalaista nykykansantaidetta, ”itse tehtyä elämää”. ITE-taiteilijat toimivat ns. virallisen taidemaailman reunamilla tai ulkopuolella. Usein koko heidän elämäntapansa on kokeilunhalun, innostuksen ja tekemisen ilon täyttämää itseilmaisua, jossa materiaaleja, tekniikoita ja ideoita yhdistellään kätevästi ja kekseliäästi. Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 1998 kartoittanut ITE-taiteilijoita ja tuonut heidän luovuuttaan esiin näyttelyin, julkaisuin, dokumentaatioin ja tapahtumin.

Outsider-taide
on laaja ja kansainvälinen käsite, jolla viitataan taidemaailman käytäntöjen, kuten taidekoulutuksen, galleriamaailman ja apurahajärjestelmän ulkopuolella tehtyyn taiteeseen. Outsider-taiteilijat tekevät taidettaan arjen ympäristöissä tai hoitolaitoksissa. Jotkut heistä tarvitsevat erityistä tukea taiteen tekemiseen.






Sivun alkuun

Päivitetty 24.6.2019 | Lähetä palautetta | Tulosta