Hyppää sisältöön

Kiviniityn koulu

Koulun tavoitteena on yhteistyössä kotien kanssa auttaa nuoria kasvamaan rehellisiksi, sosiaalisiksi ja ahkeriksi ihmisiksi ja antaa heille jatko-opintoihin tarvittavat perustiedot ja -taidot.

Opetuksessa painotamme yhteistyötaitoja, oppilaiden osallisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita.

Koulussamme toimivat normaalin opetuksen (7 -9 luokat) lisäksi musiikkipainotteiset luokat, joiden tuntijako poikkeaa muiden luokkien tuntijaosta, sekä valmistavan opetuksen (VALO) ja joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmät maahanmuuttajataustaisille oppilaille.

Oppilasmäärä: 371

Luokkien määrä: 19

Henkilökunnan määrä: 57

Tietoja koulusta

  •  

    Henkilökunta

    Henkilökunnan sähköpostit muotoa:

    etunimi.sukunimi@edu.kokkola.fi

    Osalla henkiläkuntaa sähköpostit ovat muotoa:

    etunimi.sukunimi@kokkola.fi (Merkitty *-merkillä)

     

     

    Koulusihteeri Tarja Honkala* 040 806 5144
    Rehtori, MA Reijo Timonen* 044 780 9683
    Apulaisrehtori,

    HI, YH

    Matti Niskanen 044 780 9165
    OPETTAJAT
    Ulla Aalto Ruotsi ja englanti
    Markku Aninko

    vs. Savola Miika

    Tekninen työ 040 806 5257
    Mika Brandt Matematiikka, fysiikka ja kemia
    Iina Göös Kotitalous 040 806 5259
    Henna-Maria Harju

    vs. Palola Anne

    Musiikki
    Sanni Ikonen Kotitalous, terveystieto 040 806 5259
    Roope Joensuu englanti ja ruotsi
    Marianne Kettu historia, terveystieto, matematiikka, elämänkatsomustieto, suomen kieli ja kirjallisuus
    Eeva-Liisa Kiiskilä Maahanmuuttajien valmistava opetus, VALO 040 489 2129
    Jannika Klaavu liikunta 050 4636 770
    Timo Komulainen Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka
    Olli Kortelainen Englanti, ruotsi
    Minna Koskela  Matematiikka, fysiikka, kemia
    Sanna Kröger Yksilöllistetty opetus 040 489 2162
    Tiina Kujala Liikunta ja terveystieto
    Suvi Laasanen Matematiikka, fysiikka, kemia 040 892 368
    Riikka Tantarimäki maantieto, biologia ja terveystieto
    Riitta Nisula Kuvaamataito
    Minna Norrena-Strang Englanti, ruotsi, ranska
    Tiia Oikarinen Maahanmuuttajien opetus, JOPO 044 780 9681
    Tuomas Rinne Yksilöllistetty opetus 040 489 2231
    Tuukka Roukala opinto-ohjaaja 044 7095 770
    Toni Saarenpää Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka
    Eveliina Sara-aho Uskonto, elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi
    Hanna Sirén erityisopettaja, Green JOPO 040 892 232
    Maarit Sjöblom Äidinkieli
    Janne Suutari Liikunta ja terveystieto 040 4892 369
    Kristel Salmio Biologia, maantieto, terveystieto
    Anu Talsta Tekstiilityö, oppilaanohjaus
    Teija Viitala Äidinkieli
    Tiina Vitka Laaja-alainen erityisopetus 040 806 5260
    Magdalena Åfors Resurssiopettaja
    HENKILÖKUNTA
    Maija Lahti Vahtimestari 044 780 9161
    Teemu Kotila Iltavahtimestari 040 806 5253
    Pia Rauhala Terveydenhoitaja 044 730 7650

    pia.rauhala@soite.fi

    Jonna Keskitalo

    vs. Mia Tynjälä

    Koulukuraattori 044 7809 169

    mia.tynjala@kokkola.fi

    Raimo Kettu Talonmies
    Kiertävä huoltomies 044-7809953 / 044-7809902
    Tiia Joensuu Koulunkäyntiohjaaja
    Ann-Kristin Nylund Koulunkäyntiohjaaja
    Pirjo Saimala Koulunkäyntiohjaaja
    Jonna Lepola Koulunkäyntiohjaaja
    Juha Puurula Koulupoliisi 029 5447718

    juha.puurula@poliisi.fi  

    Keittiö, ruokala -Kivikko 040 8065143 

    kiviniitty.keittio@kokkola.fi

    Opettajainhuone päärakennus 040 806 5255
    Opettajainhuone ruokalarakennus 040 806 5256
    Neuvotteluhuone 040 806 5262
    Telefax 06 828 9166
  • Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on toimia linkkinä koulun oppilaiden ja opettajien välillä sekä edustaa oppilaita koskevissa päätöksissä oppilaskuntaa. Toiminnan painopisteenä on ollut edistää oppilaiden osallisuutta koulun toiminnan suunnittelussa sekä kehittää oppilaskunnan hallituksen jäsenten itsenäisyyttä ja vastuunottoa.

    Lukuvuoden aikana oppilaskunnan hallituksen jäseniä on vieraana esimerkiksi opettajainkokouksissa sekä tapaamisissa rehtorin ja yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kanssa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ajankohtaisia asioita ja suunnittelemaan toimintaa oppilaslähtöisesti koko koulun hyväksi.

  • Päivittyy pian.

  • LÄNTINEN   YHTEISTOIMINTA-ALUEEN JOHTOKUNTA

     

    Kokkoniemi, Juuso                              puheenjohtaja

    Mild, Janne                                             varapuheenjohtaja

    Teerikangas, Emilia                             jäsen

    Saavalainen, Mikko                             ”

    Finnilä, Heidi                                            ”

    Häli, Aino                                                   ”

    Nurmi, Pekka                                           ”

    Göös, Timo                                               ”

    Auvinen, Riitta                                        opettajajäsen

    Hekkala, Sirpa                                      henkilökunnan jäsen

    Haapasalo, Veera                                oppilaskunnan jäsen

    Niemi, Aliisa                                            oppilaskunnan jäsen

    Kainu, Tuija                                            rehtori/sihteeri/Mäntykankaan koulu

    Timonen, Reijo                                      rehtori/sihteeri/Kiviniityn koulu

    Kettu, Petri                                              rehtori/Ykspihlajan koulu

    Mikkonen, Jyrki                                     rehtori/Koivuhaan koulu

  • Koulussamme toimivat normaalin opetuksen (7 -9 luokat) lisäksi musiikkipainotteiset luokat, joiden tuntijako poikkeaa muiden luokkien tuntijaosta.

    Liikuntapainotteinen opetus alkaa syksyllä 2021.

     

    Liikuntapainotteinen opetus

     

    Hakalahden ja Kiviniityn kouluissa järjestetään painotettua opetusta liikunnassa vuosiluokilla 7-9.

     

    Liikuntapainotteisessa opetuksessa oppilaita kasvatetaan kohti urheilijan polkua, jossa opiskelun ja lisääntyvän harjoittelun yhteensovittamisen tärkeys korostuu. Liikuntapainotteisessa opetuksessa on yksi ylimääräinen liikunnan tunti vuosiluokalla 7 ja vuosiluokkien 8-9 taide- ja taitoaineen valinnaiset tunnit on sijoitettu liikuntaan. Liikuntaopetusta vuosiluokilla 7-9 on yhteensä vähintään 12 vuosiviikkotuntia, jonka lisäksi on valittavana kuusi tuntia muita valinnaisaineita.

     

    Liikuntapainotteiseen opetukseen voivat hakea kaikki Kokkolan perusopetuksen vuosiluokan 6 oppilaat. Oppilas hakee oman reittinsä, Itäreitti (Hakalahti) tai Länsireitti (Kiviniitty), yläkouluun. Koillis- tai Pohjoisreitiltä hakevat ilmoittavat hakulomakkeessa kumpaan kouluun ovat hakeutumassa. Hakijoille järjestetään yhteinen valintakoetilaisuus maaliskuun aikana. Valinta tapahtuu kouluittain valintakokeessa saatujen pisteiden mukaisesti (ensisijainen valinta). Mikäli jommallekummalle liikuntapainotteiselle luokalle on hakijoita enemmän kuin luokalle voidaan oppilaita ottaa ja samaan aikaan toiselle liikuntapainotteiselle luokalle vähemmän hakijoita kuin luokalle voitaisiin ottaa, tarjotaan paikkaa vaille jääneille mahdollisuutta siirtyä toisen alueen liikuntapainotteiselle luokalle valintakokeen tulosten mukaisessa järjestyksessä (toissijainen valinta).

     

    Liikuntapainotteiseen opetukseen valittavista oppilaista päättää sivistyslautakunnan opetuspalvelujen suomenkielinen jaosto. Liikuntapainotteiseen opetukseen osallistuvien oppilaiden enimmäismäärä molemmissa kouluissa on 24 oppilasta. Koulun liikuntapainotteiseen opetukseen valittujen oppilaiden määrä voi vaihdella vuosittain ja opetus toteutetaan joko luokkamuotoisena tai ryhmämuotoisena. Toteutuksessa pyritään hyödyntämään Hakalahden ja Kiviniityn liikuntapainotteisen ryhmän toimintaa samanaikaisesti.

     

    Haku liikuntapainotteiseen opetukseen 2021

     

    Hakalahden sekä Kiviniityn kouluissa toteutetaan liikuntapainotteista opetusta. Jos olet kiinnostunut sekä harrastat liikuntaa ja haluat panostaa urheiluun niin voit ilmoittaa halukkuutesi liikuntapainotteiseen opetukseen. Painotettuun liikunnanopetukseen otetaan syksyksi 2021 enintään 24 7. lk. oppilasta/koulu. Soveltuvuuskokeena liikuntaluokalle käytetään valtakunnallista Olympiakomitean suosittelemaa liikunta ja urheiluluokkien soveltuvuuskokeen testikokonaisuutta videoineen sivustolta www.soveltuvuuskoe.fi. Lajitestiä tai koulukohtaista testiosuutta ei järjestetä. Ilmoittautuminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti tällä FORMS -lomakkeella tai koululta saatavalla lomakkeella 15.2.2021 mennessä,  joka palautetaan ensisijaisen sijoittelun mukaiseen liikuntapainotteiseen kouluun.  Liikuntaluokalle haluavien kesken pidetään valintatilaisuus Hakalahden koulun liikuntasalissa to 11.3.2021 klo 12.00 / 14.00. Varapäivä on ke 24.3.2021.

     

  • Koulussamme toimivat valmistavan opetuksen (VALO) ja joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmät maahanmuuttajataustaisille oppilaille, kaksi erityisopetuksen pienryhmää, sekä yleisopetuksen suomenkielinen JOPO-luokka, jonka toiminnassa painotetaan kontakteja työelämään ja green care -ajattelua.

  • KIVINIITYN KOULUN  JA LUKION VAIHEITA

    Kiviniityn perusopetuksen ja lukion historia alkaa 1950-luvun puolivälissä.  Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti  kesäkuun 19. päivänä 1956 anoa valtioneuvostolta lupaa  perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin huhtikuun 11. päivänä 1957. Keskikoulutoiminta  alkoi kuitenkin epävirallisesti ja  tiettävästi valtion viranomaisten tietämättä jo samana vuonna  eli vuonna 1956. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin syksyllä 1956 ns. ”saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa, joiden opetusohjelmassa oli oppikoulun aineita. Oppilaat  saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Luokissa oli kansakoulun viidesluokkalaisia ja kuudesluokkalaisia yhteensä noin 60 oppilasta. Oppilailla oli kansakoululaisten oikeudet eli he saivat syödä koulukeittoloiden ruokaa. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen  ja Irma Isoherranen.

    Anomuksessaan valtioneuvostolle vuonna 1956 perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta  mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.

    Heti valtioneuvoston myönnettyä huhtikuussa 1957 koulun perustamisluvan koulu alkoi saman vuoden syksyllä Hankkijanmäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle. Svenska Gården Vi Nerisstassbor r.f.-kokoelmista,  http://vanha.kokkola.fi/lansip.html

    Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu. Mitään ratkaisevaa muutosta ei siis tapahtunut, kun aikanaan siirryttiin kaupungin ylläpitämään peruskouluun ja lukioon.

    Kun Kokkolan Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1957, oli koulussa  heti  kaksi vuosiluokkaa ja molemmilla rinnakkaisluokat. Toiselle luokalle pyrkineitä oli 69. Koko koulun oppilasmäärä oli 144 oppilasta.

    Ensimmäisiä opettajia olivat Uolevi Kunelius rehtorina, Einar Boehm, Jussi Björk, Aune Heinonen, Maija Juvonen, Anna-Maija Nikula, Helvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari. Vahtimestarina toimi Eero Luostari ja siivoojana Jenny Hohenthal. Tilanahtaus oli heti alussa Kokkolan Yhteiskoulun suurimpana huolenaiheena. Svenska  Gårdenin tilat olivat liian pienet, sillä siellä oli vain seitsemän luokkahuonetta. Käytännön aineet – laulu, veisto, käsityö ja voimistelu – opetettiin Yhteislyseolla, ruotsinkielisellä kansakoululla, Työväentalolla ja SOK:n tiloissa.

    Syksyllä 1960 koulu sai käyttöönsä Svenska Samlyseumin tilat linja-autoaseman vierestä.Sitä pidettiin kuitenkin vain hätäratkaisuna. Kiinteistö oli ahdas, kylmä ja epämukava. Siksi ryhdyttiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksissä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia, mutta oma koulu saatiin vasta lähes 10 vuoden odotuksen jälkeen.

    Svenska Samlyseum eli vanha Ruotsalainen lyseo  Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla syyskuun 1. päivänä 1963. Vuonna 1966 oli oppilasmäärä  398. Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiset yhdeksän ylioppilasta valmistuivat vuonna 1966.

    Uusi koulurakennus

    Uuden koulutalon rakentamisvaiheeseen päästiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen marraskuun 8. päivänä 1965. Ratkaiseva päätös tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.10.1965. Tämän päätöksen mukaan koulutalon tuli olla valmiina viimeistään joulukuun 15. päivänä 1966. Perustamiskirja on päivätty tammikuun 29. päivänä  vuonna 1966. Siinä sanotaan mm. seuraavasti:”Lakitieteen tohtori Urho Kaleva Kekkosen ollessa Suomen tasavallan presidenttinä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Johannes Virolaisen pääministerinä, kouluneuvos Jussi Saukkosen opetusministerinä, filosofian maisteri Reino H. Oittisen kouluhallituksen pääjohtajana, varatuomari K.G.R. Ahlbäckin Vaasan läänin maaherrana, terveystarkastaja Antti Pohjosen  Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, lainopin kandidaatti Carl Genzin Kokkolan kaupunginjohtajana, rovasti Sakari Huiman  Kokkolan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana ja filosofian maisteri Uolevi Kuneliuksen Kokkolan Yhteiskoulun rehtorina on tämä perustamisasiakirja suljettu metallilieriöön ja muurattu Kokkolan Yhteiskoulun perustaan tammikuun 29 päivänä a.d. 1966.” Peruskiven muuraustilaisuudessa rovasti Sakari Huima luki mm. seuraavat velvoittavat sanat: ” Me toivomme, että tässä koulurakennuksessa tehtäisiin tuloksellista kasvatus- ja opetustyötä, ja että työ tuottaisi onnea ja siunausta kaikille kouluun tuleville oppilaille ja olisi samalla menestykseksi koko kaupungille, maakunnalle ja isänmaalle.” Koulun tilavuudeksi tuli 18200 m3  ja kustannukset  olivat  2 185 000 mk. Koulurakennus oli tarkoitettu kahdeksanluokkaiselle oppikoululle, jossa voi opiskella 500 oppilasta. Muutto uuteen koulurakennukseen Kuusitielle tapahtui 1.helmikuuta 1967. Oppilaat  marssivat pulpetti sylissään Svenska Samlyseumilta  noin kilometrin matkan uuteen rakennukseen.  Muuttotilanteessa oppilaita oli 517.

    Kiviniityn koulurakennus 1974. Kaupungin väestökehitys, oppilasmäärän kasvu, koulumuodon tuleva muuttuminen ja uudet lukusuunnitelmat  olivat syynä siihen, että jo vuonna 1972 otettiin käyttöön pieni lisärakennus Tehtaankadun puoleisessa päädyssä.  Ensimmäiseen  kerrokseen tuli kaksi maantiedon ja biologian luokkaa aputiloineen ja toiseen kerrokseen neljä luokka- ja ryhmäopetustilaa.  Kiinteistön yleistarkastus suoritettiin tammikuussa 1973, ja koulun toiminnan kannalta siinä todettiin vieläkin muutamia puutteita: fysiikan ja kemian opetukseen tarvitaan toiset opetustilat, henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat, teknisen työn maalaushuone puuttuu, ikkunoihin olisi saatava säleverhot, luokkiin olisi hankittava tauluvalot, lisää säilytystiloja kuvaamataidon luokkaan.  Tarkastuskertomuksessa todettiin, että piirtoheitin vakiovälineenä kaikissa luokissa tuskin on enää ylellisyyttä.   Uolevi Kunelius oli rehtorina koulun perustamisesta lähtien vuoteen 1973. Hän ehti johtaa koulua 16 vuotta, jona aikana koulu tunnettiin ”Kuneliuksen kouluna”. Koulun ilmapiiri oli salliva ja vapaa, mutta määrätietoinen ja oppilaiden omaa vastuuta korostava. Kuneliuksen jäätyä pois rehtorin tehtävistä kevättalvella 1973 toimi Pekka Kaskinen hetken väliaikaisena Yhteiskoulun rehtorina, kunnes Jorma Pietilä aloitti  rehtorina lukuvuoden 1973-74 alusta.  Uolevi Kunelius

    Peruskoulu 

    Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin koko ikäluokan kattavaan peruskoulujärjestelmään Kokkolassa 1.8.1974 alkaen. Yhteiskoulun ylimmät luokat eli lukioluokat irrotettiin omaksi koulumuodoksi. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri. Jorma Pietilä siirtyi melkein heti toisiin tehtäviin, ja  peruskoulun rehtorin tehtävään valittiin Tapani Hyytinen syksyllä 1974.

    Peruskoulun myötä tulivat koulun toimintaan aluksi tasokurssit vieraissa kielissä ja matematiikassa. Tämä lisäsi pienehköjen opetustilojen tarvetta, mutta koulutaloa ei ollut suunniteltu tätä silmälläpitäen. Tasokurssit poistettiin vuonna 1985, mutta tilalle tuli tuntikehysjärjestelmä, jonka toteutuksessa edelleen tarvittiin useita pieniä opetustiloja.

    1970-luku  ja 1980-luku olivat aikaa, jolloin oppilasmäärä kasvoi, ja rehtorit joutuivat vuosittain pohtimaan tilojen riittävyyttä opetuksen järjestämiseksi. 1980-luvulla silloin tällöin oppitunteja pidettiin myös toiseen kerrokseen vievillä rapuilla, koska kaikille ei keskipäivän oppituntien aikoina löytynyt luokkatilaa.

    Lukion koon kehitystä havainnollistaa muutama esimerkki ylioppilaiden määrästä: vuonna 1966  9 yo, vuonna 1970  29 yo, vuonna 1980  70 yo,  vuonna 1990 86 yo  ja vuonna 2000  116 ylioppilasta. Tilatarpeen lisääntyessä parhaaksi ratkaisuksi nähtiin luokkien puolittaminen kevyillä väliseinillä, isojen varastojen ottaminen opetustiloiksi  ja aula- ja naulakkotilojen muuttaminen luokka- ja varastotiloiksi. Peruskoulun alkaessa 1974 ilmeni uusi haaste. Kansalaiskoulu loppui vähitellen, ja koko ikäluokka tuli oppikoulun hieman valikoituneisiin oppilaisiin  tottuneelle opettajakunnalle opetettavaksi ja kasvatettavaksi. Kaikille oppilaille ei näyttänyt sopivan perinteinen teoreettispainotteinen opiskelu. Tasokurssijärjestelmä antoi asiaan hieman apua, mutta  se ei antanut kaikille samaa jatko-opintokelpoisuutta. Siksi tasokurssien  tilalle tuli 1980-luvulla tuntikehysjärjestelmä, jonka avulla voitiin muodostaa tarvittaessa pienempiä opetusryhmiä, ja kaikilla peruskoulunsa päättäneillä oli yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus.

    1970-luvulla koululla oli resursseja ja mahdollisuus järjestää runsaasti erilaista kerhotoimintaa. Liikuntaan, tekniseen työhön, tekstiilityöhön  ja luontoharrastukseen liittyvät kerhot olivat suosituimpia. Erilaisia palloilukerhoja toimi useita.1990-luvulla koulun kerhotoiminta  käytännöllisesti katsoen loppui, koska  pakkosäästöt ja tuntikehysleikkaukset veivät mahdollisuuden kerhotoimintaan.

    Lisärakennus valmistuu

    1980-luvulla alkoi koulun kiinteistössä  ilmetä vähitellen yhä suurempia vanhenemisen ja haurastumisen merkkejä lähinnä LVI-puolella. Ennen lisärakentamista oli koulutiloissa noin 400 peruskoulun oppilasta ja yli 300 lukion oppilasta. Samaan aikaan oli tiedossa, että 1990-luvun puolella ovat kaupungin yläasteen ikäluokat niin suuret, että ne eivät mahdu senhetkisiin kolmen yläasteen tiloihin. Kaupunki päätti laajentaa Kiviniityn koulua siten, että se sai lisärakennuksen, jossa oli tarpeelliset erikoisluokat yläasteen opetuskäyttöön. Rakennustyö alkoi  elokuussa 1988 ja koulu pääsi muuttamaan uusiin tiloihin jo elokuussa 1989. Kaupunki teki lisärakennuksen täysin  ilman valtionapua. Näin ratkaistiin kaupungin suurimpien ikäluokkien opetustilatarve, mutta kaikki kolme yläastetta olivat kuitenkin  muutaman vuoden melko täynnä.

    Peruskoulun toiminta parani huomattavasti.  Fysiikan ja kemian, tekstiilityön, teknisen työn, kotitalouden, tietotekniikan, musiikin ja biologian ja maantiedon  tilat ja opetusvälineet saatiin ajanmukaisiksi. Ruokailu luokissa voitiin lopettaa, koska koulu sai uuden tyylikkään noin 350 hengelle mitoitetun ruokalan.  Lukio joutui jatkamaan lähes kokonaan toimintaansa vähitellen rapistuvassa 1960-luvun päärakennuksessa. Vain lukion fysiikka ja musiikki opetettiin ”uudella puolella”. Yläasteen opetuksesta taas historia, kielet, kuvataide, uskonto ja opinto-ohjaus opetettiin ”vanhalla puolella”.  Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan 1990-luvun alussa. Yläasteella oli enimmillään noin 420 oppilasta ja lukiossa noin 380. Useana vuonna koulujen yhteinen oppilasmäärä oli noin 800.

    1990-luvulla tapahtui jälleen koulussa rehtorin vaihtuminen. Ulla-Maija Latvala aloitti lukion johdossa helmikuussa 1995. Rehtorina 20 vuotta toiminut Maija Pöyhtäri jäi  eläkkeelle  vuonna 1994. Hänellä oli työssään voimakas humanistinen ja ihmisläheinen näkökulma.    Maija Pöyhtäri

     

    Musiikkiluokat aloittivat toimintansa Kiviniityssä jo vuonna 1983 ja muutamassa vuodessa  alkoi musiikkitoiminta näkyä monin tavoin. 1990-luvulla alkoivat laajalle yleisölle suunnatut musikaalit, joissa on ollut mukana vuosittain kymmeniä peruskoulun ja lukion oppilaita. Kiviniityn koulua onkin jo vuosia kutsuttu taidepainotteiseksi, koska musiikkiluokkatoiminnan ohella yläasteen ja lukion kurssitarjottimista ovat opiskelijat valinneet runsaasti erilaisia kuvataide- ja musiikkikursseja. 1990-luvun puolivälissä koulun opetustarjonta monipuolistui. Kiviniittyssä aloitettiin  maahanmuuttajien opetus sekä yläasteen mukautettu erityisopetus.

    Saneeraus 

    Vuosituhannen vaihtuessa koulu  oli jälleen fyysisen ympäristönsä suhteen tukalassa tilanteessa. Vanha päärakennus oli yhä huonommassa kunnossa eikä sitä ollut enää vuosiin kunnostettu, koska oli odotettu täydellistä perussaneerausta. Varsinkin ”vanhalla puolella” toiminut lukio kärsi tilanteesta. Yhteistyötarve kaupungin ja maakunnan muiden keskiasteen oppilaitosten kanssa  lisääntyi, mutta lukio ei kyennyt tarjoamaan opiskelijoilleen  läheskään samoja opiskeluolosuhteita kuin keskiasteen muut oppilaitokset. Kiviniityn vanhan osan saneeraus  oli kaupungin taloussuunnitelmissa vuosia, mutta toteuttamisajankohtaa jouduttiin siirtämään useamman kerran.

    Saneeraussuunnittelu alkoi vuonna 2002, ja rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2003. Saneerauksen ajaksi lukio siirtyi Pikiruukin vanhaan kasarmirakennukseen. Perusopetuksesta suurin osa jatkui Kiviniityn uudisrakennuksessa, mutta osa opetuksesta annettiin Pikiruukissa. Uudistettuun koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun alussa 2005.

    Tekninen kehitys oli 2000-luvun alussa hypännyt suuren askeleen eteenpäin. Siksi koulu sai kiinteistön saneerauksen yhteydessä mahdollisuuden varustaa tilat uudenaikaisilla opetusvälineillä, mikä aloitti jälleen uuden aikakauden. Tietotekniikasta ja monesta AV-välineestä voitaneen todeta kuten piirtoheittimestä 1970-luvulla: ”Tuskin ne ovat enää ylellisyyttä luokan vakiovälineinä”.

    Kokkolan kaupunki on muistanut ja auttanut Kiviniityn koulua sen toiminnan eri vaiheissa  useamman kerran vuosikymmenien aikana. Saunakoululaiset saivat oppikouluopetusta vuoden etuajassa, vuokratiloja järjestettiin, kun koululla ei muuta elinmahdollisuutta ollut, oma rakennus  saatiin vuonna 1967, sitä  laajennettiin vuonna 1972, lisärakennus tehtiin vuonna  1989, päärakennuksen saneeraus saatiin viimeinkin vuonna 2004, kaikki kaupungin omilla kustannuksilla.

     

     

     

    Aikajana

    Kiviniityn perusopetuksen ja lukion koululla on noin. 50 vuotinen historia.

    19.6.1956 – Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti anoa valtioneuvostolta lupaa perustaa suomenkielinen keskikoulu ja lupa tähän myönnettiin 11.4.1957

    1956 – Keskikoulun toiminta alkoi epävirallisesti. Kaupungin entisen yleisen saunan tiloissa Rantakadulla aloitettiin nimittäin ns. “saunakoulu”, jossa kansakoulun alaisena oli kaksi erikoisluokkaa. Oppilaat saattoivat saunakoulusta pyrkiä suoraan keskikoulun toiselle luokalle. Saunakoululuokkien opettajina olivat Aaro Timonen ja Irma Isoherranen.

    1956 – Anomuksessaan valtioneuvostolle perusteli kaupunginvaltuusto suomenkielisen keskikoulun tarvetta mm. sillä, että ruotsinkielisistä oppivelvollisista pääsi oppikouluun joka kolmas, mutta suomenkielisistä vain joka kahdeksas.

    Kaupunginvaltuuston ehdotuksen allekirjoittajia olivat: Johannes SillanpääMartta SärkijärviTelma VennonenEvald VainioJ. A HakalaHarri Saarinen ja Sakari Huima.

    1957 – Koulu alkoi syksyllä Hankkijan mäellä Svenska Gårdenin tiloissa, josta kauppaoppilaitos oli siirtynyt muualle. Svenska Gårdenin kiinteistön rippeet näyttävät olevan vielä tänäänkin jäljellä upeana kiviaitana.

    Kokkolan Yhteiskoulu oli harvinaisuus ollessaan kaupungin ylläpitämä valtionapua nauttiva yksityisoppikoulu.

    Kokkolan Yhteiskoulun ensimmäiseen vanhempainneuvostoon kuuluivat: Sakari Maijala (puheenjohtaja), Ragnar HongellVeikko JääskeläinenValfrid Kangas ja Urho Luokkala.

    Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana oli Sakari Huima, joka vaikutti myöhemmin pitkään Yhteiskoulun asioihin, muita jäseniä: Väinö PerttulaOlavi HuhtakangasVäinö KarlssonHarri Saarinen sekä Johannes Sillanpää.

    Koulun ensimmäisiä opettajia:

    Uolevi Kunelius (rehtori)

    Jussi BjörkAune HeinonenMaija JuvonenAnna-Maija NikulaHelvi Pohjanpalo ja Hannu Tunkkari

    Eero Luostari (vahtimestari)

    Jenny Hohenthal (siivooja)

    1960 – Koulu muutti vanhalle Svenska Samlyseumille linja-autoaseman viereen, mutta alusta asti myös kouluhallitus piti sitä vain hätäratkaisuna.

    Samoihin aikoihin aloitettiin tarmokkaasti puuhaamaan omaa koulua. Yrityksessä koettiin monia pettymyksiä. Kouluhallitus antoi toistuvasti ukaaseja ja kaupunginhallitus lupauksia , mutta oma koulu saatiin vasta lähes kymmenen vuoden kuluttua.

    1963 – Yhteiskoulu laajeni lukioluokkaiseksi opetusministeriön luvalla.

    1966 – Yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat, heitä oli yhdeksän.

    29.1.1966 – Perustamiskirja päivättiin.

    1973 – Uolevi Kunelius -> Pois rehtorin virasta

    Rehtorivaihdokset ja peruskoulun tulo Kokkolaan tapahtuivat kaikki noin vuoden sisällä.

    1973-74 – Kuneliuksen jälkeen Yhteiskoulun väliaikaisena rehtorina toimi Pekka Kaskinen, kunnes Jorma Pietilä aloitti rehtorina lukuvuoden alusta.

    1.8.1974 – Siirryttiin peruskouluun. Peruskoulun rehtoriksi valittiin Jorma Pietilä, ja lukion rehtoriksi Maija Pöyhtäri.

    1.10.1974  – Tapani Hyytinen rehtoriksi Jorman tilalle, aluksi väliaikaiseksi ja 15.3.1975 alkaen vakinaiseksi.

    8.1989 – Kiviniityn lisärakennuksen työ alkoi

    1990-luku – Koulussa tapahtui jälleen rehtorin vaihtuminen lukion rehtori Maija Pöyhtäri jäi eläkkeelle

    2. 1995 – Nykyinen lukion rehtori Ulla-Maija Latvala tulee rehtorin virkaan

    2000 – luku – Vuonna 2002 kiviniityn vanhan osan saneeraussuunnittelu pääsi alkamaan tosissaan, rakennustyö alkoi 2003. Lukio ja osa yläastetta pääsi muuttamaan uusiin tiloihin tammikuun alussa 2005.

    1.1.2008 – Kiviniityn koulun rehtoriksi valitaan Reijo Timonen eläkkeelle siirtyneen Tapani Hyytisen tilalle.

  • KIVINIITYN   KOULUN   JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

     

    Peruskoulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata turvallisuus, viihtyisyys ja työrauha koulussa. Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

     

    Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

     

    Kokkolan sivistystoimen toimintasäännön (2013/6.5) mukaisesti peruskoulun johtokunta hyväksyy järjestyssäännöt. Oppilaiden osallisuuden toteutumisen vuoksi koulun oppilaskunta käsittelee järjestyssäännöt ja tekee niihin omat ehdotuksensa ennen johtokunnan päätöstä.

     

    Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuuksista, kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisista toimista säädetään perusopetuslaissa (35 § – 36 §). Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (29 §).

     

    Koulussamme oppilaan tulee noudattaa seuraavia ohjeita:

     

    1. Koulun ilmapiiri

     

    Asiallinen ja rauhallinen käytös edistää ja ylläpitää koulun työrauhaa. Jokaisen oma ja toisen koulussa opiskelevan työrauha on edellytys onnistuneelle oppimistapahtumalle. Käyttäytyminen ja kielenkäyttö kaikkia koulussamme olevia henkilöitä kohtaan on asiallista ja tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin. Hyväksy erilaisuus, arvosta toista ja yhdenvertaisuutta. Pukeudu asiallisesti koulupäivän ajaksi, koska tällä huomioit toverisi. Koulu ja koulualue on pidettävä siistinä kaikkien viihtyvyyden takaamiseksi.

     

    2. Oma ja yhteinen omaisuus

     

    Pidä huolta työskentelyvälineistä, varusteista ja tavaroista. Huolehdi omat varusteesi niille varatuille paikoille (oma oppilaskaappi, liikuntavälinevarasto, naulakko) ja vie ne kotiin silloin, kun niitä ei tarvita.

    Lakki ja ulkoilutakki jätetään lähtökohtaisesti naulakkoon luokkahuoneen ulkopuolelle.

    Jätä kotiin koulutyöhön kuulumattomat tavarat.

    Älä ota luvatta toisen omaa.

     

    Huolehdi, että matkapuhelimesi ei aiheuta koulupäivän aikana häiriötä. Oppituntien aikana matkapuhelimia tai muuta viihdemedialaitteistoa ei käytetä tai pidetä esillä, ellei tunnin opettaja salli poikkeusta.

     

     

    3. Välitunti

     

    Lähde opetustilasta ripeästi välitunnille. Vietä välitunnit ulkona, saat raitista ilmaa ja jaksat paremmin koko koulupäivän. Pukeudu sään mukaan. Pakkasraja on -15 °C.

    Sisätiloissa kävellään rauhallisesti.

    Koulualue on rajattu koulun tonttiin. Välituntialueeseen kuuluu koulun sisäpiha sekä kulkuväylät rakennusten välillä.

    Koulupäivän aikana voi poistua koulualueelta vain luvan kanssa.

    Lupa poistumiseen tulee kysyä rehtorilta, apulaisrehtorilta, omalta luokanvalvojalta, oppituntia pitävältä opettajalta tai terveydenhoitajalta.

    Huomioi oma ja muiden turvallisuus sekä ole reilu kaveri kaikille koko koulupäivän ajan. Lumipallojen heittely on kielletty.

     

     

    4. Ruokailu

     

    Ruokailuun tullessa lakit, ulkoilutakit, reput ja laukut jätetään niille varattuihin naulakoihin.

    Jonota rauhassa vuoroasi.

    Noudata lautasmallia sekä ruokalan ohjeita annosten määrärajoituksista. Ota ruokaa sen verran, kuin syöt.

    Maito- ja maustepurkit eivät kuulu pöytiin.

    Noudata kauniita ruokailutapoja.

    Kännykkää tai muuta medialaitteistoa ei käytetä ruokailussa.

    Palauta astiat asianmukaisesti.

    Ruokailu oppituntien aikana on lähtökohtaisesti kielletty muilla kuin kotitalouden tunneilla.

     

     

    5. Koulumatka

     

    Noudata hyviä tapoja ja käyttäydy asianmukaisesti myös koulumatkalla ja –kuljetuksessa sekä koulupäivän aikana tapahtuvissa siirtymisissä oppitunneille.

    Oman ja muiden turvallisuuden takia noudata liikennesääntöjä.

    Tieliikennelain (90§/2002/954) mukaan pyöräilijän tulee käyttää pyöräilykypärää.

    Säilytä polkupyöräsi pyörätelineessä lukittuna koulupäivän aikana.

    Koulumatkalla oppilaat ovat vakuutettuja koulun puolesta, mutta koulumatka ei ole koulun toimintaa.

     

    6. Poissaolot

     

    Huoltaja pyytää aina luvan oppilaan poissaoloon. Luvan myöntää opettaja tai rehtori. Oppilaan sairaspoissaolosta on ilmoitettava koululle ennen poissaolon alkua. Poissaolon aikana ota selvää läksyistä ja huolehdi poissaolon aikaiset läksyt ajan tasalle. Luvattomasta poissaolosta seuraa kasvatuskeskustelu tai muu seuraamus.

     

     

    7.  Vastuu

     

    Jokainen on vastuussa omista sanoistaan ja teoistaan.

    Toisen kiusaaminen tai häirintä on ehdottomasti kiellettyä.

    Kuvaaminen ja nauhoittaminen ilman kuvattavan lupaa on koulupäivän aikana kielletty. Luvan kuvaamiseen ja nauhoittamiseen antaa rehtori, luokanvalvoja tai opettaja.

    Ilmoita välittömästi sattuneesta vahingosta tai tapaturmasta koulun henkilökunnalle.

    Korjaa tai korvaa rikkomasi koulun omaisuus ja sovita tekosi (Perusopetuslaki 35 §).

    Asiaton oleskelu koulun tiloissa on koulupäivän päätyttyä kielletty.

    Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ja hallussapito on kouluaikana kielletty.

    Koulurakennuksessa ja koulun alueella tupakointi on tupakkalain 12 §:n (2010/698) nojalla kielletty.

    Myös muiden tupakankaltaisten tuotteiden kuten sähkötupakan ja nuuskan käyttö on kielletty.

    Energiajuomien, energianuuskien ja muiden vastaavien energiatuotteiden käyttö on kielletty.

     

     

    Oppilaskunta on käsitellyt järjestyssäännöt 11.1.2018.

     

    Vanhemmat ovat antaneet sääntöihin näkemyksensä 10.1.2018 mennessä.

     

    Opettajakunta on käsitellyt järjestyssäännöt 13.1.2018.

     

    Järjestyssäännöt ovat voimassa 1.2.2018 alkaen.

     

    Kokkolassa 24.1.2018 Läntisen yhteistoiminta-alueen johtokunta (§ 7).

  • Päivittyy pian.

Tiedotteet:

Kokkolan kaupunki tarkentaa THL:n jo aiemmin yläkouluille antamaa kasvomaskisuositusta koskemaan erityisesti lukioiden kanssa samassa kiinteistössä toimivia kouluja.

Kaupungin laajennetun johtoryhmän 29.1. linjaama suositus on tässä vaiheessa yksikkökohtainen ja koskee Länsipuiston ja Kiviniityn kouluissa opiskelevia perusopetuksen oppilaita luokka-asteesta riippumatta, sekä tilojen iltakäyttäjiä. Ennakoivalla toimenpiteellä pyritään estämään koronavirusepidemian nopeaa leviämistä ja turvaamaan opetuksen häiriötön jatkuminen sekä perusopetuksessa että lukiossa. Lukioissa vahva kasvomaskisuositus on jo voimassa. Tämä suositus astuu voimaan maanantaina 1.2. ja on voimassa toistaiseksi.

Kaupunki on jo jakanut kasvomaskit kaikille yläkouluille 7.-9. –luokkien oppilaiden käyttöön. Kaupunki ja opetuspalvelut kiittävät oppilaita ja opiskelijoita suosituksen sitoutuneesta noudattamisesta, joka osaltaan on auttanut hyvän terveysturvallisuustilanteen ylläpitämisessä.

Kiviniityn koululla maskit jaetaan oppilaille ma 1.2.2021 aikana. Ne oppilaat, jotka eivät ole tuolloin koulussa, voivat hakea maskinsa vahtimestarilta palatessaan kouluun.

Maskien käyttöohjeen löydät soiten sivuilta

https://korona.soite.fi/nain-kaytat-kasvomaskia-oikein/ 

 

Jaksotiedote:

JAKSOTIEDOTE 3_2020

Tiedotelehti 2020 – 2021:

Tiedotelehti

Lukuvuoden 2020 – 2021 työpäivät ja lomat Kokkolan kaupungin sivuilta:

Lukuvuosi- ja loma-ajat

 

Kiviniityn koulu, karttanäkymä

Halutessasi avata karttanäkymän, paina: Näytä kartta.

Ohita upotettu kartta

Yhteystiedot