Kulttuuritoiminnan järjestäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kunnan perustehtäviä. Kulttuuritoimintalain (166/2019 § 3) määrittelemien tehtävien mukaan kuntien tulee:

1. edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä
2. luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle
3. edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa
4. tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen
5. edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa
6. edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa
7. edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimin-taa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ( 612/ 20217 §) velvoittaa hyvinvointialueen edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Lait mahdollistavat taiteen ja kulttuurin hankkimisen myös sosiaali- ja terveyspalveluna.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan lakiperusta sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostuu myös muun muassa sosiaalihuoltolaista, vammaispalvelulaista ja yhdenvertaisuuslaista.

Vuonna 2021 julkaistulla Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 periaatepäätöksellä linjataan niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Kulttuurihyvinvointi näkyy vahvasti periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelmassa, jossa kuvataan konkreettiset toimet, vastuut, seuranta ja aikataulutus työn etenemiseksi.

Kuntien toiminnassa kulttuurihyvinvointi nostetaan esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä:

• Lisätään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja kulttuuriharrastamiseen.
• Osallistavan kulttuuritoiminnan toimintatapojen kansallinen käyttöönotto.
• Lasten ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistetaan muun muassa kehittämällä peruskoulun ja toisen asteen opintojen terveystiedon opetusta, hyödyntämällä kulttuurihyvinvoinnin keinoja sekä kehittämällä ja vakiinnuttamalla toisen ja kolmannen asteen opiskelijoiden mielenterveyttä edistävää opiskeluyhteisöä ja mielenterveystaitoja vahvistavia menetelmiä erityisesti nivelvaiheet huomioon ottaen

Hyvinvointialueiden toiminnassa kulttuurihyvinvointi nostetaan esiin esimerkiksi seuraavissa toimenpiteissä:

• Hyvinvointialueiden palvelustrategiassa kuvataan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisältäen hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspinnalla olevat palvelut ja palveluketjut kuten elintapaohjauksen ja kulttuurihyvinvoinnin palveluketjut.
• Hyvinvointialueet vakiinnuttavat taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut, terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminnan sekä kulttuuriset oikeudet osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa
• Ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöä vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Hyödynnetään kulttuurin mahdollisuuksia sosiaalisen osallisuuden luomisessa.

TEAviisari on kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu, johon kootaan säännöllisesti tietoa kuntien eri toimialojen terveydenedistämisaktiivisuudesta. Vuosina 2021 ja 2023 TEAviisari-tietoja on kerätty myös kuntien kulttuuritoiminnasta.

Vuoden 2023 kulttuurin TEAviisarikyselyn tuloksista hahmottuu voimavaroiltaan pienehkö mutta osallisuuden näkökulmasta varsin toimiva maakunta. Pelkkä kokonaistulosten tarkastelu ei anna riittävää kuvaa maakunnan kuntien kulttuurisesta terveydenedistämisaktiivisuudesta. Tuloksiin kannattaakin syventyä tarkemmin teaviisari.fi -verkkopalvelussa, josta löytyvät myös kuntakohtaiset TEAviisarit.

Kuvio 1: Kulttuurin TEAviisari Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta vuonna 2023.

Terve Suomi-tutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tutkimus, jossa selvitetään Suomen aikuisväestön (20 vuotta täyttäneet) hyvinvointia, terveydentilaa ja palvelukokemuksia. Tutkimus koostuu kyselytutkimuksesta sekä terveystarkastuksista. Tutkimuksesta saatavaa tietoa tarvitaan, kun halutaan rakentaa kokonaiskuvaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja palveluista.

Kyselytutkimus toteutettiin vuoden 2022 syyskuun ja vuoden 2023 maaliskuun välisenä aikana. Kyselyn otoskoko oli jokaiselle hyvinvointialueelle 2800 ja keskipohjanmaalaisista kyselyyn vastasi 1212. Vastausaktiivisuus oli Keski-Pohjanmaalla noin 43 % , kun koko maassa vastausaktiivisuus oli keskimäärin 46 %.

Keski-Pohjanmaalla asuvista 20- vuotta täyttäneistä 24,9 % (koko maa 29,8 %) käyttää kuukausittain jotakin kulttuuripalvelua (ml. kirjastopalvelut). Osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin (Kuvio 1). Miehillä osuus on 19,5 % (koko maa 23,7 %) ja naisilla 31,2 % (koko maa 35,7 %). 20-64- vuotiailla osuus on 25,9 % (koko maa 30,6 %), 65- vuotta täyttäneillä 22,9 % (koko maa 27,9 %) ja 75 vuotta täyttäneillä 23,3 % (koko maa 24,3 %). Matalan koulutuksen käyneistä osuus on 19,7 % (koko maa 21,3 %), keskitason koulutuksen käyneistä 19,7 % (koko maa 21,3 %) ja korkean koulutuksen käyneistä 38,9 % (koko maa 41,6 %).

Kuvio 2. Kuukausittain jotain kulttuuripalvelua (ml. kirjastopalvelut) käyttäneiden osuus (%) 20-vuotta täyttäneistä vuonna 2022 maakunnittain (Terve Suomi 2022)

Keski-Pohjanmaalla asuvista 20- vuotta täyttäneistä kulttuuripalveluja tarvinneista 30,1 % (koko maa 21,4 %) kokee, että kulttuuripalveluita (pl. kirjastopalvelut) ei ole tarjolla riittävästi. Miehillä osuus on 26,4 % (koko maa 20,6 %) ja naisilla 34,3 % (koko maa 22,2 %). 20-64- vuotiailla osuus on 31,2 % (koko maa 21,6 %), 65- vuotta täyttäneillä 27,4 % (koko maa 20,9 %) ja 75 vuotta täyttäneillä 30,0 % (koko maa 22,9 %). Matalan koulutuksen käyneistä osuus on 29,6 % (koko maa 25,1 %), keskitason koulutuksen käyneistä 32,9 % (koko maa 20,2 %) ja korkean koulutuksen käyneistä 25,6 % (koko maa 17,7 %).

Kuvio 3. Kulttuuripalveluita tarvinneiden 20- vuotta täyttäneiden osuus (%), jotka kokevat, että kulttuuripalveluita (pl. kirjastopalvelut) ei ole tarjolla riittävästi vuonna 2022 maakunnittain (Terve Suomi 2022)

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tarvittavan kokemustiedon keräämiseksi järjestettiin 28.9.2023 kaksi avointa työpajawebinaaria.  Tilaisuudessa kerättiin osallistujilta tietoa Miro-tiedonkeruumenetelmällä. Kahteen kulttuurihyvinvointityöpajaan osallistui yhteensä noin 30 maakunnan asukasta, jotka olivat lähinnä palvelujen käyttäjien sekä niitä tarjoavien tahojen edustajia.  Työpajassa oli kolme otsikkokysymystä, joista osallistuneilta saaduilla vastauksilla saatiin hyvin suuntaviivoja sekä painotuksia laadittavalle kulttuurihyvinvointisuunnitelmalle.

Mitä on kulttuurihyvinvointi

Yksi työpajan kysymys oli mitä on kulttuurihyvinvointi? Vastauksissa nousi esiin erityisesti kokemus osallisuudesta kulttuuriin. Vastaajat kokivat, että kulttuurihyvinvointi on arjen rikastuttamista, henkisten voimavarojen edistämistä, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunnetta sekä tärkeä sosiaalinen pääoma. Kulttuuri tekee näkyväksi yksilön ja hänen elinympäristönsä. Vastauksissa korostui näkemys, että on jokaisen maakuntamme asukkaan perusoikeus olla osallisena kulttuurista ja niitä saatavista hyvinvointivaikutuksista, ikään tai väestöryhmään katsomatta.

Työpajoissa koettiin, että monipuolinen kulttuurihyvinvointipalveluiden järjestäminen saavutettavasti tuo alueen kuntiin pito ja vetovoimaa, lisää sote-palveluissa moniammatillisuutta sekä parantaa järjestettävien palveluiden laatua ja tukee työntekijöiden jaksamista.

Miten kulttuurihyvinvoinnin edistäminen toteutuu Keski-Pohjanmaalla

Toisena webinaarissa kysyttiin, miten kulttuurihyvinvoinnin edistäminen toteutuu Keski-Pohjanmaalla. Vastauksissa pidettiin keskeisenä, että suunnitelmassa tulisi ensin tunnistaa alueella jo tehtävä kulttuurihyvinvointitoiminta. Toimintaa pitää sanallista ja markkinoida paremmin. Järjestöjen tekemä kulttuurihyvinvointityö nähtiin maakunnassa vahvuutena ja sen tukeminen on tuiki tärkeää.

Vastauksissa alueen heikkouksina koettiin, että toiminta on hajanaista ja vaivalloista ja se kehittyy hitaasti. Kulttuurihyvinvointipalveluiden tuotteistaminen ja koordinoiminen on kesken, yhteistyötä tarvittaisiin lisää. Kulttuurihyvinvointitoimintaa ei ole järjestetty tasapuolisesti kaikkialla hyvinvointialueella. Nuoret ja nuoret aikuiset vaatisivat nykyistä enemmän huomiota. Myös haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, esim. vanhuksille toivotaan koordinoituja aktiviteetteja sekä sisältöjä palveluyksiköihin.

Webinaarissa osallistujat saivat vastata myös kysymykseen siitä, miten kulttuurihyvinvointia tulisi edistää maakunnassa. Vastaajat totesivat, että kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa tulisi olla koordinoinnilla ja yhteistyöllä keskeinen asema. Kulttuurihyvinvoinnin kokonaishahmotusta ”sateenvarjoa” tarvitaan. Palveluiden käyttäjien osallisuus suunnittelussa ja tarpeiden havainnoinnissa tulisi olla keskeisesti mukana.

Lasten ja nuorten kulttuurihyvinvoinnin pohjaa tulisi rakennetaan varhaiskasvatuksessa, koulussa ja taiteen perusopetuksessa. Kohdennettua kulttuurihyvinvointitoimintaa tulisi kehittää, jotta kulttuuripalveluihin pääsisivät osallistumaan myös he, jotka eivät esim. pysty poistumaan kodistaan. Toimintaa tulisi tarjota myös pitkäaikaistyöttömille.

Kaikkea kulttuurihyvinvointiin liittyvää viestintää tulisi kehittää. Esiin nousivat säännölliset tiedotteet, ja viestintä oikeissa alustoissa ja oikeaan aikaan. Ideana esitettiin esim. podcast sarjaa, joka toisi eri toimijoita ja palveluita esille. Tarpeelliseksi koetiin yhteinen alusta, jonne kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottajat voivat tuoda palvelut ja joista ostaja voi etsiä mahdollisia palveluja. Tärkeänä olisi myös olla alusta, jonne voi laittaa esille myös tahot, jotka tarvitsevat kulttuuripalvelua, jotta tarvittavia palveluita voidaan suunnitella ja toteuttaa. Alustat mahdollistavat sujuvan asiakasohjauksen kulttuurihyvinvointitoimintaan.

Webinaarin Miro-vastauksissa painotettiin, että hyvinvointialueella ja kunnissa tulee olla riittävästi, resursseja ostaa ja järjestää kulttuurihyvinvointipalveluja niin erityisryhmille kuin myös kaikille asukkaille. Kulttuurihyvinvointitoiminnan järjestämisessä on tärkeää yhteistyön kehittäminen.  Kulttuurihyvinvoinnin osaamista tulee hyödyntää paremmin kehittämistyössä ja koulutuksessa. Kulttuurihyvinvointityön rahoitusta toivottiin edistettävän esim. toimijoiden keskinäisten hankkeiden avulla.

Webinaarin osallistujat katsoivat, että kulttuurihyvinvointisuunnitelman tulee ohjata ja edistää alan kehittämistoimintaa ja yhteistyön koordinointia. Suunnitelmaan toivottiin koontia kulttuurihyvinvoinnin kokonaisuudesta, sekä selkeitä tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla eri osapuolet pystyvät yhdessä toteuttamaan asetetut tavoitteet.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten henkilöstölle toteutettiin loka-marraskuussa 2023 kysely kulttuurihyvinvoinnista. Kyselyssä haettiin tietoa kulttuurihyvinvointipalveluiden tilasta Soitessa sekä toiveita, ideoita ja unelmia siitä, miten kulttuurihyvinvointia voitaisiin Soitessa hyödyntää. Kyselyyn vastasi 85 Soiten työntekijää.

Kyselyyn vastanneista 15/85 vastasi, että heidän yksikössään on tällä hetkellä tai on aiemmin ollut kulttuurihyvinvointitoimintaa. Toiminnaksi vastanneet kertoivat musiikkiesityksiä, tanssia, elokuvia sekä näyttelyihin ja tapahtumiin osallistumista. Lisäksi mainittiin kulttuurikasvatus osana yksikön toimintaa, henkilökuntayhdistyksen antama tuki teatteri ja konserttilippujen hankkimiseen, järjestöavustukset, KUMAHA- hankkeen yhteistyö sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen- ja hyvinvointisuunnitelman työ.

Vastanneet näkivät kulttuurihyvinvoinnin hyötyinä omissa yksiköissään etenkin asiakkaiden mielialan kohenemisen, henkilöstön hyvinvoinnin kasvamisen sekä sen että kulttuurihyvinvointi tulee tutuksi. Vastanneista 53/85 oli sitä mieltä, että kulttuurihyvinvoinnilla voidaan kohentaa asiakkaiden mielialaa ja 51/85 koki, että kulttuurihyvinvointitoimintaan osallistuneet nauttivat toiminnasta. Suurin osa vastanneista eli 50/85 koki, että henkilöstön hyvinvointi kasvaa kulttuurihyvinvointitoiminnalla. Vastanneista 36/85 oli sitä mieltä, että kulttuurihyvinvoinnin avulla asiakkaat voivat tutustua toisiinsa uudella tavalla ja yhteisöllisyys sekä osallisuus kasvavat. Osa vastanneista (32/85) näki että toimintaa lisäämällä saadaan kulttuurihyvinvointia tutummaksi.

Yksikköihin toivottiin etenkin työpajoja henkilöstölle (tyky/tyhy) sekä esityksiä asiakkaille ja henkilöstölle. Kyselyyn vastanneista 43/85 toivoi yksikköönsä työpajoja henkilöstölle (tyky/tyhy). Vastanneista 41/85 vastasi toivovansa esityksiä asiakkaille ja 40/85 toivoi esityksiä henkilöstölle. Lisäksi osa (26/85) toivoi työpajoja asiakkaille yksikössään. Kulttuurihyvinvointia toivottiin edistettävän esimerkiksi tuomalla elävää musiikkia sairaalaan, hyödyntämällä luovia menetelmiä osana sosiaalista kuntoutusta, viemällä toimintaa kotona asuville sekä hyödyntämällä tunnetilojen käsittelyssä esimerkiksi maalaamista.

Kyselyssä nousi esille, että osa vastanneista näki aiheen liittyvän oleellisesti omaan työhön ja osalla yksiköistä voisi olla resurssia kehittämistyöhön, vaikkakin suurella osalla kehittämistä ei voida tehdä oman työn lisäksi. Vastaajista 7/85 näki, että aihe liittyy oleellisesti omaan työhön ja menetelmiä olisi yhdistettävissä omiin työtehtäviin. Vastanneista 15/85 arvioi että yksiköstä voisi liietä jotain resurssia kehittämiseen ja 7/85 arvioi että heillä on ainakin tiloja ja välineitä toimintaan. Vastanneista 25/85 vastasi että intoa löytyy, mutta ajasta ja resursseista ei ole tietoa. Lisäksi 40/85 vastasi, että yksikössä ei keretä mitään oman työn lisäksi.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten henkilöstölle toteutettiin loka-marraskuussa 2023 kysely asiakkaiden ohjaamisesta kuntien, järjestöjen ja seurakuntien hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Kyselystä saatiin myös kyselytietoa siitä, miten Soitessa ohjataan kulttuuripalveluihin. Kyselyyn vastasi 220 Soiten työntekijää.

Yli puolet vastanneista ohjasi asiakkaita johonkin kunnan, järjestön tai seurakunnan palveluun kuukausittain tai useammin ja kulttuuripalveluun tai toimintaan ohjasi noin joka neljäs vastanneista. Vastanneista 9 % ohjasi päivittäin, 26 % viikoittain, 22 % kuukausittain ja 30 % harvemmin kuin kuukausittain kuntien, järjestöjen tai seurakuntien hyte-toimintaan. Lähes yksi neljästä eli 24 % vastanneista ohjasi asiakkaan kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuuriharrastamisen tuen palveluihin ja toimintaan.