Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä

  • Ensin kannattaa selvittää, tehdäänkö talossa korjauksia ja johtuuko katko siitä. Asuinalueella saatetaan myös tehdä vesijohtotöitä. Jos asiasta ei ole tiedotettu ennakkoon, katkoksen syy voi olla äkillinen (esim. vuoto) tai sen kesto on lyhytaikainen. Asiaa voi tiedustella vesilaitokselta. Tiedossa olevasta vuodosta tulee ilmoittaa laitokselle.

  • Vessanpönttöön vain sitä itseään ja pesuvesiä.

    Lisää tietoa sivustolta pytty.fi

  • Vaikka asuntoihin on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit, laskuttaa Kokkolan Vesi vain asentamaansa päävesimittaria.

  • Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämän kalsiumin (Ca, arkikielessä kalkki) ja magnesiumin (Mg) yhteismäärää ja sen yksikkönä on mmol/l kalsiumkarbonaatiksi laskettuna. Myös muut metallit kuten rauta ja alumiini lisäävät veteen kovuutta Aiemmin veden kovuuden yksikkönä käytettiin kovuusastetta odH, veden kovuus on 1 odHo, kun siinä olevien magnesium- ja kalsiumionien yhteistä ainemäärää vastaava kalsiumoksidimäärä on 10 mg/l. 1odHo = 0,178 mmol/l
    pehmeä         0,378-0,882 mmol/l = n. 2.12 – 4.96 dho
    keskikova       0,882-1,764 mmol/l = n. 4.96 – 9.91 dho
    kova                      1,764-3,780 mmol/l = n. 9.91 – 21.24 dho

  • Kokkolan vesijohtovesi on kovuudeltaan n. 1.0 mmol/l eli n. 5,6 dho. Kokkolan vesijohtovesi  luokitellaan keskikovaksi.

  • Kokkolan vesijohtoveden pH on n. 8,1 – 8,2.

  • Kokkolan raakavedessä on luonnostaan korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Veden sisältämät rauta ja mangaani eivät ole terveydelle vaarallisia, mutta liian suurissa pitoisuuksissa ne aiheuttavat veteen värjäytymisiä ja saostumia ja vesi saattaa värjäytyä ruskeaksi. Veden käytettävyys ja makukin huononevat. Raudan ja mangaanin poistamiseksi vesilaitoksella joudutaan vesi käsittelemään. Vedenkäsittely raudan ja mangaanin poistamiseksi edellyttää pH:n nostamista, jotta rauta ja mangaani saadaan saostumaan pois vedestä. pH:n nosto tehdään lisäämällä veteen kalkkia. Kalkki sitoutuu vedessä luonnostaan olevaan hiilihappoon ja muodostaa sen kanssa kalsiumsuoloja, jotka aiheuttavat veteen ns. kovuutta. Veden sisältämät kalkki ja hiilihappo ovat toistensa kanssa tasapainossa, mutta kun vettä lämmitetään esim. kiinteistöjen lämminvesilaitteissa, pesukoneissa, kahvinkeittimissä ym.,osa hiilihaposta haihtuu pois ja tasapaino näiden välillä aiheuttaa sen, että myös vastaava osa kalkista poistuu eli saostuu lämminvesilaitteisiin. Se, kuinka paljon kalkkisaostumia syntyy, riippuu veden kovuudesta, mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän saostumia syntyy.
    Kalkilla, pH:lla ja veden kovuudella on yhteys myös veden syövyttäviin ominaisuuksiin siten, että kun vedessä on riittävästi kalkkia ja pH on riittävän korkea, niin veden syövyttävät ominaisuudet ovat minimissään, ts. putkistojen korroosio on pienimmillään ja metallien liukeneminen esim. kiinteistöjen kuparisista ja sinkityistä putkista on minimissään.

  • Kalkkisaostumaa eli ns. kattilakiveä, jota syntyy veden lämpötilan noustessa (kalkki/hiilihappo-tasapaino). Mitä kuumempi varaaja on sen nopeammin kalkkikiveä muodostuu. Vesivaraajan suosituslämpötila on 55-65°C

  • Asuinkiinteistöjen keskimäärinen vedenkulutus on n. 150 l/vrk/asukas.

  • Fluoria ei lisätä Kokkolassa talousveteen. Kokkolan juomaveden “luontainen” fluoripitoisuus on vaihdellut viime vuosina välillä 0,5-0,7 mg/l. EU:ssa talousveden fluoripitoisuuden yläraja on WHO:n suosituksen mukainen 1,5 mg/l.

  • Kyseessä on ns. märkälaskinmittari, jonka toiminta perustuu siihen, että koneisto on vedessä.

  • Vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Alla on laskettuna muutaman vuototapauksen vesimäärät oletettuna, että verkostopaine on n. 4 bar.

    – Tiheä tippavuoto, vuotokohdan koko ompelulangan paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 m³  vuodessa.

    – Ohut vesivirta, vuotokohdan koko parsineulan paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 300 m³  vuodessa.

    – WC:n jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 3 000 m³  vuodessa.

    – Vanhan mallinen suihkun kylmä- ja lämminvesisekoitin, vuotokohdan koko lyijykynän paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 000 m³  vuodessa.

  • Veteen on liuennut paineenalaisessa putkessa “ylimäärin” ilmaa, joka vapautuu vettä hanasta laskettaessa. Vesi on täysin käyttökelpoista ja “ylimääräinen” ilma poistuu esim. vettä seisotettaessa avonaisessa astiassa. Ilmiötä saattaa esiintyä putkitöiden yhteydessä ja sen kesto on yleensä lyhytaikainen.

  • Syynä on yleensä joko yleisestä tai kiinteistön omasta vesijohtoverkosta peräisin olevien kerrostumien (rauta ja mangaani) irtoaminen. Irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtausolosuhteissa on tapahtunut äkillisiä muutoksia. Ilmiötä saattaa aiheuttaa esim. vesijohtoverkoston vuodot sekä korjaus- ja muutostyöt. Mikäli vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen vedenjuoksutuksen jälkeen, ota yhteys vesilaitokseen. Tällainen vesi ei yleensä ole terveydelle vaarallista, mutta veden juomista on silti syytä välttää kunnes haitta poistuu. Pyykkejä ja vesikalusteita vesi saattaa kuitenkin värjätä.

Kokkolan Vesi logo