Kiepin toiminnan perusta on yhteistyössä. Teemme yhteistyötä muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus), Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) sekä paikallisten toimijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kanssa. Yhteistyön avulla järjestämme pysyvien näyttelyiden rinnalle vaihtuvia näyttelyitä. Niiden kautta voimme syventyä ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin teemoihin tai luonnonilmiöihin. Alueen taiteilijat tuovat tärkeän ulottuvuuden herkkään luontokokemukseen.
LÄÄKINNÄLLISET KASVIT
10.3.–7.6.2026
herbaarionäytteitä
Kiepille, Kokkolan luonnontieteelliselle museolle on vuosien saatossa lahjoitettu useita herbaarioita. Niiden sisältämät kasvit on kerätty pääosin Kokkolan ja Kruunupyyn alueilta. Huolella prässätyt näytteet ovat säilyneet hyvin jopa yli sata vuotta.
”Pohtiessamme, miten vanhoja herbaarioita voitaisiin laittaa yleisön nähtäville palasimme aina samaan teemaan, kasvien lääkekäyttöön. Viime vuosina villiyrttien keräily on ollut trendikästä, ja niin marjojen kuin muidenkin kasvien terveysvaikutuksista puhutaan paljon.”
Kasvilääkintä eli fytoterapia juontaa juurensa kansanlääkintään, jossa tiedot kasvien lääkkeellisistä käyttötavoista periytyivät sukupolvelta toiselle. Luostareissa ja linnojen puutarhoissa lääkekasveja viljeltiin ainakin 1400-luvulta lähtien. 1600-luvulla syntyneen Suomen apteekkilaitoksen toimintaan kuului pienimuotoinen lääkeyrttien keräily ja viljely. Viimeistään Linnén vaikutuksesta lääkekasvien opetus lisääntyi. Suomen ensimmäinen oma farmakopea* (v.1819) esitteli yli kaksisataa kasvirohdosta, 19 eläinrohdosta ja 58 kemikaaliota.
Vaikka kemiallisten lääkeaineiden nopean kehittymisen myötä kasvirohdosten käyttö lääkinnässä alkoi vähetä, suuri osa nykyisinkin käytettävistä lääkeaineista on ainakin välillisesti luonnosta peräisin. Luonnonkasvien lääkekäyttö voi myös täydentää nykyaikaista lääketiedettä.
Näyttelyssä on esillä 12 kasvilajia, jotka kaikki ovat mietoja tai keskivahvoja lääkekasveja ja löytyvät Sinikka Piipon Suomen luonnon lääkekasvit -kirjasta (2018). Kasvit ovat peräisin seuraavien henkilöiden herbaarioista:
- Walter Junger, kerätty pääosin v. 1923–1955, Kruunupyystä (> 400 kasvia)
- Guy Junger, kerätty v. 1948–1951, Kruunupyystä (n. 120 kasvia)
- Fjalar Björk, kerätty v. 1949–1951, Kokkolasta (n. 210 kasvia, herbaarion lahjoitti J.V. Björkin lapsenlapsi)
*Farmakopea on käytössä olevien lääkeaineiden määritelmät sisältävä kirja. Farmakopeaan sisältyy laatuvaatimukset lääkeaineille, apuaineille ja lääkevalmisteille sekä mm. määräyksiä ja ohjeita niiden säilytyksestä.
