Hyppää sisältöön

Elinolot ja turvallinen kasvuympäristö

Kouluterveyskyselyn neljäs kokonaisuus käsittelee elinoloja, tapaturmia, kasvuympäristön turvallisuutta sekä väkivaltaa ja kiusaamista. Elinoloja koskevissa kysymyksissä lapset ja nuoret ovat arvioineet perheen taloudellista tilannetta. Tapaturmilla tarkoitetaan kyselyssä terveydenhuoltoa vaatineita, koulussa tai koulumatkalla tapahtuneita tapaturmia.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on vanhempien tai muiden aikuisten tekoja ja laiminlyöntejä, jotka aiheuttavat lapselle vahinkoa. Fyysinen väkivalta vahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Se on esimerkiksi tönimistä, tukistamista, lyömistä tai potkimista. Myös kuritusväkivalta ja kasvatuksellinen väkivalta ovat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa.

 

Ilonaiheet

Aiempaa harvempi 2. asteen opiskelija kokee perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi. Perheiden taloudellinen tilanne koetaan Keski-Pohjanmaalla hieman paremmaksi kuin maassa keskimäärin.

Jatkuva koulukiusaaminen on 2. asteella harvinaista.

Koulussa tai koulumatkalla sattuneiden tapaturmien osuus Kokkolassa on samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin. Tapaturmissa ei ole tapahtunut muutoksia aiempaan kyselyyn nähden, Yläkoulun ja lukion tytöille tapaturmia on sattunut hieman poikia useammin.

Huolenaiheet

Aiempaa useampi yläkoululainen on kokenut vanhempien tai huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa. Etenkin tyttöjen osuus (21 %) on huolestuttavan suuri. Pojista vanhempien fyysistä väkivaltaa on kokenut 9 %.

Alakoululaisista vanhempien tai huolta pitävien aikuisten väkivaltaa on kokenut 16 %, yläkoululaisista 15 %. Osuudet ovat samaa luokkaa kuin koko maassa keskimäärin, mutta yläkoululaisten osuus on suurentunut 5 prosenttiyksikköä vuoteen 2019 verrattuna.

Lähes joka kymmenes alakoululainen kokee säännöllistä kiusaamista.

Aiempaa useampi yläkoulun ja lukion tyttö on kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä.

Keinoja parempaan

Monet mielen hyvinvointiin tarjotuista tukimuodoista auttavat myös kiusaamista tai väkivaltaa kokevia lapsia ja nuoria. Näitä ovat esimerkiksi moniammatillinen perhetyö, Apu-nappi, Lapset puheeksi –toimintamalli ja muut matalan kynnyksen palvelut. Kokkolassa yhtenäistetään myös kiusaamiseen puuttumisen toimintamalleja opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.

Lapsiystävällinen kunta –työssä kaupunki on sitoutunut siihen, että Kokkolassa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa omaksi itsekseen. Lapsiystävällisyys on nostettu yhdeksi uuden kaupunkistrategian kolmesta teemasta.

Etenkin tyttöjen kokeman seksuaalisen häirinnän osuus on huolestuttavan suuri. Häirintä tapahtuu puhelimen tai netin kautta, jolloin siihen puuttuminen tai sen tunnistaminen vaikeutuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen kouluterveyskyselyn. Kysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista. Uusin kysely tehtiin keväällä 2021, ja sen tulokset julkaistiin syyskuussa 2021. Tuloksissa näkyy poikkeuksellisen korona-ajan vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tässä artikkelissa esillä ovat kokkolalaisten lasten ja nuorten tulokset.

Tutustu kyselyn osa-alueisiin linkeistä: