Usein kysyttyä Arctialin alumiinitehdashankkeesta

Arctial suunnittelee vähähiilisen primäärialumiinin tuotantolaitosta Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle Kruunuportin teollisuusalueelle. Arctialin alumiinitehdashankkeen taustalla on kansainvälinen teollinen kumppanuus, johon kuuluvat ABB, Fortum, Mitsubishi Corporation, Rio Tinto, Siemens Financial Services, Suomen Teollisuussijoitus (Tesi) ja Vargas. Yhtiöt rahoittavat Arctial-projektiyhtiötä ja hankkeen suunnittelu- ja selvitystyötä sekä tuovat hankkeeseen teollista, teknologista, energia- ja rahoitusalan osaamista.

Suunnitelmaan kuuluu alumiinin valmistus elektrolyysillä, valimo sekä alumiinin jatkojalostusta valssaamossa. YVA-menettelyssä on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa tuotannossa tarvittavat anodit valmistetaan tehdasalueella.

Hankkeen suunniteltu tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä noin 610 000 tonnia alumiinia vuodessa. Hankealueen koko on noin 170 hehtaaria, josta 119 hehtaaria sijaitsee Kokkolan puolella.

Ei ole. Arctial on saanut hankkeen esiselvitysvaiheen päätökseen ja jatkaa yksityiskohtaista teknistä, kaupallista ja taloudellista suunnittelua. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on edennyt YVA-selostusvaiheeseen.

Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Arctial on ilmoittanut tavoittelevansa lopullista investointipäätöstä vuonna 2027.

Suunniteltu tehdas sijoittuisi Kruunuportin teollisuusalueelle Kokkolan ja Kruunupyyn rajalle, noin viiden kilometrin päähän Kokkolan keskustasta.

Arctial on tunnistanut alueen strategisesti sopivaksi sijainniksi vähähiilisen alumiinin tuotannolle. Sijainnin keskeisiä etuja ovat olemassa oleva teollinen toimintaympäristö, sähköinfrastruktuuri, Kokkolan satama, logistiset yhteydet sekä alueen teollinen osaaminen ja työvoimapohja.

Arctialin teettämän Rambollin arvion mukaan hankkeen kokonaisinvestointi olisi noin 4,7 miljardia euroa. Kyseessä on tässä vaiheessa arvio, joka voi muuttua suunnittelun edetessä. Lopullinen investoinnin suuruus riippuu muun muassa hankkeen lopullisesta toteutustavasta, teknisistä ratkaisuista ja investointipäätöksestä.

Arctialin hankkeen taloudellisia vaikutuksia koskevassa Rambollin arvioinnissa tehtaan arvioidaan työllistävän tuotantovaiheessa suoraan noin 1 200 henkilötyövuotta vuodessa. Kun mukaan lasketaan hankkeen välilliset työllisyysvaikutukset, kokonaisvaikutukseksi arvioidaan noin 8 500 henkilötyövuotta vuodessa. Rakentamisvaiheen arvioidaan synnyttävän Suomessa yhteensä lähes 30 000 henkilötyövuotta. (Taloudellisten vaikutusten arviointi)

Tehtaan toiminta edellyttäisi monipuolista teollista osaamista. Työpaikkoja voisi syntyä esimerkiksi tuotannon, kunnossapidon, sähkö- ja automaatiotekniikan, laadunvalvonnan, laboratorioiden, logistiikan, turvallisuuden, IT-palveluiden ja hallinnon tehtäviin. Lisäksi tehdas synnyttäisi kysyntää erilaisille alihankinta- ja palveluyrityksille.

Suuri teollinen investointi vaikuttaisi laajasti myös tehdasalueen ulkopuolella. Yrityksille voisi syntyä uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rakentamisen, kunnossapidon, kuljetusten, logistiikan, kone- ja metalliteollisuuden, suunnittelun, konsultoinnin, turvallisuuden sekä muiden yrityspalvelujen parissa.

Toteutuessaan hanke olisi erittäin merkittävä teollinen investointi Kokkolan seudulle ja koko Suomelle. Rambollin arvioinnin mukaan hankkeella olisi merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen, liikevaihtoon ja verotuloihin. Arvion mukaan hankkeen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen olisi tuotannon käynnistyttyä noin 0,7 prosenttia ja kokonaisverovaikutukset yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. (Taloudellisten vaikutusten arviointi)

Jos tehdas toteutuu, se lisäisi alueen työvoiman tarvetta ja voisi siten vaikuttaa myös väestönkehitykseen. Vaikutuksen suuruutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida tarkasti. Se riippuu muun muassa siitä, kuinka suuri osa työntekijöistä löytyy Kokkolan ja lähialueiden nykyisestä työvoimasta ja kuinka paljon uusia työntekijöitä muuttaa alueelle muualta Suomesta tai ulkomailta.

Kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa tarvetta valmistautua mahdolliseen työvoiman, asuntojen ja palvelujen kysynnän kasvuun.

Mahdollinen suuri teollinen investointi lisäisi todennäköisesti asuntojen kysyntää alueella. Asuntotarpeen määrään vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten hankkeen lopullinen henkilöstömäärä, työntekijöiden lähtöalueet ja se, kuinka suuri osa uusista työntekijöistä muuttaa Kokkolan seudulle.

Kaupunki seuraa hankkeen etenemistä ja arvioi sen mahdollisia vaikutuksia asumiseen osana omaa kaupunkisuunnitteluaan.

Jos hankkeen seurauksena alueelle muuttaa merkittävästi uusia työntekijöitä perheineen, se voi lisätä myös päiväkoti- ja koulupalvelujen tarvetta.

Mahdollinen vaikutus riippuu muuttoliikkeen määrästä, muuttajien perhetilanteesta ja siitä, mihin alueelle uudet asukkaat sijoittuvat. Kaupunki huomioi mahdolliset vaikutukset palveluverkon suunnittelussa sitä mukaa, kun hankkeen toteutumisesta ja työvoimatarpeesta saadaan tarkempaa tietoa.

Kyllä, tehtaan toteutuminen lisäisi liikennettä.

Liikenteen määrään vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden kuljetukset, valmiiden tuotteiden kuljetukset ja henkilöstön työmatkaliikenne. YVA-menettelyssä liikenteen vaikutuksia on arvioitu sekä rakentamisen että tuotannon aikana. (Ympäristövaikutusten arviointi)

Alumiinin primäärituotanto on erittäin sähköintensiivistä. Tehdas edellyttäisi merkittävää sähköverkkokapasiteettia.

YVA-menettelyssä hankkeelle on suunniteltu kaksi uutta 400 kilovoltin voimajohtoliitäntää Hirvisuon sähköasemalta. Arctial on lisäksi tehnyt Fingridin kanssa aiesopimuksen hankkeen verkkoliitynnästä.

Hankkeen lopulliset sähköjärjestelyt tarkentuvat suunnittelun edetessä. (Ympäristövaikutusten arviointi)

Ei siten, että tehtaan sähkö otettaisiin suoraan pois muilta sähkönkäyttäjiltä. Alumiinitehdas olisi kuitenkin erittäin suuri sähkönkäyttäjä ja kasvattaisi Suomen kokonais­sähkön kysyntää.

Hankkeessa tarvittava sähkö on tarkoitus hankkia markkinoilta ja pitkäaikaisilla sähkönhankinta- ja suojausjärjestelyillä. Arctialin energiakumppani Fortum tukee hanketta sähkönhankintaan ja pitkäaikaisiin suojausstrategioihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Arctial on sopinut Fingridin kanssa aiesopimuksesta kantaverkkoliitynnän varmistamiseksi. Hankkeelle on YVA-selostuksessa suunniteltu kaksi uutta 400 kilovoltin voimajohtoliitäntää Hirvisuon sähköasemalta.

Sähkön riittävyyttä ja verkkokapasiteettia tarkastellaan osana hankkeen suunnittelua ja sähköjärjestelmän kokonaisuutta. (Ympäristövaikutusten arviointi ja Fortumin tiedote)

Hankkeen tavoitteena on tuottaa primäärialumiinia merkittävästi nykyistä eurooppalaista keskiarvoa pienemmillä hiilidioksidipäästöillä.

Arctialin mukaan suunnitellussa tuotannossa hyödynnettäisiin Rio Tinton AP60-teknologiaa ja vähähiilistä sähköä. Arctial arvioi, että tuotannon hiilijalanjälki voisi olla noin 40 prosenttia nykyistä eurooppalaista keskiarvoa ja noin neljänneksen maailman keskiarvosta.

Toteutuva päästötaso riippuu kuitenkin hankkeen lopullisista teknisistä ja energiantuotantoon liittyvistä ratkaisuista. (Project Arctial)

Myös vähähiiliseen alumiinin tuotantoon liittyy ympäristövaikutuksia ja päästöjä.

Hankkeen YVA-menettelyssä on arvioitu muun muassa ilmanlaatuun, ilmapäästöihin, meluun, veteen, luontoon, liikenteeseen ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Arviointia varten on laadittu muun muassa ilmanlaadun leviämismallinnuksia, melumallinnuksia ja Natura-arviointi. (Ympäristövaikutusten arviointi)

Hankkeella voi olla vaikutuksia lähialueen asukkaiden elinympäristöön esimerkiksi liikenteen, melun, ilmanlaadun ja maiseman muutosten kautta.

Näitä vaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä ennen hankkeen mahdollisia myöhempiä lupapäätöksiä. (Ympäristövaikutusten arviointi)

Alumiinin primäärituotantoon liittyy fluoriyhdisteitä, minkä vuoksi myös fluoridipäästöjä on arvioitu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Päästöjen leviämistä ja mahdollisia vaikutuksia on tarkasteltu osana YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten hallinta ja päästörajat ratkaistaan myöhemmässä lupamenettelyssä sovellettavan lainsäädännön ja lupaehtojen perusteella.

Hankkeella voi olla vaikutuksia maa- ja metsätalouteen esimerkiksi maankäytön muutosten, liikenteen ja mahdollisten ympäristövaikutusten kautta.

Näitä vaikutuksia on tarkasteltu YVA-menettelyssä. Mahdolliset vaikutukset riippuvat muun muassa hankkeen lopullisesta toteutuksesta, päästöistä ja niiden leviämisestä sekä alueen käytöstä.

Veden käyttöön, vesistöihin ja vedenlaatuun liittyviä vaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä.

YVA-selostukseen sisältyy muun muassa erillinen vesitasetta koskeva selvitys sekä alueen pintavesien nykytilaa koskevaa aineistoa. Näiden perusteella arvioidaan hankkeen vaikutuksia ja tarvittavia ympäristönsuojelutoimia. (Ympäristövaikutusten arviointi)

Laajalahden Natura 2000 -alueen mahdolliset vaikutukset on arvioitu erillisessä Natura-arvioinnissa osana YVA-menettelyä.

Natura-arviointi on liitetty YVA-selostukseen, ja siinä tarkastellaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin. (Natura-arviointi)

Tehdasalueen toimintaan voi liittyä teollista melua. Meluvaikutuksia on arvioitu YVA-menettelyssä erillisellä melumallinnuksella.

Mahdolliset meluvaikutukset ja niiden hallinta ratkaistaan hankkeen jatkosuunnittelussa ja myöhemmissä lupa- ja viranomaismenettelyissä. (Melumallinnusraportti)

Kyllä. Suuri teollisuuslaitos muuttaisi Kruunuportin alueen nykyistä maisemaa.

YVA-menettelyssä arvioidaan myös hankkeen vaikutuksia maisemaan ja ihmisten elinympäristöön. Lopullinen rakennusten, rakenteiden ja muiden tuotantoon liittyvien toimintojen sijoittelu tarkentuu hankkeen suunnittelun edetessä.

Teollisen mittakaavan alumiinitehtaan toteuttaminen edellyttäisi useita viranomaismenettelyjä ja lupia.

YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia, mutta YVA ei itsessään ole rakentamis- tai ympäristölupa. Mahdollisen investointipäätöksen jälkeen hankkeen toteuttaminen edellyttää edelleen hankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuvia lupa- ja viranomaispäätöksiä.

Kyllä voivat.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuuluu kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuus esittää mielipiteitä hankkeesta. YVA-menettelyn jälkeen hanke etenee tarvittaviin lupa- ja viranomaisprosesseihin. Näihin kuuluu keskeisesti ympäristölupamenettely, jossa asianosaisilla ja muilla kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja muistutuksia lupahakemuksesta sen ollessa nähtävillä.

Myös muissa hankkeen edellyttämissä lupa- ja kuulemismenettelyissä on omat osallistumismahdollisuutensa. Näistä tiedotetaan hankkeen edetessä.

Kaupunki toimii hankkeessa muun muassa alueen kehittämisen, maankäytön, infrastruktuurin ja elinvoiman näkökulmasta.

Kaupunki ei kuitenkaan päätä yksin tehtaan toteuttamisesta. Hankkeen toteutuminen edellyttää Arctialin investointipäätöstä sekä useita viranomais-, lupa-, energia- ja muita ratkaisuja.

Kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että Kokkolan näkökulmasta hankkeen mahdollisuudet ja vaikutukset tunnistetaan ja että kaupunki valmistautuu tarvittaviin muutoksiin.

Arctialin tämänhetkisen suunnitelman mukaan lopullista investointipäätöstä tavoitellaan vuonna 2027.

Ennen päätöstä hankkeen teknistä, kaupallista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää toteutettavuutta selvitetään edelleen. Siksi hankkeen lopullinen laajuus, aikataulu ja toteutustapa voivat vielä muuttua. (Arctialin lehdistötiedote)