Ketkä elävät dyyneillä?
Variksenmarjadyynit ovat yksi alueen merkittävimmistä luontotyypeistä. Pehmeällä hiekalla kasvavat variksenmarjat (Empetrum nigrum) vaurioituvat herkästi ja siksi alueelle on rakennettu kulkua varten pitkospuita ja luontopolkuja. Herkän kasvillisuuden säilymiseksi on välttämätöntä, ettei merkittyjen reittien ulkopuolella kuljeta.
Karut ja vähäravinteiset variksenmarjadyynit alkavat rannan avointen dyynien takaa ja sijaitsevat lähempänä metsää. Variksenmarjadyyneille on tyypillistä tasaisuus sekä puiden ja pensaiden vähäisyys. Variksenmarjan ohella tavallisia lajeja ovat sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) ja hanhenpaju (Salix repens). Variksenmarjadyynejä kutsutaan myös ruskeiksi dyyneiksi. Niitä peittävä ohut ja helposti rikkoutuva humuskerros sekä kasvusto antavat dyyneille ruskean sävyn.
Avoimet dyyniympäristöt ovat tärkeä elinympäristö monille uhanalaisille hyönteisille. Tällainen hyönteinen on esimerkiksi dyynisukkulakoi (Scythris empetrella), joka tarvitsee elinympäristökseen sopivasti liikkuvaa hiekkaa. Dyynisukkulakoin toukat elävät variksenmarjamättäissä juuripaakkujen sisällä hienojakoisessa irtonaisessa hiekassa. Öisin toukat syövät variksenmarjan lehtiä.
Lähteet: Raunio Anne, Schulman Anna, Kontula Tytti. Itämeri ja rannikko. Suomen ympäristö 8 | 2008 Osa 2. Suomen ympäristökeskus.