Millaisia dyynejä näet retkelläsi?
Dyynit syntyvät tuulen liikuttaessa hiekkaa. Tuulen mukana liikkuva hiekka kasaantuu dyyneiksi. Dyynien kehityksessä on nähtävissä viisi vaihetta: alkiodyynit, valkeat dyynit, harmaat dyynit, variksenmarjadyynit ja metsäiset dyynit.
Dyynien kehittymisen vaiheet erottuvat ympäristöstä erilaisina kasvillisuusalueina. Ensimmäisenä rantahietikoille ja esidyyneille nousevien kasvien tulee sietää suolaista vettä, voimakkaita tuulia ja hiekan alle hautautumista sekä ajoittaista kuumuutta. Tällaisia alkiodyyneille kasvavia lajeja ovat esimerkiksi suola-arho (Honckenya peploides) ja rantavehnä (Leymus arenarius). Valkeat dyynit muodostuvat alkiodyynien kasvaessa korkeammiksi ja yhtenäisemmiksi. Valkeilla dyyneillä hiekka kerrostuu vaaleana rantavehnän väleihin. Rantavehnän vähetessä ja metsälauhan lisääntyessä dyyni muuttuu hiljalleen harmaaksi dyyniksi. Esidyynien suojaiselle puolelle kasvavat hiekkaa sietävät heinät, ruohot ja sammalet, kuten sarjakeltano (Hieracium umbellatum), ahosuolaheinä (Rumex acetosella) ja kulosammal (Ceratodon purpureus). Ne levittäytyvät hiljalleen dyyniä peittäväksi matoksi. Vattajalla harmailla dyyneillä kasvaa runsaasti merinätkelmää. Jäkälää kasvavat harmaat dyynit ovat harvinaisia, sillä ne kuluvat ja palavat helposti. Harmaiden dyynien jälkeen tulevat variksenmarjadyynit. Lopulta dyyneille löytävät tiensä pensaat sekä lehtipuut ja ne muuttuvat mäntyvaltaisiksi kangasmetsiksi.
Lähteet: