Kyselystä
Kokkolan kaupungin sivistyspalvelut lähetti helmikuussa 2021 verkkokyselyn kokkolalaisille urheiluseuroille, kulttuurijärjestöille, nuorisojärjestöille ja muille alueella toimiville yhteisöille. Kysely järjestettiin korvaamaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vuosittain toteuttama keskustelukierros, jossa kaupungin henkilöstön edustajat ovat kuulleet seurojen ja yhdistysten edustajia. Järjestöiltojen yli kymmenvuotinen perinne jouduttiin tänä vuonna katkaisemaan Korona-pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi.
Koronaan ja sen vaikutukseen keskityttiin myös järjestökyselyssä. Järjestöjen edustajat saivat kuvailla pandemian vaikutuksia järjestöjen toimintaan ja talouteen sekä tehdä ehdotuksia kansalaistoiminnan kehittämisestä pandemian jälkeen.
Vastaajat
Yhteensä vastauksia kyselyyn annettiin 90:stä järjestöstä. Näistä urheiluseuroja ja niiden jaostoja oli 40, kulttuurijärjestöjä ja muita järjestöjä vastaajien joukossa oli 46. Nuorisojärjestöjen puolesta saatiin neljä vastausta. Perinteisten urheilu- ja kulttuurijärjestöjen kuten seurojen, kuorojen ja harrastajateattereiden lisäksi vastaajien joukkoon kuului kyläyhdistyksiä, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä nuorisoseuroja ja veteraanijärjestöjä. Vastaajien taustayhteisöissä on mukana lähes 10 000 järjestötoimijaa.
Koronan vaikutukset järjestötoimintaan
Järjestöjen arvio on, että Korona-pandemia on vaikuttanut Kokkolassa kansalaistoimintaan erittäin kielteisesti (36 %) tai jonkin verran haittaavasti (62 %). Kulttuurijärjestöjen osalta vastauksissa korostui pandemian haitat voimakkaammin kuin urheiluseurojen vastauksissa. Järjestöjen vapaista vastauksista käy ilmi ne vaikeudet, joihin pandemia ja siihen liittyvät kokoontumisrajoitukset ajoivat kokkolalaista järjestötoimintaa:
”Jäsenmaksut vähentyneet. Tapahtumatuotot vähentyneet.”
” Inställda övningar, övningar med mycket få deltagare, inställda evenemang.”
” Lähes kaikki tilaisuudet kylätalolla peruuntuivat 2020. Bingoa ei voitu järjestää, kesäteatteri peruuntui. Yhdistyksen liikevaihto putosi yli 40 000 euroa.”
”Keväällä halli kiinni ja työntekijät lomautettiin.”
Poikkeuskin järjestökentän pandemiakokemuksista löytyi. Yhden vastaajajärjestön edustaja katsoi, että pandemia on vaikuttanut järjestön toimintaan erittäin myönteisesti. ”Jäsenmäärä on kasvanut.”
24 prosenttia vastaajista arvioi pandemian vaikuttaneen erittäin kielteisesti ja 56 prosenttia jonkin verran haittaavasti oman yhdistyksen taloudelliseen tilanteeseen. 18 prosenttia vastaajista katsoi kuitenkin, ettei koronavuosi ollut vaikuttanut järjestön talouteen mitenkään ja kahdella vastaajalla pandemiavuosi 2020 oli taloudellisesti normaalia parempi. Kaikista järjestöistä 16 vastaajaa kertoi hakeneensa erillistä koronatukea vuoden aikana. Urheiluseuroista yhdeksän oli hakenut tukea ja sitä oli saatu ministeriöltä tai lajiliitoilta yhteensä lähes 50 000 euroa. Kulttuurijärjestöistä seitsemän oli hakenut erillistä korontukea, mutta sitä ei oltu kulttuuripuolen hakijoille jaettu.
Yhteisöllisyydellä Koronaa vastaan
Vain muutamat vastaajat ilmoittavat järjestön toiminnan loppuneen täysin Korona-pandemian ja kokoontumisrajoitusten johdosta. Yhdistyksissä on etsitty keinoja, joilla toimintaa ja vuorovaikutusta pidetään yllä rajoituksista huolimatta:
”Olemme pitäneet teams-palavereita ja harjoitelleet pienryhmissä”
”Striimaus, uuden suunnittelu, tiedotus, yhteydenpito”
”Olemme lisänneet ulkotapahtumien määrää. Kokouksissa sisätiloissa tietysti on tarkasti pidetty huolta turvaväleistä ja käsihygieniasta.”
”Talkootyön määrää kasvatettu, harjoituksissa pidetty kiinni turvallisuusmääräyksistä, mutta harjoiteltu alle 10 hengen ryhmissä.”
”Nödlösningar som övningar med ansiktsmask, då när det fick hållas gemensamma träffar. Inbandade stämmor och övningsfiler för egna övningar.”
”Harjoituksien henkilömääriä on rajoitettu ja noudatettu korona-ajan muita säännöksiä, maskit ym.”
Koronan jälkeinen aika suunnitelmissa
Järjestöjen vastaukset henkivät Korona-pandemiasta huolimatta uskoa siihen, että kansalaistoiminta jatkuu aktiivisena kokoontumisrajoitusten purkamisen jälkeen. Järjestöt ovat myös avoimia yhteistyön kehittämiselle niin muiden järjestöjen kuin kaupunginkin suuntaan:
” Oman toiminnan toivotaan jatkuvan entiseen malliin. Yhteistyötahot toivottavasti säilyvät myös.”
Olemme perustamassa yhteisöpuutarhaa, johon pyritään houkuttelemaan mukaan mm 4H, Martat, Eläkeliitto.”
”Gärna samarbete inom (stadens) utbildningssidan, vi kan ställa upp med guidning och information till skolklasser, lågstadier och mellanstadier. På båda språken.”
”Varmaankin yhteistyömme piirin kotiaputoiminnan ja lasten iltapäivätoiminnan osalta jatkuu kaupungin kanssa. Uusia kuvioita emme ole vielä ehtineet tarkemmin miettiä, mutta ehdottomasti haluamme jatkossakin olla vaikuttamassa kotisen ja perheiden hyvinvointiin alueellamme sekä olla viemässä Kokkolaa ja aluettamme eteenpäin.”
”Kyllä. Lohtajan Veikot täyttää 80 v kuluvana vuonna, ja suunnitelmissa on yhteinen juhlatilaisuus ja juhlavuoden tapahtumia.”
Varsinkin urheiluseurojen piirissä hyvänä kaupungin ja järjestökentän yhteistyöalustana nähtiin harrastamisen Suomen malli. Myös suurten kilpailutapahtumien järjestämisessä toivottiin yhteistyötä kaupungin ja seurojen välille.
Johtopäätökset
Kaupungin tukema kansalaistoiminta koskettaa merkittävää osaa kaupunkimme asukkaista. Järjestöjen aktiivit pitävät yhteistyötä kaupungin kanssa tärkeänä ja odottavat myös kaupungilta sitoutumista yhteistyöhön. Erityisesti kaupungin ja muun julkisen sektorin tuki kolmannelle sektorille korostuu poikkeusaikoina, joihin myös jo yli vuoden kestänyt pandemiajakso kuuluu. Kokoontumisrajoituksista johtuen ovat järjestöjen mahdollisuudet toimintaan ja omaan varainhankintaan olleet rajallisia, mikä on johtanut niin toiminnallisiin kuin taloudellisiinkin ongelmiin järjestöissä. Kansalaistoiminta on kuitenkin varsin hyvin selvinnyt poikkeusajoista ja kokkolalaiset järjestöt suunnittelevat jo pandemian jälkeistä aikaa.
Järjestökyselyn saama palaute seurojen ja yhdistysten piirissä osoittaa, että kokkolalaiset yhteisöt pitävät keskinäistä yhteistyötään sekä kaupungin kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Kolmannen sektorin kanssa jatkuvasti toimivat kaupungin vastuualueet aikovatkin jatkaa suoraa yhteydenpitoa järjestöjen suuntaan Korona-pandemian hellitettyä ja kokoontumisrajoitusten purkauduttua.