Lucina Hagmanin koulu

Erkki Kinnunen, rehtori

Päivi Aittomäki (Aip), kuvataide, 7C

Ari Anttila (AA), ruotsi, englanti, 9C

Ilona Haverinen (IH), musiikki

Lotta Honkaharju-Kykyri (LHK), historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, 8E

Kimmo Järvelä (KIJä), viransijainen tekninen työ

Linda Järvinen (LINJa), matemattikka, fysiikka, kemia

Nina Kankkonen-Järvelä  (KAN). historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, 8B

Sami Kattilakoski (SKk), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka

Jenna Ketonen (KeJ), liikunta ja terveystieto, 9D

Konsta Kivelä (KoKi), musiikki

Katriina Kujala (KKU), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, 8D

Leila Kurtén-Korkiala (LKK), oppilaanohjaus, virkavapaalla

Eerik Mustajärvi (EIM), tekninen työ, historia, 7E

Anu Nygård (AN), apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka, kemia

Saija Paloranta (SPA), äidinkieli ja kirjallisuus, 8C

Eija Piispanen (EP). tekstiilityö, englanti, 7D

Ilkka Raunismaa (RIL), maantieto, matematiikka, tietotekniikka, 9B

Päivi Ruokoja (PR), kotitalous, 8A

Jouko Salmela (JS), liikunta, 9A

Leena Sinikumpu (LSI), erityisopetus

Minna Styrman (STM), biologia, maantieto, 7A

Jenni Tiitto (JETI), vs. oppilaanohjaaja

Miia Tuikka (MTU), erityisopetus

Pirjo Tuunala  (PT), englanti, saksa, 9E

Nina Vidjeskog (NiVi), erityisopetus

Anne Viitasaari (AV), matematiikka, fysiikka, kemia, 7B

Maria Vuollet (MV), äidinkieli ja kirjallisuus

Koulusihteeri:
Virpi Leppälä

Koulunkäynninohjaajat:
Hannele Hiltula
Anna Maunula
Anne-Maria Viinamäki

Keittiö:
Ritva Kujala, ruokapalveluesimies
Eija Kerola
Tuija Salo
Katriina Untinen

Kiinteistönhoito:
Raimo Meriläinen

Siivous:
Kätlin Karjus, toimitilahuoltaja
Sirkka-Liisa Vuolle, toimitilahuoltaja
Sari Perälahti, toimitilahuoltaja

Oppilashuolto:
Niina Oravainen, terveydenhoitaja, sähköposti : niina.oravainen@soite.fi
Jaana Kääntä, koulukuraattori, sähköposti: jaana.kaanta@soite.fi

Koulun nimi 
Lucina Hagmanin koulu

Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen 
Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulupäivän sujumista sekä koulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt auttavat lisäämään sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvointia *1.

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä muut oikeudet
Kaikilla oppilailla on oikeus käydä koulua, tulla yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kohdelluksi, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.
Kaikilla oppilailla on oikeus saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä muihin lainsäädännössä määriteltyihin etuuksiin ja palveluihin.
Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti järjestyssääntöjen noudattamisen valvonnassa ja myös järjestyssääntöjen rikkomuksissa on huomioitava oppilaiden yhdenvertaisuus.

Oppilaan velvollisuudet 
Oppilaiden velvollisuus on osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu *2. Oppilas voi olla pois opetuksesta, jos hänelle on myönnetty lupa poissaoloon *3. Oppilailla on velvollisuus suorittaa koulutehtävät tunnollisesti, selvittää poissaoloaikaiset tehtävät ja käyttäytyä asiallisesti ja ystävällisesti kaikkia kohtaan. Jokainen on vastuussa omista sanoistaan ja teoistaan.

___________________________________________________________________
*1 Perusopetuslaki 29 § 4 mom.
*2 Perusopetuslaki 25 ja 26 §
*3 Toimivallasta poissaololuvan myöntämiseen määrätään Sivistystoimen toimintasäännössä

Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen 

Hyvä käytös 
Olen kohtelias: tervehdin, kiitän ja autan. Käytän asiallista ja kohteliasta kieltä. Otan toiset huomioon antamalla opiskelurauhan.
Saavun oppitunneille ajoissa, kotitehtävät tehtyinä ja tarvittavat opiskeluvälineet mukana.
Käyttäydyn hyvin kaikissa koulun tilaisuuksissa ja koulupäivän tilanteissa. Noudatan hyviä tapoja ja käyttäydyn asianmukaisesti myös koulumatkalla ja kuljetuksissa. Edistän koulun työrauhaa ja hyvää ilmapiiriä.
Olen hyvä ja reilu kaveri; en kiusaa. Jos huomaan kiusaamista, ilmoitan siitä aikuiselle. Kunnioitan erilaisuutta ja arvostan toisia. Jokainen koulun aikuinen on ohjaajani.
Noudatan hyviä ruokailutapoja. Jonotan rauhallisesti. Otan ruokaa vain niin paljon kuin syön.
Pukeudun tarkoituksen- ja säänmukaisesti sekä tarvittaessa turvallisuus- ja hygieniaseikat huomioiden.

Oleskelu ja liikkuminen 
Välitunnilla saan oleskella koulun rajojen sisäpuolella (ks. liite 1) ja siirryn ripeästi tunnille välitunnin päätyttyä. Liikun sisällä kävellen.
Huomioin oman ja muiden turvallisuuden. Säilytän polkupyörää, mopoa ja muita kulkuvälineitä niille varatulla alueella koulun eteläpäädyssä, enkä käytä niitä välitunnilla. Liikun liikennesääntöjä noudattaen sekä koulumatkoilla että koulupäivän aikana. Käytän pimeällä heijastinta. Koulupäivän päättyessä en jää viivyttelemään kouluun tai koulualueelle, vaan lähden kotimatkalle.

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen 
En ota luvatta toisen enkä koulun omaa. Laitan omat ja yhteiset tavarat paikoilleen. Pidän hyvää huolta koulun omaisuudesta,  koulurakennuksesta, oppikirjoista, muista opiskeluvälineistä, välitunti- ja liikuntavälineistä sekä omista tavaroistani.
En roskaa sisä- enkä ulkotiloissa. Pidän koulun alueen siistinä.

Turvallisuus  
Jätän kotiin koulutyötä häiritsevät tavarat.
Ilmoitan välittömästi sattuneesta vahingosta tai tapaturmasta koulun henkilökunnalle.
Jos rikon tahallisesti koulun omaisuutta, joudun korjaamaan tai korvaamaan vahingon ja sovittamaan tekoni *4.
Noudatan henkilökunnan antamia turvallisuusohjeita.

Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa 
Käytän matkapuhelinta ja muita älylaitteita oppitunneilla vain opettajan luvalla. Huolehdin, että puhelin ei aiheuta häiriötä koulupäivän aikana.
Käytän koulun tietokoneita ja muita laitteita vastuullisesti ja vain annettujen tehtävien tekemiseen.
Toimin vastuullisesti sosiaalisessa mediassa. En julkaise tai jaa toisesta henkilöstä otettua valokuvaa, videota tai äänitallennetta ilman häneltä saatua lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa.
En kopioi tekstiä, kuvia tai muuta mediaa luvatta lähdettä ilmaisematta.

Päihteet ja vaaralliset esineet  
Koulualueella, sen läheisyydessä ja koulun tai oppilaiden järjestämissä tilaisuuksissa on tupakointi (myös sähkötupakointi ja nuuska), päihteiden käyttö, hallussapito ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen kielletty.
Kouluun ei saa tuoda lailla kiellettyjä, vaarallisia tai omaisuuden vahingoittamiseen tarkoitettuja esineitä tai aineita. Tällaisia ovat esimerkiksi alkoholi ja energiajuomat, tupakkalain tarkoittamat tupakka ja tupakkatuotteet (myös sähkötupakka ja nuuska), tulentekovälineet, huumausaineet, terä- ja ampuma-aseet, airsoft-aseet, spraymaalit ja ilotulitusvälineet.

Kurinpito- ja ojentamiskeinot 
Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraamuksena voivat olla erilaiset kurinpito- ja ojentamiskeinot. Perusopetuslaissa *5 on säädetty seuraavista kurinpito- ja ojentamiskeinoista:
• kasvatuskeskustelu
• jälki-istunto
• oppilaan määrääminen poistumaan tai oppilaan poistaminen tilasta
• oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen
• oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään
• siivousvelvoite
• kirjallinen varoitus
• määräaikainen erottaminen

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkistaa oppilaan tavarat. Rehtori tai opettaja voi ottaa häiritsevät tai vaaralliset esineet tai aineet tarvittaessa haltuunsa. Rehtori tai opettaja voi käyttää voimakeinoja, mikäli tilanne sen vaatii.
Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
__________________________________________________________________________
*4 Perusopetuslaki 35 §
*5 Perusopetuslaki 35§-36§

Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen 
Järjestyssäännöt on laadittu yhdessä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Järjestyssäännöistä tiedotetaan vanhemmille Wilmassa ja vanhempainilloissa. Järjestyssäännöt asetetaan nähtäville koulun verkkosivulle. Järjestyssäännöt tarkistetaan koululla tarpeen mukaan ja niihin tehdään tarvittaessa muutoksia ja lisäyksiä. Järjestyssääntöjä muutettaessa ne toimitetaan hyväksyttäväksi Sivistyskeskukseen. Järjestyssääntöjä noudatetaan myös koulun järjestämissä koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi retkillä ja leirikoulussa.
Järjestyssäännöt on hyväksytty 1.2.2023. Ne ovat voimassa hyväksymispäivästä lähtien toistaiseksi.

• Lucina Hagmanin koulun historia

Ajatus oman yhteiskoulun saamiseksi Kälviälle syntyi 1950-luvun puolivälissä.

Toukokuun 16.  päivänä 1957 valtioneuvosto antoi kannatusyhdistykselle luvan ylläpitää Kälviän kunnassa suomenkielistä viisiluokkaista yhteiskoulua. Koulu aloitti ensimmäisen työvuotensa syyskuun 2. päivänä 1957 kahdella alimmalla luokalla oppilasmäärän ollessa II luokalla 35 ja 1 Luokalla 30 oppilasta.

Syyskuun 29. päivänä 1967 kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa tehtiin päätös, että koulu siirtyy kunnan omistukseen. Kesän 1969 aikana valtioneuvosto myönsi luvan koulun muuttamiseen kansakoululaitokseen kuuluvaksi kunnalliseksi keskikouluksi. Sen myötä lukukausimaksut poistuivat, oppikirjat ja koulutarvikkeet saatiin koululta ja kouluruokailu oli oppilaille maksuton.

Lukuvuonna 1970-71 oli erittäin ahdasta – Kälviän kansalaiskouluun oli liitetty Lohtajan kansalaiskoulu.

Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Keski-Pohjanmaalla 1.8.1974. Sitä ennen käytiin kuntien kesken kova kilpailu, mihin peruskoulun yläasteet sijoitetaan. Ensimmäisessä kaavailussa Kälviä, Lohtaja ja Ullava olisivat muodostaneet yhteisen piirin, sijoituspaikkana Kälviä. Myöhemmin valtioneuvosto ratkaisi asian siten, että Kälviä ja Lohtaja saivat omat yläasteensa ja Ullava kunta jaettiin kahtia koulumatkojen mukaan.  Tuolloin syntyi Kälviän-Ullavan yläaste.

Vuonna 2002 tehtiin Kälviän koulutuslautakunnalle aloite, joissa esitettiin, että Kälviä-Ullavan yläasteen nimi muutettaisiin Lucina Hagmanin yhteiskouluksi. Aloitteissa esitettiin, että nimenmuutos tehtäisiin vuonna 2003, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Lucina Hagmanin syntymästä. Kälviän kunnanvaltuusto vahvisti lukuvuoden 2003-2004 alusta koulun nimeksi Lucina Hagmanin koulu.

Lucina Hagmanin koulu sai uudet modernit tilat 2015, syyskuun 9. päivänä vietettiin avajaisia.

Kuka Lucina Hagman?

Lucina Hagman syntyi Kälviällä ruotsinkieliseen nimismiehen perheeseen v 1853, jossa hän vietti lapsuutensa ensimmäiset 12 vuotta. Kälviäläisessä maalaismiljöössä Lucina oppi suomen kielen, mutta kouluun tyttö ei veljensä Tykon tavoin kovista opinhaluistaan huolimatta päässyt. Opintie aukesi vasta perheen muutettua isän työn perässä Raippaluotoon. Käytyään Vaasassa ruotsalaisen tyttökoulun Lucina hakeutui Jyväskylään seminaariin ja valmistui sieltä 22-vuotiaana opettajaksi.

Jyväskylässä Lucina tutustui moniin tunnettuihin naisvaikuttajiin, kuten Minna Canthiin ja elämän päämäärät alkoivat hahmottua: loppuelämänsä hän tulisi taistelemaan tyttöjen tasavertaisen koulutuksen ja naisten oikeuksien puolesta. Lucina Hagmanista tulikin yksi maamme eturivin naisvaikuttajista. Hänen keskeinen tavoitteensa oli sukupuolesta riippumattoman yhdenvertaisen koulutuksen toteuttaminen Suomessa.

Yhteiskouluaatetta Lucina Hagman ajoi tarmolla. Tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta vaatiessaan hän oli aikansa radikaali. Hänen mielestään yhteiskasvatus – tyttöjen ja poikien opetus samassa luokkahuoneessa – oli yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen ehto. Lucina kirjoitti: ”Koivusta ei tule kuusta, vaikka sen kasaa kuusen rinnalla, mutta metsä, jossa ne kasvavat rinnakkain, on kauniimpi.”

Itse asiassa Lucina Hagman lausui julki peruskoulun keskeiset periaatteet lähes sata vuotta ennen peruskoulua:

”Olkoon koulu koko kansa oma, koko kansan palvelija, siis yhtä suuressa määrissä mökkiläisen ja työläisen kuin talonpojan ja virkamiehen ja rahamiehen, ja huomattakoon taaskin, yhtä hyvin naisen kuin miehen.—-Koulu on avattava kaikille, siihen on jokaisen päästä rahatta. Koulu on oleva yksi: – vapaa kaikkien kansalaisten pojille ja tyttärille.”

Vuonna 1907 Lucina Hagman valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan ja hänestä tuli näin yksi Suomen ja itse asiassa koko maailman ensimmäisistä naiskansaedustajista. Kansanedustajana hän vaati erityisesti naisen ja perheen asemaa parantavia uudistuksia, kuten samapalkkaisuutta, naisten hyväksymistä valtiollisiin virkoihin, avioliittolainsäädännön uudistamista ja aviottomien lasten aseman parantamista.

Kokkolassa liputetaan Lucina Hagmanille 1.9. ja liputuspäivää toivotaan valtakunnallista liputuspäivää.

Lucina Hagmanin koulun vanhempainraati on vanhempien oma foorumi, jossa vapaamuotoisesti keskustellaan lastemme koulusta, koulunkäynnistä ja siihen liittyvistä asioista. Kaikki oppilaiden vanhemmat ovat tasavertaisesti lämpimästi tervetulleita. Tässä lyhyesti toiminnasta:

• vanhempien raadin jäsenten tulee olla kyseisessä koulussa opiskelevan oppilaan vanhempia tai huoltajia.
• raati kokoontuu muutaman kerran vuodessa
• raati on vapaamuotoisen keskustelun foorumi. Vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa koulun toiminnasta ja koulu suoraa palautetta toiminnastaan.
• tehtävää ei ole tarkkaan rajattu, eikä sillä ole lakisääteisiä tehtäviä.
• Keskustelun aiheina ovat vanhempien esille nostamat asiat
• keskusteluaiheita voi lähettää suoraan raadin puheenjohtajalle tai nostaa asioita keskusteltavaksi kokouksen aikana
• raati voi tehdä aloitteita koulun rehtorille tai muille kunnallisille toimielimille.
• kokouksista ei makseta palkkiota.

Tule mukaan, osallistu kuunteluoppilaana tai aktiivisena toimijana. Tavoitteena on tehdä Lucina Hagmanin koulusta vieläkin parempi paikka lapsillemme! 😊

Milla Korkiala, puheenjohtaja
m.korkiala@gmail.com
040-7703106

Lucina Hagmanin koulu osallistuu lukuvuosina 2020-2022 Erasmus + hankkeeseen, jonka aiheena on kiertotalous. Hankkeen virallinen nimi on Circular economy for future community: reduce, reuse and recycle. Projektissa on mukana Lucina Hagmanin koulun lisäksi koulut Sloveniasta, Saksasta, Puolasta ja Italiasta. Covid 19 vaikeuttaa hankkeen käytännön järjestelyä, ja tähän mennessä kaikki toiminta on toteutettu etänä.