Olet tässä

Jokilaakson koulun historia

 Sodan jälkeen 1940-luvun puolivälissä Kaarlelan nahkateollisuus laajeni nopeasti. Suuriin sotakorvauksiin Neuvostoliitolle sisältyi runsaasti nahkateollisuuden tuotteita. Perhojoen ja Korpijoen varsille rakennettiin uusia nahkatehtaita. Teollisuus toi paikkakunnalle työväkeä suomenkielisiltä seuduilta. Rimmin ja Korpilahden kyliin sijoitettiin Karjalasta ja Lapista siirtolaisia.

Jokilaakson koulun perustajia ovat Ensio Englund, Väinö Kauppinen, Eeli Vistiaho, Friidi Leppälaakso, Ilmari Salomäki ja Taimi Roiko. He aloittivat niiden suomenkielisten lasten luetteloinnin, jotka tulisivat omaan kouluun, jos sellainen perustettaisiin. Aluksi lapsia kertyi 27, mutta kun esitys koulun perustamisesta tehtiin valtuustolle oli lapsia jo 42.

Kaarlelan kunnanvaltuusto päätti syyskuussa 1945 perustaa Jokilaakson koulupiirin Perhojoen laaksoon.

Jokilaakson koulu aloitti toimintansa Kaukon alakoulussa 1.9.1946. Koulun paikalla on nykyisin puhelinlaitoksen linkkiasema.

Koulu oli alkanut melkein tyhjästä. Elettiin sodanjälkeistä aikaa. Kaikesta oli puutetta. Alkavassa koulussa oli viisikymmentä oppilasta. Se oli aivan liian suuri määrä pieniin tiloihin.

Vanhemmat ja opettajat olivat olleet sodassa ja monin tavoin kokeneet sodan kauhut. Elintarvikkeet olivat säännöstelyn alaisia samoin vaatteet. Arvohyödykkeitä, kuten polkupyöriä ja niiden renkaita sai vain erityisellä ostoluvalla. Polkupyörä oli perheessä harvinaisuus. Vain isällä tai äidillä oli polkupyörä, jolla käytiin työssä. Koulumatkat kuljettiin jalan, suksilla tai potkukelkalla. Paluumatkalla saattoi onnestaa ja pääsi kaupungista palaavan hevoskyytiin.

Luokissa oli monenlaisia oppilaita. Sota oli tuonut Karjalasta, Lapista ja Sallan alueelta siirtolaisia. Luokissa kuultiin monia murteita oman kotikielen lisäksi. Oppilaiden joukossa oli sotaorpoja ja niitä, joiden oma isä oli sotasokea tai kulki puujaloin.

Koulussa sai opetuksen lisäksi myös ruokaa. Kouluruokailu oli aloitettu v. 1943 Kaarlelan kouluissa. Syötiin vellejä, puuroja ja erilaisia keittoja. Hernekeitto oli kaikkien suosiossa. Eväät ja maitopullo tuotiin kotoa.

Keittolan raaka-aineet ostettiin läheisistä maalaistaloista Kauppiselta ja Aholta samoin koulun lämmitykseen tarvittavat polttopuut.

Kouluviikko oli kuusipäiväinen ja kouluvuosi kesti 200 päivää. Lauantai oli lyhyempi koulupäivä. Se päättyi luokan yhteiseen tuntiin, jossa oppilaat esittivät ohjelmaa.

Joka kuukausi oli kuukausiloma. Joululoma kesti loppiaiseen saakka ja kesäloma oli kolmen kuukauden pituinen.

Johtokunnan aloitteen pohjalta kunnanvaltuusto nimesi v. 1948 koululle rakennustoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi tuli kunnallisneuvos Hannes Hagström. Hän oli mukana myös Jokilaakson laajennuksen rakennustoimikunnassa 1973-1974.

Rakennustoimikunta toimikin nopeasti. Nykyisen koulun tontti ostettiin Strangin tilasta. Myöhemmin v. 1964 maata ostettiin lisää. Koulutontti on nykyisin 2 ha:n suuruinen. Rakennuslupa saatiin nopeasti. Rakennusaineet olivat pula-ajasta johtuen tiukalla. Vuoden kuluttua lokakuussa 1949 vietettiin oman koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa. Kolmessa vuodessa koulun oppilasmäärä oli kasvanut 94:ään. Rakennuksessa oli asunnot kolmelle opettajalle ja oppilasasuntolahuone sekä pojille että tytöille.

Koulurakennusta laajennettiin v. 1966. Kellaritiloja otettiin opetuskäyttöön. Sinne tehtiin kokonaan uudet tilat Palon kirjastolle, joka toimi myös koulukirjastona vuoteen 1990 saakka. Kirjasto lakkautettiin kaupungin kirjastosaneerauksen yhteydessä.

Toukokuussa v. 1973 oli koululla ylimääräinen liputuspäivä. Koulu sai rakennusluvan lisärakennuksen rakentamiseen sopivasti peruskoulun kynnyksellä. Nykyinen koulurakennus suunniteltiin ja rakennettiin 180 oppilaan kouluksi. Suunnittelussa saatiin käyttää uusia peruskoulun rakennusohjeita. Enimmillään tässä koulussa opiskeli 211 peruskoululaista.

Kaupunkiliitoksen tapahduttua v. 1977 koulupiiriä on pienennetty kaksi kertaa. Kaustari ja osa Kirilahtea siirrettiin Torkinmäen piiriin ja Rytimäki Halkokarin piiriin.

Jokilaaksossa on viidenkymmenen vuoden aikana opiskellut n. 1550 koululaista, joista ensimmäiset ovat täyttäneet 60 vuotta. Ekaluokkalaiset edustavat heidän lapsenlapsiaan ja ovat siis kolmatta sukupolvea.

Koulussa on läpikäyty useaan kertaan kansakoulun tiukka ja pykäliin sidottu opetussuunnitelma ja valtakunnallinen peruskoulun opetussuunnitelma. Nyt on käytössä vapaamuotoisempi koulun oma opetussuunnitelma, jonka pääajatuksena on liikunta- ja ympäristökasvatus. Molemmat ajatukset ovat olleet tärkeitä koko koulun olemassaolon ajan.

Vuosina 1974-1975 Jokilaakson vanhemmat ja kouluväki rakensivat talkootyönä valaistun 1,3 km:n pituisen pururadan koulun välittömään läheisyyteen. Talvella rata toimii valaistuna latuna.

Rata on todellinen yhteishengen osoitus ja paransi ratkaisevasti koulun ja kylän liikuntamahdollisuuksia. Radan suunnitteli ja talkootyön organisoi Heikki Viitasaari ja valaistuksen rakensi Pertti Viiliäinen. Rata luovutettiin liikuntalautakunnalle kesällä 1975.

Oma koulu on tärkein osa kyläyhteisöä. Se on lasten toinen koti, jossa kodin ohella opitaan yhdessäoloa ja elämässä selviämisen taitoja. Viidenkymmenen vuoden aikana koko kyläyhteisö on muuttunut harvaanasutusta maatalouskylästä omakotialueista rakentuvaksi kaupunginosaksi. (Jokilaakson koulu 50-vuotias, toim. Unto Lahti).

Päivitetty 30.10.2008 | Lähetä palautetta | Tulosta