Hyppää sisältöön

Kiviniityn koulu

Koulun tavoitteena on yhteistyössä kotien kanssa auttaa nuoria kasvamaan rehellisiksi, sosiaalisiksi ja ahkeriksi ihmisiksi ja antaa heille jatko-opintoihin tarvittavat perustiedot ja -taidot.

Opetuksessa painotamme yhteistyötaitoja, oppilaiden osallisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita.

Koulussamme toimivat normaalin opetuksen (7 -9 luokat) lisäksi musiikkipainotteiset luokat ja kaksikielisen opetuksen luokat, joiden tuntijako poikkeaa muiden luokkien tuntijaosta. Koulussamme toimii myös valmistavan opetuksen (VALO) ja joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmiä, ja liikuntapainotteinen ryhmä.

Koulutyön Kiviniityn koulussa, lukuvuodelle 2023–2024 aloittaa syksyllä 539 oppilasta. 50 päätoimista ja 6 sivutoimista opettajaa sekä 15 koulunkäynnin ohjaajaa. Osa opettajista on yhteisiä toisten koulujen kanssa. Muuta henkilökuntaa on yhteensä 20 lähinnä kansliassa sekä koulun huolinnassa.

Luokkien määrä: 19

Tietoja koulusta

  •  

    Henkilökunta

    Henkilökunnan sähköpostit muotoa:

    etunimi.sukunimi@edu.kokkola.fi

    Osalla henkiläkuntaa sähköpostit ovat muotoa:

    etunimi.sukunimi@kokkola.fi (Merkitty *-merkillä)

     

     

    Koulusihteeri Ritva Salmela 040 806 5144
    Rehtori, MA Reijo Timonen* 044 780 9683
    Apulaisrehtori,

    HI, YH

    Matti Niskanen 044 780 9165
    OPETTAJAT
    Ulla Aalto Ruotsi, englanti ja saksa
    Markku Aninko

    Merja Björklind

    Tekninen työ

    Historia, äidinkieli ja kirjallisuus ja yhteiskuntaoppi

    040 806 5257

     

    Mika Brandt

    Reetta Breilin

    Reija Gröhn

    Matematiikka, fysiikka ja kemia

    Kuvataide

    Ruotsi ja saksa

    Iina Göös

    Johanna Hopkins

    Kotitalous

    Biologia ja maantieto

    Päivi Iivonen Liikunta ja terveystieto
    Heli Hänninen

    Marjo Ilomäki

    Kotitalous, terveystieto

    matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka

    Roope Joensuu

    Niko Järvi

    Pia Järvi

    Maarit Kaketti

    Jenny Kaustinen

    Englanti ja ruotsi

    valmistava opetus

    Musiikki

    Matematiikka, fysiikka ja kemia

    suomenkieli ja kirjallisuus

    040 8050853

    040 1318915

    040 806 5259

    Marianne Kettu-Hautamäki historia, yhteiskuntaoppi, uskonto ja elämänkatsomustieto
    Eeva-Liisa Kiiskilä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opettaja, VALO 040 489 2129
    Jannika Klaavu liikunta ja terveystieto 050 4636 770
    Timo Komulainen Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka
    Olli Kortelainen

    Maria Korvela

    Englanti ja maantieto

    Liikunta ja terveytieto

    Minna Koskela  Matematiikka, fysiikka, kemia
    Sanna Kröger Erityisluokanopettaja 040 489 2162
    Suvi Laasanen

    (sij. Hanna Saari )

     

    Matematiikka, fysiikka, kemia

    Riikka Luikku

     

    Anne Lund

    Sofia Luoto

    matematiikka, fysiikka ja kemia

    Erityisluokanopettaja

    Kotitalous ja terveystieto

    040 806 5258
    Pauliina Malherbe

    Serah Mukami

    valmistava opetus, resurssiopetus

    englanti, ruotsi

    Riitta Nisula Kuvataide
    Minna Norrena-Strang Englanti, ruotsi ja saksa
    Tiia Oikarinen

     

    Joni Peltola

    Eri kieli- ja kulttuuritaustausten opettaja, JOPO

    erityisopettaja, Green JOPO

    044 780 9681

     

    040 489 2232

    Tuomas Rinne

    Tarja Roslund

    Erityisluokanopettaja

    Englanti ja ruotsi

    040 489 2231
    Tuukka Roukala opinto-ohjaaja 044 7095 770
    Eveliina Sara-aho

     

     

     

     

    Arttu Seikkula

    Uskonto, elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi

     

     

    Liikunta ja terveystieto

     

     

     

     

     

    040 8050 834

    Sanna

    Siirilä-Hyyppä

    Heidi Sippola

    Hanna Sirén

    Oppilaanohjaus

     

    Erityisopettaja

    Erityisopettaja

    050 463 2935

     

    040 805 0823

    040 489 2232

    Maarit Sjöblom Suomen kieli ja kirjallisuus
    Janne Suutari Liikunta ja terveystieto 040 4892 369
    Anu Talsta

     

    Riikka Tantarimäki

    Tekstiilityö

     

    Maantieto, biologia

    Anu Tarvainen Erityisluokanopettaja 050-4730188
    Teija Viitala

     

    Eveliina Övermark

    Suomen kieli ja kirjallisuus

    Erityisluokanopettaja, PIO 

     

     

    040 8068 141

    HENKILÖKUNTA
    Maija Lahti Vahtimestari 044 780 9161
    Valtteri Hautamäki Iltavalvoja 040 806 5253
    Tiina Martonen Terveydenhoitaja 044 730 7650

    tiina.martonen@soite.fi

     

    Jonna Keskitalo

     

    Johanna Puumala

     

     

    Koulukuraattori

     

    Koulupsykologi

     

    044 7809 169

    jonna.keskitalo@soite.fi

    Toni Korhonen Talonmies 044 7809922
    Kiertävä huoltomies 044-7809953 / 044-7809902
    Tiia Joensuu Koulunkäynninohjaaja
    Ann-Kristin Nylund Koulunkäynninohjaaja
    Pirjo Saimala Koulunkäynninohjaaja
    Satu Vuolteenaho

    Taija Hovatov

    Flores Santiago

    Laura Gonzalez

    Sanna Jokela

    Tetiana Didenko

    Saija Lohioja

    Hanna Hautakoski

    Miia Karhusaari

    Milka Vihanninjoki

    Anne Saarikettu

    Mia Tynjälä

    Tarja Harju-Karhula

     

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

     

    Koulunkäynninohjaaja

    Koulunkäynninohjaaja

    Kouluvalmentaja

    Koulun nuoriso-ohjaaja

     

     

    050 5015768

     

    050 5015768

     

    050 5015768

     

     

     

    040 806 8432

     

    040 4892 118

    044 7809 533

    Juha Puurula Koulupoliisi 029 5447718

    juha.puurula@poliisi.fi  

    Keittiö, ruokala -Kivikko 040 8065143 

    kiviniitty.keittio@kokkola.fi

    Opettajainhuone päärakennus 040 806 5255
    Opettajainhuone ruokalarakennus 040 806 5256
    Neuvotteluhuone 040 806 5262
    Telefax 06 828 9166
  • Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on toimia linkkinä koulun oppilaiden ja opettajien välillä sekä edustaa oppilaita koskevissa päätöksissä oppilaskuntaa. Toiminnan painopisteenä on ollut edistää oppilaiden osallisuutta koulun toiminnan suunnittelussa sekä kehittää oppilaskunnan hallituksen jäsenten itsenäisyyttä ja vastuunottoa.

    Lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallituksen jäseniä on vieraana esimerkiksi opettajainkokouksissa sekä tapaamisissa rehtorin ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kanssa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia asioita ja suunnittelemaan toimintaa oppilaslähtöisesti koko koulun hyväksi.

  • Vanhempainyhdistyksen/raadin toimintaa on pyöritetty Kiviniityssä yhdeksän peräkkäistä vuotta. Raadin tavoitteena on olla matalankynnyksen yhteistyöelin kodin ja koulun välillä. 

  • LÄNTINEN   YHTEISTOIMINTA-ALUEEN JOHTOKUNTA

    Johtokunta lakkautettu.

  • Koulussamme toimivat normaalin opetuksen (7 -9 luokat) lisäksi musiikkipainotteiset luokat, kaksikielisen opetuksen luokat ja liikutapainotteisen opetuksen luokat, joiden tuntijako poikkeaa muiden luokkien tuntijaosta.

    Liikuntapainotteinen opetus alkoi syksyllä 2021.

     

    Musiikkipainotteinen opetus

    Kiviniityn koulussa oppilaat, jotka ovat saaneet alemmilla luokilla musiikkipainotteista opetusta,  voivat jatkaa saman luokan kanssa yläluokkien musiikkipainotteisessa opetusryhmässä. Yhteistyötä tehdään siirtymävaiheessa luokanopettajan kanssa ja varmistetaan, että oppilaat siirtyvät joustavasti yläluokille.

    Oppilas voi 6. luokan keväällä hakea yläkoulun musiikin opetussuunnitelmalliseen painotukseen myös muilta luokilta tai toisesta koulusta. Soveltuvuuskoe sisältää musikaalisuustestin, vapaavalintaisen laulun ilman säestystä, rytmi-ja melodiatehtäviä sekä haastattelun.

    Kiviniityn koulussa musiikkia on musiikkipainotteisella luokalla 7. luokalla kolme, 8. luokalla kolme ja 9. luokalla kolme vuosiviikkotuntia.

    Musiikkitunneilla opiskellaan musiikkia monipuolisesti musisoiden eli kuuntelemalla, laulamalla, soittamalla ja tekemällä omaa musiikkia. Lisäksi opiskellaan samat opetussuunnitelman mukaiset aihealueet kuin muillakin luokilla Musisointia tuetaan opiskelemalla musiikin teoriaa  taiteen perusopetuksen mukaisesti.

    Opiskelu musiikkipainotuksen mukaan antaa oppilaalle monipuolista kokemusta esiintymisestä ja pitkäjänteisestä työskentelystä esitysten valmistelussa.

    Musiikkipainotuksen oppilaat esiintyvät eri kokoonpanoilla säännöllisesti koulun juhlissa ja muissa tilaisuuksissa sekä mahdollisuuksien mukaan vierailevat esiintymällä eri lähiympäristön paikoissa, kuten varhaiskasvatuksen  opetustiloissa ja muissa paikallisissa toimipisteissä. Tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä muiden luokkien kanssa ja toteuttaa yhteisiä koulun projekteja hyödyntäen musiikillisia vahvuuksia.

     

    Liikuntapainotteinen opetus

    Hakalahden ja Kiviniityn kouluissa järjestetään painotettua opetusta liikunnassa vuosiluokilla 7–9. Liikuntapainotteisessa opetuksessa oppilaita kasvatetaan kohti urheilijan polkua, jossa opiskelun ja lisääntyvän harjoittelun yhteensovittamisen tärkeys korostuu.

    Liikuntapainotteisessa opetuksessa on yksi ylimääräinen liikunnan tunti vuosiluokalla 7 ja vuosiluokkien 8–9 taide- ja taitoaineen valinnaiset tunnit on sijoitettu liikuntaan. Liikuntaopetusta vuosiluokilla 7–9 on yhteensä vähintään 12 vuosiviikkotuntia, jonka lisäksi on valittavana kuusi tuntia muita valinnaisaineita.

    Liikuntapainotteiseen opetukseen voivat hakea kaikki Kokkolan suomenkielisen perusopetuksen vuosiluokan 6 oppilaat lukuun ottamatta jo painotetun opetuksen luokkien eli matematiikka-, musiikki- sekä kielikylpyluokkien tai laajamittaisen kaksikielisen opetuksen oppilaita. Kantakaupungin alueen koulujen oppilaat hakevat oman reittinsä yläkoulun liikuntapainotteiseen opetukseen eli Itäreitin alakouluista Hakalahden tai Länsireitin alakouluista Kiviniityn liikuntapainotteiseen opetukseen. Hollihaan koulusta, josta oppilaita muutenkin siirtyy sekä Kiviniityn että Hakalahden yläkouluihin, oppilaiden on mahdollista hakea joko Kiviniityn tai Hakalahden koulujen liikuntapainotteiseen opetukseen, jolloin oppilaat ilmoittavat hakulomakkeessa kumpaan kouluun ovat hakeutumassa. Myös Lohtajan sekä Kälviän ja Ullavan reiteiltä hakevat oppilaat ilmoittavat hakulomakkeessa kumpaan kouluun ovat hakeutumassa.

  • Kokkolassa ruotsin kielikylpyopetusta ja englannin laajamittaista kaksikielistä opetusta annetaan 1-6 luokkien osalta Hollihaan koulussa ja 7-9 luokkien osalta Kiviniityn koulussa.

    Sekä ruotsin kielikylpyopetuksessa että englannin laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa aloittaa vuosittain yksi ensimmäisen luokan ryhmä. Kumpaankin ryhmään valitaan enintään 21 oppilasta, joiden äidinkieli on suomi. Ennen ensimmäistä luokkaa oppilaat ovat olleet päiväkodin ja esiopetuksen kaksikielisissä ryhmissä. Ruotsin kielikylpyopetus ja englannin laajamittainen kaksikielinen opetus jatkuvat opetussuunnitelman mukaisesti 9. luokan loppuun saakka.

    Kielikylpykieltä/kohdekieltä opiskeltaessa keskeistä on oppilaan rooli aktiivisena oppijana. Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kielitaito, jolloin oppilas omaksuu vierasta kieltä käytännön ja opetettavien aineiden kautta. Kaksikielisessä opetuksessa painottuu luonnollinen viestintä ja vuorovaikutus, toiminnallisuus ja oppilaiden aktiivinen kielenkäyttö. Koulun opetuskieli ja kielikylpykieli/kohdekieli muodostavat kokonaisuuden ja molempien kielten oppimista tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa.

     

    Kielikylpyopetuksessa kielikylpykielellä (ruotsiksi) annettavan opetuksen osuus on koko ohjelman ajan vähintään 50 % niin, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kielikylpykielen osuus on lähes 100 %, vuosiluokilla 1-2 noin 90%, vuosiluokilla 3-4 noin 70% ja vuosiluokilla 5-9 keskimäärin 50%.
    Kokkolan tuntijako ruotsin kielikylpyopetuksessa

     

    Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa kohdekielellä (englanniksi) annettavan opetuksen osuus on vähintään 25 % kullakin vuosiluokalla.
    Kokkolan tuntijako englannin laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa

     

     

    Eri oppiaineiden teemoja kielikylpykielellä/kohdekielellä vuosiluokilla 7-9:

    Ruotsin kielikylpyopetus:
    Biologia
    Maantieto

    Englannin laajamittainen opetus:
    Biologia

     

  • Koulullamme työskentelee kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, lisäksi koulussamme on kolme erityisluokanopettajaa.

    Koulussamme toimivat valmistavan opetuksen (VALO) ja joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmät maahanmuuttajataustaisille oppilaille, kolme erityisopetuksen pienryhmää, sekä yleisopetuksen suomenkielinen JOPO-luokka, jonka toiminnassa painotetaan kontakteja työelämään ja green care -ajattelua.

  • KIVINIITYN KOULUN  JA LUKION VAIHEITA

    Kiviniityn perusopetuksen ja lukion historia alkaa 1950-luvun puolivälissä.  Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti  kesäkuun 19. päivänä 1956 anoa valtioneuvostolta lupaa  perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin huhtikuun 11. päivänä 1957. Keskikoulutoiminta  alkoi kuitenkin epävirallisesti ja  tiettävästi valtion viranomaisten tietämättä jo samana vuonna  eli vuonna 1956. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin syksyllä 1956 ns. ”saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa, joiden opetusohjelmassa oli oppikoulun aineita. Oppilaat  saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Luokissa oli kansakoulun viidesluokkalaisia ja kuudesluokkalaisia yhteensä noin 60 oppilasta. Oppilailla oli kansakoululaisten oikeudet eli he saivat syödä koulukeittoloiden ruokaa. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen  ja Irma Isoherranen.

    Anomuksessaan valtioneuvostolle vuonna 1956 perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta  mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.

    Heti valtioneuvoston myönnettyä huhtikuussa 1957 koulun perustamisluvan koulu alkoi saman vuoden syksyllä Hankkijanmäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle.

    Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu. Mitään ratkaisevaa muutosta ei siis tapahtunut, kun aikanaan siirryttiin kaupungin ylläpitämään peruskouluun ja lukioon.

    Kun Kokkolan Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1957, oli koulussa  heti  kaksi vuosiluokkaa ja molemmilla rinnakkaisluokat. Toiselle luokalle pyrkineitä oli 69. Koko koulun oppilasmäärä oli 144 oppilasta.

    Ensimmäisiä opettajia olivat Uolevi Kunelius rehtorina, Einar Boehm, Jussi Björk, Aune Heinonen, Maija Juvonen, Anna-Maija Nikula, Helvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari. Vahtimestarina toimi Eero Luostari ja siivoojana Jenny Hohenthal. Tilanahtaus oli heti alussa Kokkolan Yhteiskoulun suurimpana huolenaiheena. Svenska  Gårdenin tilat olivat liian pienet, sillä siellä oli vain seitsemän luokkahuonetta. Käytännön aineet – laulu, veisto, käsityö ja voimistelu – opetettiin Yhteislyseolla, ruotsinkielisellä kansakoululla, Työväentalolla ja SOK:n tiloissa.

    Syksyllä 1960 koulu sai käyttöönsä Svenska Samlyseumin tilat linja-autoaseman vierestä.Sitä pidettiin kuitenkin vain hätäratkaisuna. Kiinteistö oli ahdas, kylmä ja epämukava. Siksi ryhdyttiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksissä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia, mutta oma koulu saatiin vasta lähes 10 vuoden odotuksen jälkeen.

    Svenska Samlyseum eli vanha Ruotsalainen lyseo  Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla syyskuun 1. päivänä 1963. Vuonna 1966 oli oppilasmäärä  398. Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiset yhdeksän ylioppilasta valmistuivat vuonna 1966.

    Uusi koulurakennus

    Uuden koulutalon rakentamisvaiheeseen päästiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen marraskuun 8. päivänä 1965. Ratkaiseva päätös tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.1965. Tämän päätöksen mukaan koulutalon tuli olla valmiina viimeistään joulukuun 15. päivänä 1966. Perustamiskirja on päivätty tammikuun 29. päivänä  vuonna 1966. Siinä sanotaan mm. seuraavasti:”Lakitieteen tohtori Urho Kaleva Kekkosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolaisen pääministerinä, kouluneuvos Jussi Saukkosen opetusministerinä, filosofian maisteri Reino H. Oittisen kouluhallituksen pääjohtajana, varatuomari K.G.R. Ahlbäckin Vaasan läänin maaherrana, terveystarkastaja Antti Pohjosen  Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, lainopin kandidaatti Carl Genzin Kokkolan kaupunginjohtajana, rovasti Sakari Huiman  Kokkolan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana ja filosofian maisteri Uolevi Kuneliuksen Kokkolan Yhteiskoulun rehtorina on tämä perustamisasiakirja suljettu metallilieriöön ja muurattu Kokkolan Yhteiskoulun perustaan tammikuun 29 päivänä a.d. 1966.” Peruskiven muuraustilaisuudessa rovasti Sakari Huima luki mm. seuraavat velvoittavat sanat: ” Me toivomme, että tässä koulurakennuksessa tehtäisiin tuloksellista kasvatus- ja opetustyötä, ja että työ tuottaisi onnea ja siunausta kaikille kouluun tuleville oppilaille ja olisi samalla menestykseksi koko kaupungille, maakunnalle ja isänmaalle.” Koulun tilavuudeksi tuli 18200 m3  ja kustannukset  olivat  2 185 000 mk. Koulurakennus oli tarkoitettu kahdeksanluokkaiselle oppikoululle, jossa voi opiskella 500 oppilasta. Muutto uuteen koulurakennukseen Kuusitielle tapahtui 1.helmikuuta 1967. Oppilaat  marssivat pulpetti sylissään Svenska Samlyseumilta  noin kilometrin matkan uuteen rakennukseen.  Muuttotilanteessa oppilaita oli 517.

    Kiviniityn koulurakennus 1974. Kaupungin väestökehitys, oppilasmäärän kasvu, koulumuodon tuleva muuttuminen ja uudet lukusuunnitelmat  olivat syynä siihen, että jo vuonna 1972 otettiin käyttöön pieni lisärakennus Tehtaankadun puoleisessa päädyssä.  Ensimmäiseen  kerrokseen tuli kaksi maantiedon ja biologian luokkaa aputiloineen ja toiseen kerrokseen neljä luokka- ja ryhmäopetustilaa.  Kiinteistön yleistarkastus suoritettiin tammikuussa 1973, ja koulun toiminnan kannalta siinä todettiin vieläkin muutamia puutteita: fysiikan ja kemian opetukseen tarvitaan toiset opetustilat, henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat, teknisen työn maalaushuone puuttuu, ikkunoihin olisi saatava säleverhot, luokkiin olisi hankittava tauluvalot, lisää säilytystiloja kuvaamataidon luokkaan.  Tarkastuskertomuksessa todettiin, että piirtoheitin vakiovälineenä kaikissa luokissa tuskin on enää ylellisyyttä.   Uolevi Kunelius oli rehtorina koulun perustamisesta lähtien vuoteen 1973. Hän ehti johtaa koulua 16 vuotta, jona aikana koulu tunnettiin ”Kuneliuksen kouluna”. Koulun ilmapiiri oli salliva ja vapaa, mutta määrätietoinen ja oppilaiden omaa vastuuta korostava. Kuneliuksen jäätyä pois rehtorin tehtävistä kevättalvella 1973 toimi Pekka Kaskinen hetken väliaikaisena Yhteiskoulun rehtorina, kunnes Jorma Pietilä aloitti  rehtorina lukuvuoden 1973-74 alusta.  Uolevi Kunelius

    Peruskoulu 

    Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin koko ikäluokan kattavaan peruskoulujärjestelmään Kokkolassa 1.8.1974 alkaen. Yhteiskoulun ylimmät luokat eli lukioluokat irrotettiin omaksi koulumuodoksi. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri. Jorma Pietilä siirtyi melkein heti toisiin tehtäviin, ja  peruskoulun rehtorin tehtävään valittiin Tapani Hyytinen syksyllä 1974.

    Peruskoulun myötä tulivat koulun toimintaan aluksi tasokurssit vieraissa kielissä ja matematiikassa. Tämä lisäsi pienehköjen opetustilojen tarvetta, mutta koulutaloa ei ollut suunniteltu tätä silmälläpitäen. Tasokurssit poistettiin vuonna 1985, mutta tilalle tuli tuntikehysjärjestelmä, jonka toteutuksessa edelleen tarvittiin useita pieniä opetustiloja.

    1970-luku  ja 1980-luku olivat aikaa, jolloin oppilasmäärä kasvoi, ja rehtorit joutuivat vuosittain pohtimaan tilojen riittävyyttä opetuksen järjestämiseksi. 1980-luvulla silloin tällöin oppitunteja pidettiin myös toiseen kerrokseen vievillä rapuilla, koska kaikille ei keskipäivän oppituntien aikoina löytynyt luokkatilaa.

    Lukion koon kehitystä havainnollistaa muutama esimerkki ylioppilaiden määrästä: vuonna 1966  9 yo, vuonna 1970  29 yo, vuonna 1980  70 yo,  vuonna 1990 86 yo  ja vuonna 2000  116 ylioppilasta. Tilatarpeen lisääntyessä parhaaksi ratkaisuksi nähtiin luokkien puolittaminen kevyillä väliseinillä, isojen varastojen ottaminen opetustiloiksi  ja aula- ja naulakkotilojen muuttaminen luokka- ja varastotiloiksi. Peruskoulun alkaessa 1974 ilmeni uusi haaste. Kansalaiskoulu loppui vähitellen, ja koko ikäluokka tuli oppikoulun hieman valikoituneisiin oppilaisiin  tottuneelle opettajakunnalle opetettavaksi ja kasvatettavaksi. Kaikille oppilaille ei näyttänyt sopivan perinteinen teoreettispainotteinen opiskelu. Tasokurssijärjestelmä antoi asiaan hieman apua, mutta  se ei antanut kaikille samaa jatko-opintokelpoisuutta. Siksi tasokurssien  tilalle tuli 1980-luvulla tuntikehysjärjestelmä, jonka avulla voitiin muodostaa tarvittaessa pienempiä opetusryhmiä, ja kaikilla peruskoulunsa päättäneillä oli yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus.

    1970-luvulla koululla oli resursseja ja mahdollisuus järjestää runsaasti erilaista kerhotoimintaa. Liikuntaan, tekniseen työhön, tekstiilityöhön  ja luontoharrastukseen liittyvät kerhot olivat suosituimpia. Erilaisia palloilukerhoja toimi useita.1990-luvulla koulun kerhotoiminta  käytännöllisesti katsoen loppui, koska  pakkosäästöt ja tuntikehysleikkaukset veivät mahdollisuuden kerhotoimintaan.

    Lisärakennus valmistuu

    1980-luvulla alkoi koulun kiinteistössä  ilmetä vähitellen yhä suurempia vanhenemisen ja haurastumisen merkkejä lähinnä LVI-puolella. Ennen lisärakentamista oli koulutiloissa noin 400 peruskoulun oppilasta ja yli 300 lukion oppilasta. Samaan aikaan oli tiedossa, että 1990-luvun puolella ovat kaupungin yläasteen ikäluokat niin suuret, että ne eivät mahdu senhetkisiin kolmen yläasteen tiloihin. Kaupunki päätti laajentaa Kiviniityn koulua siten, että se sai lisärakennuksen, jossa oli tarpeelliset erikoisluokat yläasteen opetuskäyttöön. Rakennustyö alkoi  elokuussa 1988 ja koulu pääsi muuttamaan uusiin tiloihin jo elokuussa 1989. Kaupunki teki lisärakennuksen täysin  ilman valtionapua. Näin ratkaistiin kaupungin suurimpien ikäluokkien opetustilatarve, mutta kaikki kolme yläastetta olivat kuitenkin  muutaman vuoden melko täynnä.

    Peruskoulun toiminta parani huomattavasti.  Fysiikan ja kemian, tekstiilityön, teknisen työn, kotitalouden, tietotekniikan, musiikin ja biologian ja maantiedon  tilat ja opetusvälineet saatiin ajanmukaisiksi. Ruokailu luokissa voitiin lopettaa, koska koulu sai uuden tyylikkään noin 350 hengelle mitoitetun ruokalan.  Lukio joutui jatkamaan lähes kokonaan toimintaansa vähitellen rapistuvassa 1960-luvun päärakennuksessa. Vain lukion fysiikka ja musiikki opetettiin ”uudella puolella”. Yläasteen opetuksesta taas historia, kielet, kuvataide, uskonto ja opinto-ohjaus opetettiin ”vanhalla puolella”.  Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Yläasteella oli enimmillään noin 420 oppilasta ja lukiossa noin 380. Useana vuonna koulujen yhteinen oppilasmäärä oli noin 800.

    1990-luvulla tapahtui jälleen koulussa rehtorin vaihtuminen. Ulla-Maija Latvala aloitti lukion johdossa helmikuussa 1995. Rehtorina 20 vuotta toiminut Maija Pöyhtäri jäi  eläkkeelle  vuonna 1994. Hänellä oli työssään voimakas humanistinen ja ihmisläheinen näkökulma.    Maija Pöyhtäri

     

    Musiikkiluokat aloittivat toimintansa Kiviniityssä jo vuonna 1983 ja muutamassa vuodessa  alkoi musiikkitoiminta näkyä monin tavoin. 1990-luvulla alkoivat laajalle yleisölle suunnatut musikaalit, joissa on ollut mukana vuosittain kymmeniä peruskoulun ja lukion oppilaita. Kiviniityn koulua onkin jo vuosia kutsuttu taidepainotteiseksi, koska musiikkiluokkatoiminnan ohella yläasteen ja lukion kurssitarjottimista ovat opiskelijat valinneet runsaasti erilaisia kuvataide- ja musiikkikursseja. 1990-luvun puolivälissä koulun opetustarjonta monipuolistui. Kiviniittyssä aloitettiin  maahanmuuttajien opetus sekä yläasteen mukautettu erityisopetus.

    Saneeraus 

    Vuosituhannen vaihtuessa koulu  oli jälleen fyysisen ympäristönsä suhteen tukalassa tilanteessa. Vanha päärakennus oli yhä huonommassa kunnossa eikä sitä ollut enää vuosiin kunnostettu, koska oli odotettu täydellistä perussaneerausta. Varsinkin ”vanhalla puolella” toiminut lukio kärsi tilanteesta. Yhteistyötarve kaupungin ja maakunnan muiden keskiasteen oppilaitosten kanssa  lisääntyi, mutta lukio ei kyennyt tarjoamaan opiskelijoilleen  läheskään samoja opiskeluolosuhteita kuin keskiasteen muut oppilaitokset. Kiviniityn vanhan osan saneeraus  oli kaupungin taloussuunnitelmissa vuosia, mutta toteuttamisajankohtaa jouduttiin siirtämään useamman kerran.

    Saneeraussuunnittelu alkoi vuonna 2002, ja rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2003. Saneerauksen ajaksi lukio siirtyi Pikiruukin vanhaan kasarmirakennukseen. Perusopetuksesta suurin osa jatkui Kiviniityn uudisrakennuksessa, mutta osa opetuksesta annettiin Pikiruukissa. Uudistettuun koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun alussa 2005.

    Tekninen kehitys oli 2000-luvun alussa hypännyt suuren askeleen eteenpäin. Siksi koulu sai kiinteistön saneerauksen yhteydessä mahdollisuuden varustaa tilat uudenaikaisilla opetusvälineillä, mikä aloitti jälleen uuden aikakauden. Tietotekniikasta ja monesta AV-välineestä voitaneen todeta kuten piirtoheittimestä 1970-luvulla: ”Tuskin ne ovat enää ylellisyyttä luokan vakiovälineinä”.

    Kokkolan kaupunki on muistanut ja auttanut Kiviniityn koulua sen toiminnan eri vaiheissa  useamman kerran vuosikymmenien aikana. Saunakoululaiset saivat oppikouluopetusta vuoden etuajassa, vuokratiloja järjestettiin, kun koululla ei muuta elinmahdollisuutta ollut, oma rakennus  saatiin vuonna 1967, sitä  laajennettiin vuonna 1972, lisärakennus tehtiin vuonna  1989, päärakennuksen saneeraus saatiin viimeinkin vuonna 2004, kaikki kaupungin omilla kustannuksilla.

    Vuonna 2022 lukio siirtyi kokonaisuudessaan Länsipuiston kiinteistöön ja Kiviniityn koulu jatkaa yläkouluna.

     

     

     

    Aikajana

    Kiviniityn perusopetuksen ja lukion koululla on noin. 50 vuotinen historia.

    19.6.1956 – Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti anoa valtioneuvostolta lupaa perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin 11.4.1957

    1956 – Keskikoulun toiminta alkoi epävirallisesti. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin ns. “saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa. Oppilaat saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen ja Irma Isoherranen.

    1956 – Anomuksessaan valtioneuvostolle perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.

    Kaupunginvaltuuston ehdotuksen allekirjoittajia olivat: Johannes SillanpääMartta SärkijärviTelma VennonenEvald VainioJ. A HakalaHarri Saarinen ja Sakari Huima.

    1957 – Koulu alkoi syksyllä Hankkijan mäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle. Svenska Gårdenin kiinteistön rippeet näyttävät olevan vielä tänäänkin jäljellä upeana kiviaitana.

    Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu.

    Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiseen vanhempainneuvostoon kuuluivat: Sakari Maijala (puheenjohtaja), Ragnar HongellVeikko JääskeläinenValfrid Kangas ja Urho Luokkala.

    Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana oli Sakari Huima, joka vaikutti myöhemmin pitkään Yhteiskoulun asioihin, muita jäseniä: Väinö PerttulaOlavi HuhtakangasVäinö KarlssonHarri Saarinen sekä Johannes Sillanpää.

    Koulun ensimmäisiä opettajia:

    Uolevi Kunelius (rehtori)

    Jussi BjörkAune HeinonenMaija JuvonenAnna-Maija NikulaHelvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari

    Eero Luostari (vahtimestari)

    Jenny Hohenthal (siivooja)

    1960 – Koulu muutti vanhalle Svenska Samlyseumille linja-autoaseman viereen, mutta alusta asti myös kouluhallitus piti sitä vain hätäratkaisuna.

    Samoihin aikoihin aloitettiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksessä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia , mutta oma koulu saatiin vasta lähes kymmenen vuoden kuluttua.

    1963 – Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla.

    1966 – Yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat, heitä oli yhdeksän.

    29.1.1966 – Perustamiskirja päivättiin.

    1973 – Uolevi Kunelius -> Pois rehtorin virasta

    Rehtorivaihdokset ja peruskoulun tulo Kokkolaan tapahtuivat kaikki noin vuoden sisällä.

    1973-74 – Kuneliuksen jälkeen Yhteiskoulun väliaikaisena rehtorina toimi Pekka Kaskinen, kunnes Jorma Pietilä aloitti rehtorina lukuvuoden alusta.

    1.8.1974 – Siirryttiin peruskouluun. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä, ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri.

    1.10.1974  – Tapani Hyytinen rehtoriksi Jorman tilalle, aluksi väliaikaiseksi ja 15.3.1975 alkaen vakinaiseksi.

    8.1989 – Kiviniityn lisärakennuksen työ alkoi

    1990-luku – Koulussa tapahtui jälleen rehtorin vaihtuminen lukion rehtori Maija Pöyhtäri jäi eläkkeelle

    2. 1995 – Nykyinen lukion rehtori Ulla-Maija Latvala tulee rehtorin virkaan

    2000 – luku – Vuonna 2002 kiviniityn vanhan osan saneeraussuunnittelu pääsi alkamaan tosissaan, rakennustyö alkoi 2003. Lukio ja osa yläastetta pääsi muuttamaan uusiin tiloihin tammikuun alussa 2005.

    1.1.2008 – Kiviniityn koulun rehtoriksi valitaan Reijo Timonen eläkkeelle siirtyneen Tapani Hyytisen tilalle.

  • KIVINIITYN   KOULUN   JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

    Kiviniityn koulun järjestyssäännöt 1.2.2023

     

     

  • Päivittyy pian.

Tiedotteet:

Valinnaisaineopas 8. luokka:

Valinnaisaineopas vuodelle 2024-2025

Valinnaisaineopas 9. luokka:

VALINNAISAINEOPAS 9lk 2024-2025

Jaksotiedote:

jaksotiedote 4 2024

Vuosikertomus 2023:

Vuosikertomus 2022-2023

Tiedotelehti 2023 – 2024 nähtävillä Wilman Tiedotteissa.

Lukuvuoden 2023 – 2024 työpäivät ja lomat Kokkolan kaupungin sivuilta:

Lukuvuosi- ja loma-ajat

 

Kiviniityn koulu, karttanäkymä

Halutessasi avata karttanäkymän, paina: Näytä kartta.

Ohita upotettu kartta

Yhteystiedot