Hyppää sisältöön

Puutarhoista puistoihin – kansainvälisten ihanteiden jäljillä

”Ei mitään istutuksia, puu- tai humala- eikä liioin ryytimaita ole kaupungissa” -Jacob Chydenius, 1754

Suomalainen puutarhakulttuuri on verrattain nuorta. Vielä 1800-luvun alkupuolella Kokkolassa ei ollut kirkkotarhaa lukuun ottamatta yhtään yleistä puistoaluetta. Rantakadun varressa oli kuitenkin pienten puutarhojen rivi, joka loi kaupunkiin puistomaista ilmettä. Puistot olivat yksityisten omistamia syreeniaidoilla reunustettuja hyötypuutarhoja. Puutarhoissa kasvatettiin yrttejä ja ravintokasveja, mutta myös ruusuja ja muita kukkia. Niissä vietettiin myös aikaa aamupäiväkahvien ja leikkien merkeissä.

Yleiset puistot ja puutarhakulttuuri rantautuivat Kokkolaan 1860-luvulla. Paikalliset puutarhayhdistykset ja äveriäät kauppiaat antoivat oman panostuksensa maahan rantautuvan puutarhakulttuurin edistämiseen. Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsee kolme historiallista kaupungin puistoaluetta Chydeniuksen puisto, Englannin puisto ja Länsipuisto. Uudempaa puistorakentamista edustavat Meripuisto sekä Brita Marian puisto ja Hollyhaka.

  • Upea Englanninpuisto sijoittuu Suntin varteen keskusta-alueen ja meren välille. Suntin rannat muodostavat Kokkolan suosituimman kevyen liikenteen väylän, joka samalla sitoo kaupungin merenrantaan. Väylä on kansallisen kaupunkipuiston sinivihreä reitti merelle.

    Englantilainen puisto eli Englannin puisto perustettiin 1895 entisen tervatorin paikalle. Tervan suuren syttymisvaaranja maan kohoamisen vuoksi satamatoiminnot jouduttiin siirtämään kauemmaksi kaupungista Halkokarille.

    Puisto nimettiin Englanninpuistoksi, sillä sinne on sijoitettu englantilainen tykkivene eli barkassi. Vene on Krimin sodan ajoilta, jolloin englantilaiset yrittivät maihinnousua Halkokarin rannalla. Kokkolalaiset onnistuivat torjumaan hyökkäyksen ja saivat barkassin saaliikseen. Vene on tiettävästi ainoa säilynyt tyyppiään edustava englannin laivaston alus. Puiston suunnitteluun osallistuivat kaupunkilaiset itse ja sinne istutettiin ainoastaan kotimaisia puita. Tavoitteena oli mahdollisimman luonnontilainen puisto.

    Vuonna 2020 Englanninpuistoon rakennettiin hulevesiaihe, jonka siltarakennelma markkeeraa aiemmin alueella sijainnutta Pususiltaa. Uuteen pususiltaan voi kiinnittää rakkauslukon. Hulevesialueen yhteyteen pystytettiin Kokkolan perustajan Kustaa II Adolfin puinen veistos, jonka kuvanveistäjä Ulla Haglund on veistänyt moottorisahalla.

  • Nykyisen Länsipuiston alueella oli 1800-luvun puolivälissä joitakin yksityisiä puutarhoja, mutta suuri osa alueesta oli luonnontilassa. Tuohon aikaan oli tyypillistä, että varakkaimmilla porvareilla oli omia pieniä puutarhoja. He viljelivät puutarhoissaan hyötykasveja ja kukkia. Puutarhaan saattoi kuulua myös huvimaja syreenipensaineen. Kokkolaan 1860-luvulla perustettu puutarhayhdistys kunnosti Länsipuiston alueen hyvin hoidetuksi yleiseksi puistoksi.

    Länsipuistossa sijaitsee esiintymislava, jossa järjestetään puistokonsertteja ja muita tapahtumia. Leikkipaikka takaa perheen pienempienkin viihtyvyyden. Karl G. Nylundin suunnittelema ja vuonna 1973 pystytetty tyrskyveistos on omistettu kaupunginlääkäri Einar Cederbergin muistolle: ”Ihmisen suuruus ilmenee hänen tavastaan kohdella lähimmäistään”.

  • Chydeniuksen puisto on perustettu 1860, kun Kyntzellin neidit testamenttasivat tontin kaupungille, sillä ehdolla, että tontille perustettaisiin puisto. Tuolloin puisto tunnettiin nimellä Itäinen puisto. Perustamisen ajalta ovat peräisin puiston vanhat lehmukset, jalavat ja lehtikuuset. Keskellä puistoa on kuuluisaa poliitikkoa ja kirkkoherraa Anders Chydeniusta (1729-1803) esittävä veistos, jonka on veistänyt Valter Runeberg. Nykyisen nimensä puisto onkin saanut, kun veistos pystytettiin 1903.

    Chydeniuksen puisto on kuin pieni helmi tiiviin keskusrakenteen keskellä ja yksi Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tärkeistä tähtikohteista. Upeat puuvanhukset hallitsevat puistoa ja luovat varjoisan ja rauhallisen tilan kaupungin vilinän keskelle. Kauniit kukkaistutukset kutsuvat viihtymään. Puistossa elävän naakkayhdyskunnan luoma äänimaisema antaa alueelle oman erityispiirteensä. Tästä syystä puiston lempinimi onkin ”Naakkapuisto”.

  • Vuosina 1710-1711 raivonneen ruttoepidemian aikana kuolleiden hautaaminen kirkkotarhoihin kiellettiin. Kokkolassa ruttoisten hautausmaa perustettiin kaupungin ulkopuolelle. Katariinan kalmisto on osa Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston aluetta ja sijaitsee Länsipuiston ja vanhan vesitornin tuntumassa. Se perustettiin 1770-luvulla vanhan ruttoisten hautausmaan läheisyyteen, koska kirkkotarha oli tullut täyteen ja hygieniasyistä hautaaminen siirrettiin pois kaupungista. Hautauskäytäntö erosi nykyisestä. Talvella kuolleet säilytettiin kalmistossa olevissa rakennuksissa, joista heidät vasta keväällä haudattiin maahan. Nykyiset hautakammiot varsinaiseen Katariinan kalmistoon rakennettiin 1750-luvun puolivälissä. Anders Chydenius laati 1781 suunnitelman, johon Kalmiston nykyinen ulkoasu pitkälti perustuu. Kalmiston laidalla sijaitsee Veikko Leppäsen suunnittelema ja vuonna 1958 pystytetty Karjalaan jääneiden muistopatsas.

    Kuva Katariinan kalmiston sisäpihalta. Kuvassa kaksi valkoista rakennusta.

  • Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston alueen puistoista kaksi sijaitsee Suntin varrella. Toinen niistä on Hollihaasta löytyvä Brita Marian puisto. Keskustan tuntumassa sijaitseva toiminnallinen puisto tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille.

    Puistossa on 90 lajin arboretum eli puulajipuisto, amfiteatteri, rullaluistelurata, elektroninen liikuntapeli, grillipaikka ja kiipeilyverkko. Puiston betonista valmistettujen jääkuutioiden suunnittelu on Pohjoismaisen taidekoulun käsialaa. Puiston yhteydessä on myös lähiliikuntapaikkahankkeena toteutettu skeittiparkki. Skeittiparkin vierestä löytyy elektroninen DJ-pöytä, jonka avulla voit soittaa musiikkia omasta puhelimestasi.

    Brita Marian puisto on nimetty Karl Herman Renlundin äidin mukaan. Puisto on rahoitettu Stiftelsen Brita Maria Renlundin muistosäätiön varoilla. K.H. Renlund perusti säätiön vuonna 1918 äitinsä muistoksi. Säätiön hallituksessa toimii perustajan toiveesta ainoastaan naisia.

  • Kokkolan kansallisen kaupunkupuiston merellisin puistoalue sijaitsee Vanhasatamanlahdella, aivan merenrannalla. Meripuisto yhdistää Kokkolan keskusta-alueen merelle Suntin vesistön vartta kulkevan kevyen liikenteen reitistön myötä.

    Meripuisto toimii yhdyspisteenä kaupunkipuiston merialueille. Jenny-laiva liikennöi Meripuistosta käsin Kokkolan saaristoon ja Tankarin majakkasaarelle. Tankarin majakkasaari on yksi kansallisen kaupunkipuiston etäisimmistä pisteistä. Tankarissa veneilijöille on käytössä pienvenesatama.

    Leikkiä ja lähiliikuntaa

    Meripuisto on aktiivinen, koko perheen olohuone. Puistosta löytyy uimaranta, leikkipaikka, frisbeegolf-koreja, skeittipaikka ja paljon oleskelutilaa. Vuonna 2020 puistoon on rakennettu lähiliikuntapaikka, jossa on ulkokuntosali ja monikäyttöinen tekonurmikenttä. Tulevaisuudessa puistoon on tulossa vielä padel-kenttiä.

    Meripuiston viihtyvyydestä huolehtivat päivitetty leikkipaikka ja uusi juhlapaikka. Juhlapaikalta löytyy 9 metriä pitkä pöytä grilleineen, erillisiä grillauspaikkoja ja oleskelulaituri. Galaksi-valotaideteos saa viihtymään pidemmällekin iltaan. Alueella on ravintolapalveluita.

    Talvisin jäätilanteen salliessa merenlahti muuttuu luistelijoiden ja hiihtäjien unelmaksi.