Hyppää sisältöön

Tietoa vedestä

SIVUA PÄIVITETÄÄN!

Kestävä vesihuolto

Kestävä vesihuolto on turvallista, laadukasta, tasa-arvoista ja hallittua. Sitä kehitetään ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.

Kokkolan Vesi pyrkii aktiivisesti pienentämään omasta toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja suojelemaan vesistöjä. Saneeraukset pyritään suunnittelemaan tehokkaasti kaupungin kanssa yhteistyössä niin, että katua ei tarvitse moneen kertaan avata lyhyen ajan sisään. Kaivamattomia tekniikoita suositaan aina, kun se on mahdollista. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on puhdistaa ja saneerata suunnitellusti. Näin vältetään esimerkiksi jäteveden vuotamista ympäristöön.

Kokkolan Vesi pyrkii poistamaan turhaa kuormitusta aiheuttavat hulevedet jätevesiverkostostaan. Hulevedet ovat jätevesiverkostossa turha taakka, ja niiden paikka onkin erillisessä hulevesiverkostossa. Suuri vesimäärä lisää puhdistamon ja jätevesipumppaamoiden käyttökustannuksia, kuten esimerkiksi sähkönkulutusta. Lisäksi hulevesien suuri osuus jätevedessä heikentää jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa. Rankkasadetilanteissa tai lumen sulamisaikana viemäriverkosto ja pumppaamot voivat ylikuormittua hulevesistä. Näissä tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi purkautua luontoon tai jopa kiinteistöjen kellareihin.

Veden laatu

Kokkolan vesi täyttää tutkituilta osin hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (STM 1352/2015). Veden tarkemmat laatutiedot ovat saatavilla Vesi.fi-sivustolta.

Talousveden laatua valvotaan jatkuvasti Kokkolan Veden ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon toimesta.

Vesi.fi-palvelu

Viimeisimmät mittaustulokset

Riskienhallintasuunnitelma

Veden turvallisuus perustuu kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan, jossa tarkastellaan koko vesihuollon ketjua. Kokkolan Vedellä ja Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolla on riskienhallintasuunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi.

Riskienhallintamme pohjautuu Water Safety Plan (WSP) -periaatteeseen, joka on kansainvälisesti käytetty toimintamalli talousveden turvallisuuden varmistamiseksi.

Poikkeamat ja häiriötilanteet

Jos veden laadussa havaitaan poikkeama tai jakelussa ilmenee häiriö, ryhdymme välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Tiedotamme häiriötilanteista ja veden laatuun liittyvistä asioista:

  • verkkosivuillamme
  • Facebook-sivuillamme
  • tekstiviestitse (tarvittaessa)

Tarvittaessa annamme asiakkaille tietoa ja ohjeita häiriöviestipalvelun avulla, joka tavoittaa automaattisesti kaikki yli 16-vuotiaat, jotka asuvat häiriöalueella ja joiden puhelinnumero on julkinen. Voit tilata häiriöviestit haluamiisi osoitteisiin oheisen linkin kautta.

Tilaa häiriöviestit

Veden laatua koskevat palautteet

Säännöllisten näytteiden ottamisen lisäksi myös asiakaspalaute on meille tärkeä tapa varmistaa laadukas juomavesi. Voit kertoa veden laatuun liittyvistä huomioistasi palautepalvelun kautta.

Anna palautetta veden laadusta

Veden kovuus

Kokkolan vesijohtovesi on kovuudeltaan n. 1.1 mmol/l eli n. 6,2 dho, joten se luokitellaan keskikovaksi.

Veden pH

Vesi on neutraalia, kun sen pH on 7. Talousveden Ph pyritään tavallisesti nostamaan veden laadun ja putkistojen kestävyyden turvaamiseksi mahdollisimman tasaiseen arvoon välille 7,5–8,5. Kokkolan vesijohtoveden pH on n. 8,1–8,2.

Veden fluoridipitoisuus

Fluoria ei lisätä Kokkolassa talousveteen. Kokkolan juomaveden ”luontainen” fluoripitoisuus on vaihdellut viime vuosina välillä 0,5-0,7 mg/l. EU:ssa talousveden fluoripitoisuuden yläraja on WHO:n suosituksen mukainen 1,5 mg/l.

Vesilaitoksen syntyhistoria

1800-luvulla Kokkolassa, kuten muissakin kaupungeissa, asukkaat saivat talousvetensä joko omista tai yleisillä varoilla rakennetuista kaivoista.

Kuitenkin jo vuonna 1884 kaupungin kaivon vesi oli niin huonoa, että päätettiin tutkia sen kemiallinen koostumus. Samana vuonna päätettiin myös syventää ja laajentaa Tehtaanmäen kaivoa.

Vuonna 1901 kaupunginvaltuusto oikeutti terveyslautakunnan kieltämään vedenoton kaupungin ainoasta yleisestä kaivosta muuhun tarkoitukseen kuin juomavedeksi ja ruoanlaittoon.

Tilanne muodostui erittäin vakavaksi syksyllä 1908, kun sadeveden määrä oli jäänyt poikkeuksellisen vähäiseksi. Tulevan talven vesipulaa ennakoiden ryhdyttiin kaivamaan kahta uutta kaivoa. Toinen tehtiin rahatoimikamarin ehdotuksesta ns. hiekkakuopille noin 1,5 km kaupungista länteen, Patamäkeen. Ensiksi mainitun kaivon vesi oli kuitenkin huonoa. Sen sijaan Patamäen vesi oli hyvää, joskin hiukan humuspitoista.

Kaivo rakennettiin Patamäkeen myös tarkoituksella tutkia, onko vedentulo siellä riittävä mahdollisen vesijohdon rakentamiseksi.

Tähän aikaan alettiin tositarkoituksella puhumaan vesijohdon rakentamisen tarpeellisuudesta. Ehdotusta perusteltiin osaksi käyttökelpoisen juomaveden ja osaksi riittävän talousveden saamisella. Ehdotus herätti kovaa vastustusta kaupungin vanhoillisissa piireissä. Katsottiin että olisi hulluutta uhrata yhteisiä varoja tällaiseen hankkeeseen. Huomautettiin, ettei nyt käytössä oleva vesi ole terveydelle vaarallista, koska moni kaupunkilainen on saavuttanut varsin korkean iän eikä kaupunkilaisten kuolleisuusprosentti ole poikkeuksellisen korkea. Vesijohdon tarpeellisuus ilmeni myös, kun kaupunki sai vuonna 1908 ensimmäisen suuren, kolmikerroksisen kivitalonsa rautatieasemaa vastapäätä. Tämä talo, Oy Kokkolinna, varustettiin vesi- ja viemärijohdoilla sekä Septic-tankilla.

Vuonna 1911 rahatoimikamari ehdotti, että pohjavesitutkimuksia hiekkakuopalla (Patamäessä) jatkettaisiin. Niinpä toiminimi Robert Huberilta tiedusteltiin, onko yhtiö halukas asettamaan tutkimuksiin työnjohtoa ja kalustoa. Kun yhtiö suostui ja tulokset olivat hyviä sekä paikalle kutsuttu ammattimies totesi veden riittävän paljon suuremmallekin kaupungille kuin Kokkola, jätettiin vesijohtosuunnitelman teko T:mi Rob. Huberin tehtäväksi.

Viemäreiden rakentaminen oli aloitettu kesällä 1910. Ensimmäinen viemäröintisuunnitelma oli valmistunut kuitenkin jo vuonna 1888. Vahvistettu kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.7.1913, että vesijohto rakennetaan T:mi Rob. Huberin suunnitelman pohjalta. Anomus lainan ottamista varten lähetettiin Keisarilliselle Senaatille. Lupa myönnettiin 18.12.1913.

  • Valtuusto päätti 13.5.1914 hyväksyä arkkitehti Selim Lindqvistin laatiman luonnoksen vesitorniksi toimikunnan tekemin muutosehdotuksin. Vesitornin rakentaminen alkoi vuonna 1914 ja valmistui 1921.

    Rakentaminen pysähtyi sodan ajaksi, koska materiaalien hinnat nousivat niin korkeiksi, ettei työtä katsottu voitavan jatkaa. Pääjohto vedenottopaikasta (Patamäki) ja suuri osa vesijohtoverkostosta oli kuitenkin jo valmistunut ja vettä pumpattiin ilman vesitornin välitystä kolmelle “vapaapostille”, joista kaupunkilaiset saivat hakea vetensä. Muutamiin taloihin oli jo ehditty asentaa vesijohto.

    Talvisodan aikana vesitornia käytettiin myös ilmavalvontaan, ja sinne oli majoitettu miehistöä tätä varten.

     

    Kuvassa näkyy vanha vesitorni

Talousveden tuotanto

Raakavettä käsitellään keskimäärin 6800 m³/vrk Patamäen vedenpuhdistuslaitoksella. Vedenpuhdistuslaitos on rakennettu kaksilinjaiseksi. Puhdistus perustuu kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Laitoksen kapasiteetti on n. 13000 m³/vrk. Puhdistetun veden laatu on ollut hyvää ja se on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset sekä suositukset.

Jäteveden käsittely

Laitos valmistui vuonna 2011 ja on prosessiltaan perinteinen, ns. tertiäärikäsittelyllä varustettu rinnakkaissaostuslaitos, jossa jäteveden puhdistus tapahtuu kemiallisesti ja biologisesti. Prosessi on varsin pitkälle automatisoitu ja laitoksella työskentelee 5 henkilöä, jotka hoitavat myös naapuritontilla sijaitsevan Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen operoinnin. Keskimääräinen tulovirtaama jätevedenpuhdistamolle on n. 10 000 m³/d. Kuivattua lietettä muodostuu vaihtelevasti, keskimäärin 200 tn/kk.

  • Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamon prosessi

    Jätevedenpuhdistamon prosessikaavioJätevedenpuhdistamon prosessikaavio

    Esikäsittely

    Tuleva jätevesi nostetaan tulopumppaamosta välppäykseen pumppaamalla (max 1 400 m³/h). Välppäyksessä jätevedestä poistetaan kiinteät roskat sekä muu karkea kiintoaines johtamalla jätevesi tulokanavissa oleviin levynauhavälppiin (3 kpl). Välppeet pestään välpepesurilla ja pestyt välppeet kuljetetaan jatkokäsittelyyn, pesuvesi kierrätetään takaisin laitoksen prosessiin.

    Välppäyksen jälkeen vesi johdetaan hiekanerotusaltaisiin (2 kpl, yht. 130 m³), joissa jätevedessä oleva hiekka erottuu painovoimaisesti. Hiekka poistetaan, pestään ja kuljetetaan viereiselle kompostikentälle tukiaineeksi. Pesuvesi kierrätetään takaisin laitoksen prosessiin.

    Esiselkeyttimissä (2 kpl, yht. 1480 m³) jätevedestä poistetaan lietettä laskeuttamalla se esiselkeytysaltaan pohjalle. Täältä liete pumpataan sakeuttamoon/lietevarastoon ja edelleen lietteenkäsittelyyn.

    Ilmastus/Aktiivilieteprosessi

    Esiselkeytettyyn veteen lisätään alkalointikemikaalia (raskas sooda) ja se johdetaan ilmastukseen. Ilmastuksessa on 3 kpl U-muotoista linjaa (yht. 8 000 m³), joissa elävä mikrobikanta, ns. aktiiviliete poistaa jätevedessä olevia ravinteita. Kukin linja on jaettu 7 lohkoon, joita ilmastetaan typenpoiston tehokkuuden ohjaamana (ns. DN-prosessi). Laitokselle tuleva ammoniumtyppi hapetetaan nitraattitypeksi (nitrifikaatio) ja nitraattityppi pelkistetään anoksisissa olosuhteissa typpikaasuksi (denitrifikaatio). Nitraattipitoista lietettä/jätevettä kierrätetään tarvittaessa nitrifikaatiosta denitrifikaatioon, lieteikäohjauksella tapahtuva ylijäämälietteenpoisto poistaa ilmastuksesta lietettä lietteenkäsittelyyn.

    Ilmastuksesta vesi kulkeutuu jälkiselkeytysaltaisiin (3 kpl, yht. 4 600 m³), joissa veden mukana oleva liete painuu pohjalle. Liete pumpataan ns. palautuslietteenä takaisin ilmastukseen, jotta aktiivilietekanta pysyisi mahdollisimman suurena.

    Flotaatio

    Laitoksen viimeisenä vaiheena, tertiäärikäsittelynä, on ns. pyörreflotaatio. Flotaatio muodostuu kolmesta linjasta (yht. 350 m³), joissa on erillinen sekoituskammio sekä itse flotaatioallas. Sekoituskammioihin menevään jäteveteen lisätään saostuskemikaalia ja polymeeria. Flotaatioaltaaseen menevän veden sekaan pumpataan ns. dispersiovettä eli paineilman ja veden seos, jolloin vedessä oleva kiintoaine sitoutuu flotaatioaltaan pintaan nousevaan vaahtokerrokseen. Vaahto kaavitaan altaiden pinnalta ja pumpataan mädätykseen, puhdistettu jätevesi johdetaan laitoksen lähtökanavaan ja edelleen purkuputkea pitkin Kokkolan edustan merialueelle.

Verkostot ja toiminta-alueet

  • Kokkolan Veden vedenjakelujärjestelmässä on vesijohtoverkostoa lähes 550 kilometriä. Vedenjakelujärjestelmään kuuluu Hakalahden vesitorni, jonka tehtävänä on mahdollisimman tasaisen paineen ylläpitäminen sekä veden varastointi. Lisäksi paineenkorotuslaitokset ovat Ventuksessa, Korkeahuhdassa sekä Öjassa. Vesijohtoverkosto kattaa lähes 100%:sesti alueet, joissa on vakituista asutusta.

  • Kokkolan viemäriverkoston kokonaispituus on vajaa neljäsataa kilometriä. Viemärit pyritään toteuttamaan painovoimaisena, mutta maasto-olosuhteista johtuen joudutaan osa viemäreistä rakentamaan paineviemäreinä pumppaamoineen. Kokkolan keskustan lisäksi viemäriverkostot on rakennettu Kälviälle, Lohtajalle, Marinkaisiin sekä Ullavaan. Kälviän, Lohtajan ja Marinkaisten jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Kokkolaan puhdistettavaksi. Viemäröinti on toteutettu ns. erillisviemäröintinä eli jätevesiviemäriverkostoon ei johdeta sadevesiä.

  • Vesihuollon toiminta-alue on alue, jolla vesihuoltolaitos tarjoaa vesihuoltopalveluita. Tällä alueella toimitamme kiinteistöille puhdasta vettä ja hoidamme jäteveden poisjohtamisen sekä puhdistamisen.

    Mikäli alueella on ollut aiemmin kesävesiliittymä ja alue liitetään toiminta-alueeksi, alueen kesävesiliittymä poistuu käytöstä. Kun verkosto rakennetaan, kesävedenrunkojohto poistetaan, jolloin tonttien kesävesijohtoja ei voida liittää mihinkään.  Kesävesi on tarkoitettu ainoastaan toiminta-alueen ulkopuolelle.

    Toiminta-alueet kartalla

    Vesijohtoverkoston toiminta-alue

    Jätevesiverkoston toiminta-alue

Yhteystiedot

Takaisin ylös