Hyppää sisältöön

Suomen UNICEF myönsi Kokkolalle ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksensa 1.9.2020. Toisen kerran tunnustus myönnettiin kesäkuussa 2023. Myönnetty tunnustus on voimassa neljä vuotta.

Tunnustuksen myöntäminen tarkoittaa, että lapsiystävällisessä kunnassa

  • lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita ja kokevat olevansa tärkeitä omissa lähiyhteisöissään
  • lapset ja nuoret ovat vahvasti kehittämistyössä mukana
  • koko kunta on sitoutunut mallin toteuttamiseen ja kehittämistyöhön
  • kunta sitoutuu rakenteellisiin muutoksiin tähtäävään, pitkäjänteiseen työhön
  • kehittämistyössä huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät.

Lapsi- ja nuorisoystävällisyyden kehittämistyö jatkuu Kokkolassa, sillä lapsen oikeuksien toteutumisesta on pidettävä huolta joka päivä toimintasuunnitelman mukaisesti.

Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelma vuosille 2024-2027

Kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet on valittu nykytilan kartoituksen pohjalta. Kolmas kehittämistavoite on lasten ja nuorten valitsema.

  • Lapsille suunnatuissa palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

    • Yhteisiin kiusaamisen vastaisiin toimintatapoihin sitoutuminen perusopetuksen kouluissa.
    • Varhaiskasvatukseen palkataan vuoden 2024 aikana 5 – 6 varhaiskasvatuksen sosionomia, näkökulma sosiaalipedagogisessa työotteessa.
    • Nostetaan TCM koulutuksiin (Teacher Classroom Management) osallistuneiden alakoulun opettajien määrää entisestään.
    • Kulttuurikasvatussuunnitelman (peruskoulun 1 – 6 luokat) mukaisia museosisältöjä kehitetään tukemaan moninaisuutta.
    • Kaupungin palveluissa ja tiloissa laaditaan sekä otetaan käyttöön turvallisemman tilan periaatteet.
    • Nuorisotiloilla ja koulunuorisotyössä on vuoden 2024 teemana yksinäisyyden torjuminen ja kaveritaitojen opettelu.
    • Harrastustoiminnanohjaajille tarjotaan koulutusta kiusaamisen ehkäisemiseen.
    • Iltapäiväkerhojen työntekijät saavat koulutusta kiusaamisen ehkäisemiseen liittyen.

  • Kunta varmistaa, että myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuus toteutuu, ja arvioi sitä.

    • Vakiinnutetaan Lapset puheeksi työ kehittämällä ja seuraamalla sen toteutumista ja vaikuttavuutta.
    • Haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuuden lisääminen vapaa ajan ja harrastustoiminna kautta.
    • Nuorisopalveluilla on käytössä vapaaoppilaspaikkajärjestelmä Rokkikouluun.
    • Erityisryhmille suunnattu matalan kynnyksen maksuton toiminta Nuorisopalveluissa.
    • Nuorisopalveluiden koulunuorisotyön tiimin jäsenet suorittavat Lapset puheeksi koulutuksen.
    • Nuorisopalvelut totetuttaa Työtreeni toimintaa
    • Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa yhteisötaiteeseen osallistuvat kaikenikäiset lapset ja nuoret.
    • Musiikkikeskus Snellmanin lasten ja perheiden ohjelma laaditaan niin, että hinnoittelu ei vaaranna palvelujen saavutettavuutta.
    • Tehdään yhteistyötä Soiten perhekeskuspalveluiden kanssa haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseksi, sekä suunnitellaan ja
    toteutetaan heidän osallisuuttaan lisääviä toimia.

  • Tämä on lasten ja nuorten valitsema tavoite.

    • Nuorisotiloilla tarjotaan matalan kynnyksen maksutonta harrastustoimintaa ja harrastuskokeiluja.
    • Harrastusresepti otetaan aktiivisesti käyttöön nuorisopalveluissa ja opiskeluhuollossa.
    • Museon yleisötyötä kehitetään tarjoamaan lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumakonsepteja.
    • KOHASU toiminnan jatkaminen ja kehittäminen.
    • Kirjastoissa tapahtuvan monipuolisen lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäminen.
    • Puistot, leikkipuistot ja lähiliikuntapaikat tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia ulkotiloissa harrastamiseen ilman ajanvarausta.
    • Musiikkikeskus Snellmanille luodaan lastenkulttuuriohjelmisto, jolla tähdätään 1 – 13 vuotiaiden sekä heidän perheidensä kulttuuripalvelujen
    kehittämiseen.
    • Tehdään yhteistyötä ammattikoulun opiskelijahuollon kanssa vapaa ajan ja harrastustoiminnan tiedottamisen suhteen.

  • 4. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät (mm. varhaiskasvattajat, opettajat ja nuorisopalvelujen työntekijät) saavat täydennyskoulutusta lapsen oikeuksista.

    • Varhaiskasvatuksessa jaetaan ja lisätään tietoutta lapsen oikeuksien koulutuksista ja materiaaleista.
    • Opetuspalveluiden intrassa kehitetään lapsen oikeuksiin liittyvien koulutusten näkyvyyttä.
    • Järjestetään lapsen oikeuksien täydennyskoulutus, joka tavoittaa perusopetuksen opetushenkilöstön mahdollisimman laajasti.
    • Lapsen oikeuden vapaa ajalla koulutuksen suorittavat museopalveluiden yleisötyötä tekevät sekä liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat ja
    uimaopettajat.
    • Johdatus lapsen oikeuksiin koulutuksen suorittavat kaikki nuorisopalveluiden työntekijät.

  • • Lisätään opettajien, ohjaajien ja rehtoreiden osaamista suomi toisena kielenä (S2) oppilaiden opettamisessa ja kielitietoises sa opetuksessa.
    • Tervetuloa kouluun kirjeet laaditaan ja jaetaan lapsille ja perheille eri kielillä. Kirjeet tehdään myös selkokielellä.
    • Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman päivitys suomeksi ja ruotsiksi.
    • Varhaiskasvatuksessa kieli ja kulttuuritietoisen kasvatusosaamisen vahvistaminen vakinaistamalla S2 opettaja
    • Lisätään eri kieliversioita retkeilyreittiopasteisiin qr koodin avulla. Testataan Rummelö Harrbådanin reitillä.
    • Hankitaan kirjastoon lasten ja nuorten kirjallisuutta ja muita aineistoja eri kielillä.
    • Kirjastossa järjestetään tapahtumia, esim. satutuokioita lapsilla ja nuorille eri kielillä (mm suomi, ruotsi, ukraina)
    • Varmistetaan, että keskeiset tiedot liikuntapaikkojen käytöstä ovat saatavissa nettisivuilla suomen ja ruotsin lisäksi myös m uil la kielillä.
    • Museo tuottaa museokohteiden näyttelykohtaiset sisältötekstit suomen ja ruotsin lisäksi myös muilla kielillä aina kunkin näyt tel yn sopivat
    kohderyhmät huomioiden.
    • Kielitietoisuuden lisääminen ja S2 oppilaiden huomioiminen KOHASU harrastuksissa kerho ohjaajille suunnatun koulutus –/tiedotusmateriaalin avulla.

  • Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) käyttöönoton ja systemaattisen toteuttamisen tueksi on kunnassa käytössä selkeät ohjeistukset. Lapsivaikutusten arviointia tekee yhdessä pätevien ammattilaisten joukko.

    • Lapsivaikutusten arviointitietoa aletaan koota yhteen kumuloituvaksi tiedoksi.
    • Laaditaan lapsivaikutusten arvioinnin sisällöllinen sekä prosessiohjeistus.
    • Laajennetaan LAVA tietoisuus koko kaupungin toimintaan koulutusten avulla.
    • Kaupunkisuunnitteluun nimetään LAVA koordinaattori.
    • Kunnanvaltuutetut perehdytetään lapsen oikeuksiin ja lapsivaikutusten arviointiin.

  • Kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään.

    • Ilmasto-ohjelman / -suunnitelman laatiminen vuoden 2024 aikana.
    • Ilmastovahdin käyttöönotto.
    • Ilmastotyön raportointi vuosittain tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
    • Energiatehokkuussopimuksen, Pyöräliikenteen edistämisohjelman ja metsäohjelman mukaiset toimenpiteet.
    • Kestävyys ja ilmastokasvatuksen sisällöt otetaan mukaan perusopetuksen monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin.
    • Energiasäästöviikon viettäminen kouluissa.
    • Viheraluesuunnittelussa, viherrakentamisessa, ja viheralueiden kunnossapidossa huomioidaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteet Viherympäristöliiton mallin mukaisesti.
    • Järjestetään ilmastotapahtumia, joissa lapsille ja nuorille erikseen suunnattua toimintaa (esimerkiksi ilmastopyöräilyviikko)
    • Uuden Halkokarin koulun suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomioita liikenneturvallisuuteen (kävely ja pyörätiet).
    • Kaavoituksessa otetaan käyttöön ilmastovaikutusten arviointiin tarkoitettu työkalu/työkaluja. Kaavamääräyksissä huomioidaan ilmastovaikutukset.

Taustalla lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat:

  1. syrjimättömyys
  2. lapsen edun huomioiminen
  3. oikeus elämään ja kehittymiseen
  4. lapsen näkemysten kunnioittaminen