Ketkä hyötyvät metsäpaloista?
Laaja metsätalouskäyttö on vaikuttanut Suomen metsien rakenteeseen ja puulajisuhteisiin aiheuttaen suurelle määrälle vanhoihin metsiin sopeutuneista lajeista vaaran kuolla sukupuuttoon. Osa suojelluista metsistä on entistä metsätalousmetsää, joissa lajisto ei ole yhtä monimuotoista kuin vanhoissa luonnontilaisissa metsissä. Lajien säilymisen turvaamiseksi suojelualueilla pyritään ennallistamaan metsiä.
Ennallistamalla metsiä lisätään monille lajeille elintärkeää lahopuuta sekä muutetaan metsän rakennetta ja puulajistoa monimuotoisemmaksi. Vattajalla on aiemmin jäljitelty myrskytuhoja kaatamalla puita juurineen sekä räjäyttämällä puiden runkoja. Kuollut puu on tärkeä elinympäristö lukuisille lajeille. Puolustusvoimien harjoitustoimintaa uudelleen ohjaamalla on saatu luotua osittain vaurioituneita runkoja sekä hiiltynyttä puuainesta. Monet lajit ovat riippuvaisia metsäpaloista sekä palaneesta puusta, minkä vuoksi niitä jäljitellään suojelualueilla.
Ilmastonmuutoksen vuoksi routakausi on lyhentynyt ja vesisateiden määrä on kasvanut. Puut ovat alttiimpia myrskytuhoille, kun routa ei sido niitä maahan. Siksi myrskyt kaatavat nykyään suojelualueella enemmän puita ja lisäävät lahopuun määrää. Myös metsäpalot ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä. Vattajalla puolustusvoimien alueella syttyi vuonna 2023 laaja maastopalo, jossa paloi seitsemän hehtaaria metsää.
Lähteet:
Kinnunen Outi. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja Fennoskandiassa. 2024. Ilmatieteen laitos.
Gregow Hilppa. Ilmastonmuutoksen ei ennusteta lisäävän tuulisuutta, myrskytuhot voivat silti lisääntyä. 2020. Ilmatieteen laitos.