Hyppää sisältöön

Koettu terveys, elintavat ja riippuvuudet

Tähän toiseen osioon on koottu elintapoihin ja riippuvuuksiin liittyviä kokonaisuuksia. Koettu terveys tarkoittaa henkilön itse ilmaisemaa kokemustaan omasta yleisestä terveydentilastaan. Elintapoihin ja riippuvuuksiin liittyviä mittareita ovat liikkuminen, ruokailutottumukset ja päihteet.

Liikunta

  • Liikkuminen auttaa lasta kehittymään kestävämmäksi ja taitavammaksi, kehittää luustoa ja motorisia taitoja.
  • Nuorilla liikunta on tärkeää myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi.
  • Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

Ruokailutottumukset

  • Säännöllinen ateriarytmi, monipuoliset ruokavalinnat ja kasvikset, hedelmät ja marjat ovat terveellisen syömisen perusta kaikenikäisillä.
  • Kouluruokailu edistää oppilaiden fyysistä hyvinvointia ja opiskelukykyä, mutta sillä on myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä: sen myötä muodostuva ruokataju on ajattelun taitoa, ruokaan liittyvää monipuolista tiedostamista ja osaamista. Itsenäistyvä nuori etsii myös omaa identiteettiään ruoka- ja juomakulttuurin avulla.
  • Koululounas on myös yhteydessä muihin elintapoihin. Tupakointi, alkoholin käyttö ja epäterveellisten välipalojen syöminen ovat yhteydessä epäsäännölliseen koululounaan syömiseen.

 

Ilonaiheet

Suurin osa vastaajista kokee terveytensä hyväksi. Aiempaa useampi alakoululainen liikkuu päivittäin vähintään tunnin. Aiempaa harvempi yläkoululainen hyväksyy ikäistensä tupakoinnin.

  • Kokkolan alakoululaisista 45 % (koko maa 43 %) liikkuu vähintään tunnin päivässä. Alakoululaisten osuus on lisääntynyt 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
  • Kaikilla oppiasteilla pojat liikkuvat tyttöjä useammin vähintään tunnin päivässä. Alakouluissa eroavaisuus on 13, yläkoulussa 4, lukiossa 19 ja ammattikoulussa 5 prosenttiyksikköä.

Huolenaiheet

Aiempaa harvempi yläkoululainen ja lukiolainen kokee terveydentilansa hyväksi. Myös liikunnan määrä on vähäinen.

  • Yläkoululaisista 24 % (koko maa 24 %), lukiolaisista 16 % (18 %) ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 14 % (koko maa 15 %) liikkuu vähintään tunnin päivässä.
  • Vähän liikkuvia (harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan 1h / vko) on Kokkolan yläkoululaisista 23 % (koko maa 28 %), lukiolaisista 27 % (koko maa 26 %) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 43 % (koko maa 42 %).
  • Ero vähän liikkuvien lukiolaistyttöjen ja -poikien välillä on suuri: tytöistä 31 % liikkuu vähän, kun pojissa osuus on 20 %.

Suurin osa ei syö päivittäin hedelmiä tai marjoja. Joka kolmas yläkoululainen ja 2. asteen opiskelija jättää koululounaan syömättä.

  • Kokkolan yläkoululaisista 71 % (koko maa 68 %), lukiolaisista 59 % (62 %) ja ammattikoulun opiskelijoista 86 % ( 82 %) ei syö hedelmiä tai marjoja päivittäin. Kaikissa oppiasteissa pojat syövät tyttöjä harvemmin hedelmiä tai marjoja päivittäin.
  • Yläkoululaisista 31 %, lukiolaisista 30 % ja ammattioppilaitosten opiskelijoista 34 % ei syö koululounasta päivittäin. Lukion tytöt jättävät poikia useammin kouluruuan syömättä.

Aiempaa useampi ammattiopiskelija hyväksyy ikäistensä tupakoinnin ja alkoholin käytön.

Noin puolet yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista arvioi, että huumeita saa helposti.

  • Kokkolan yläkoululaisista 4 %, lukiolaisista 5 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 12 % on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa keskimäärin. Lukion ja ammattioppilaitosten tytöt ovat kokeilleet huumeita hieman poikia useammin.
  • Yläkoululaisista 42 %, lukiolaisista 51 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 55 % arvioi, että omalta paikkakunnalta omanikäisen on melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita.

Keinoja parempaan

Ilo irti kouluruoasta!

Kouluruokailun tarkoituksena on täyttää 1/3 päivittäisestä energiantarpeesta ja tukea terveellisiä elämäntapoja. Meillä Kokkolassa kouluruokailua kehitetään jatkuvasti: noudatamme ruokalistasuunnittelussa ravitsemussuosituksia, tarkkailemme ravintoarvoja ja ruoan monipuolisuutta – ja kuuntelemme asiakkaiden toiveita.

Hedelmiä on tarjolla noin kerran viikossa, keiton kanssa. Kasviksia ja vihanneksia sisältyy jokaiseen kouluateriaan. Koululounas maksaa keskimäärin 2,37 €, mutta kaupasta et itse saisi tuolla rahalla paljoakaan.

Vinkit:

  • Kokoa ateriasi kouluruokailussa suosituksen mukaan: pääruoka, tuoreita kasviksia, leipää ja levitettä sekä ruokajuoma. Muista, että vain syöty ruoka ravitsee!
  • Koulujen ruokapalvelut tekevät aterian joka päivä kaikille oppilaille. Jos jätät koululounaan väliin, hävikkiä ei voida välttää. Hävikki kuormittaa luontoa, tuhlaa aikaa ja rahaa.
  • Pro tip: lataa ilmainen Jamix menu –sovellus. Sieltä löydät päivän lounaan ja kaikki faktat sen ainesosista ja ravintoarvoista.
  • Luksusta: ammattilaiset tekevät kouluruoan valmiiksi juuri sinulle. Syömällä kouluaterian saat energiaa päivään: monipuolinen lounas tukee oppimista ja keskittymistä, antaa voimia harrastuksiin ja luo tarpeellisen tauon keskelle päivää. Yhteinen ruokailu on etuoikeus.
  • Yläkouluilla on lisäksi mahdollisuus ostaa välipalaa. Välipalana on tarjolla mm. sämpylöitä, kasviksia ja hedelmiä, maitotuotteita jne.

Tukea nuorille

Kokkolan nuorisopalvelut toteuttavat koulunuorisotyötä kaikissa Kokkolan yläkouluissa. Koulunuorisotyö jalkautuu kouluille ja on osana koulun arkea. Myös ennaltaehkäisevä päihdetyö on läpileikkaavana toimintana nuorisopalvelujen kaikessa työssä.

Nuorisotyössä hyödynnetään useita erilaisia toimintatapoja. Perinteisten nuorisotilojen, koulunuorisotyön ja tapahtumien lisäksi etsivät nuorisotyöntekijät ja skolcoachit tukevat nuorten arkea. Tukea tarjoavat myös oppilashuolto ja moniammatilliset tiimit, kuten Ankkuri-tiimi, jossa mukana ovat niin poliisi kuin Soitekin.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen kouluterveyskyselyn. Kysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista. Uusin kysely tehtiin keväällä 2021, ja sen tulokset julkaistiin syyskuussa 2021. Tuloksissa näkyy poikkeuksellisen korona-ajan vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tässä artikkelissa esillä ovat kokkolalaisten lasten ja nuorten vastaukset.

Tutustu kyselyn muihin osiin linkeistä: