Lucina Hagmanin koulu

Erkki Kinnunen, rehtori

Päivi Aittomäki (Aip), kuvataide, 7C

Ari Anttila (AA), ruotsi, englanti, 9C

Ilona Haverinen (IH), musiikki

Lotta Honkaharju-Kykyri (LHK), historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, 8E

Nina Kankkonen-Järvelä  (KAN). historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, 8B

Linda Karlsson (LIK), matemattikka, fysiikka, kemia

Sami Kattilakoski (SKk), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka

Jenna Ketonen (KeJ), liikunta ja terveystieto, 9D

Konsta Kivelä (KoKi), musiikki

Katriina Kujala (KKU), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, 8D

Leila Kurtén-Korkiala (LKK), oppilaanohjaus, virkavapaalla

Eerik Mustajärvi (EIM), tekninen työ, historia, 7E

Anu Nygård (AN), apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka, kemia

Saija Paloranta (SPA), äidinkieli ja kirjallisuus, 8C

Eija Piispanen (EP). tekstiilityö, englanti, 7D

Ilkka Raunismaa (RIL), maantieto, matematiikka, tietotekniikka, 9B

Päivi Ruokoja (PR), kotitalous, 8A

Jouko Salmela (JS), liikunta, 9A

Leena Sinikumpu (LSI), erityisopetus

Minna Styrman (STM), biologia, maantieto, 7A

Jenni Tiitto (JETI), vs. oppilaanohjaaja

Miia Tuikka (MTU), erityisopetus

Pirjo Tuunala  (PT), englanti, saksa, 9E

Nina Vidjeskog (NiVi), erityisopetus

Anne Viitasaari (AV), matematiikka, fysiikka, kemia, 7B

Maria Vuollet (MV), äidinkieli ja kirjallisuus

Koulusihteeri:
Virpi Leppälä

Koulunkäynninohjaajat:
Hannele Hiltula
Maunula Anna
Anne-Maria Viinamäki

Keittiö:
Ritva Kujala, ruokapalveluesimies
Eija Kerola
Tuija Salo
Katriina Untinen

Kiinteistönhoito:
Raimo Meriläinen

Siivous:
Kätlin Karjus, toimitilahuoltaja
Sirkka-Liisa Vuolle, toimitilahuoltaja
Sari Perälahti, toimitilahuoltaja

Oppilashuolto:
Niina Oravainen, terveydenhoitaja, sähköposti : niina.oravainen@soite.fi
Jaana Kääntä, koulukuraattori

LUCINA HAGMANIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2021

Peruskoulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata turvallisuus, viihtyisyys ja työrauha koulussa. Perusopetuslain 29 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Kokkolan sivistystoimen toimintasäännön (2013/6.5) mukaisesti peruskoulun johtokunta hyväksyy järjestyssäännöt. Oppilaiden osallisuuden toteutumisen vuoksi koulun oppilaskunta käsittelee järjestyssäännöt ja tekee niihin omat ehdotuksensa ennen johtokunnan päätöstä.

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuuksista, kasvatuskeskustelusta ja kurinpidollisista toimista säädetään perusopetuslaissa (35 § – 36 §). Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (29 §).

Tämän lisäksi oppilaan tulee koulussamme noudattaa seuraavia ohjeita:

1 Koulun ilmapiiri

Noudatan hyviä käytöstapoja koulun eri tilanteissa ja tilaisuuksissa.
Tervehdin muita, en käytä asiatonta tai loukkaavaa kieltä enkä kiroile.
Hyväksyn erilaisuuden, arvostan kaikkia ihmisiä.
Pukeudun asiallisesti.
Edistän hyvää ilmapiiriä.
En kiusaa ketään ja puutun kiusaamiseen, jos sitä huomaan.

2 Oma ja yhteinen omaisuus

Pidän huolta omista tavaroistani sekä koulun omaisuudesta.
En koske muiden omaisuuteen ilman lupaa.
Käyn säännöllisesti koulua enkä myöhästele tunneilta.
Keskityn opiskeluun ja annan työrauhan itselleni, toisille oppilaille ja opettajille.
Huolehdin koulutehtävistäni.
Pidän mukanani kirjat, vihkot ja asiaankuuluvat työvälineet.
Jätän lakin ja ulkovaatteet naulakkoon käytävälle ja kengät kenkätelineisiin.
Käytän puhelinta tai muuta medialaitetta opettajan ohjeen mukaan, muuten puhelin on suljettuna tai äänettömällä kännykkäparkissa. Jos kännykkää käytetään häiritsevästi tai häiritsee opiskelua, opettaja tai muu henkilökunta voi ottaa kännykän oppitunnin ajaksi haltuunsa.

3 Välitunti

Vietän välitunnit välituntialueella huomioiden yleisen turvallisuuden.
Jätän pyörät ja muut kulkuvälineet niille kuuluville paikoille ja annan niiden olla rauhassa.
En poistu koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opettajan tai terveydenhoitajan lupaa.
Pidän koulun ja koulualueen siistinä.

4 Ruokailu

Käyttäydyn rauhallisesti ja noudatan hyviä ruokailutapoja.
En käytä kännykkää ruokaillessani.
En pidä päähinettä enkä huppua ruokailussa.

5 Koulumatka

Noudatan hyviä tapoja ja käyttäydyn asianmukaisesti koulumatkalla.
Käyttäydyn koulukuljetuksessa hyvin ja noudatan kuljettajan antamia ohjeita.
Noudatan liikennesääntöjä.
Tieliikennelain (90 §/2002/954) mukaan pyöräilijän tulee käyttää pyöräilykypärää.

6 Poissaolot

Huoltaja ilmoittaa sairaudesta aamulla koululle Wilman kautta tai luokanvalvojan ohjeen mukaan.

Huoltaja pyytää aina luvan poissaoloon. Luvan myöntää luokanvalvoja (1-3 päivää) tai rehtori (yli 3 päivää).
Otan selvää poissaolon ajan tunti- ja kotitehtävistä ja teen ne ajan tasalle.
Luvattomasta poissaolosta seuraa kasvatuskeskustelu tai rangaistus.

7 Vastuu

Olen vastuussa omista sanoistani ja teoistani.
Ilmoitan välittömästi koulun henkilökunnalle sattuneesta vahingosta tai tapaturmasta.
Korjaan tai korvaan sotkemani tai rikkomani koulun omaisuuden (Perusopetuslaki 35 §).
En tupakoi koulurakennuksessa ja koulun alueella (Tupakkalaki 12 §:n 2010/698).
En tuo kouluun energiatuotteita, tupakkaa tai tupakankaltaisia tuotteita enkä muita päihteitä.
En esiinny päihteiden vaikutuksen alaisena koulupäivän, koulun tilaisuuksien tai koulun retkien aikana.
En tuo itselleni tai muille vaarallisia esineitä kouluun.
En kuvaa ketään ilman lupaa koulussa.
Toisesta henkilöstä otettua kuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän henkilön lupaa internetissä, sosiaalisessa mediassa tai muussa julkisessa paikassa (Henkilökieltolaki 523/1999).

• Lucina Hagmanin koulun historia

Ajatus oman yhteiskoulun saamiseksi Kälviälle syntyi 1950-luvun puolivälissä.

Toukokuun 16.  päivänä 1957 valtioneuvosto antoi kannatusyhdistykselle luvan ylläpitää Kälviän kunnassa suomenkielistä viisiluokkaista yhteiskoulua. Koulu aloitti ensimmäisen työvuotensa syyskuun 2. päivänä 1957 kahdella alimmalla luokalla oppilasmäärän ollessa II luokalla 35 ja 1 Luokalla 30 oppilasta.

Syyskuun 29. päivänä 1967 kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa tehtiin päätös, että koulu siirtyy kunnan omistukseen. Kesän 1969 aikana valtioneuvosto myönsi luvan koulun muuttamiseen kansakoululaitokseen kuuluvaksi kunnalliseksi keskikouluksi. Sen myötä lukukausimaksut poistuivat, oppikirjat ja koulutarvikkeet saatiin koululta ja kouluruokailu oli oppilaille maksuton.

Lukuvuonna 1970-71 oli erittäin ahdasta – Kälviän kansalaiskouluun oli liitetty Lohtajan kansalaiskoulu.

Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Keski-Pohjanmaalla 1.8.1974. Sitä ennen käytiin kuntien kesken kova kilpailu, mihin peruskoulun yläasteet sijoitetaan. Ensimmäisessä kaavailussa Kälviä, Lohtaja ja Ullava olisivat muodostaneet yhteisen piirin, sijoituspaikkana Kälviä. Myöhemmin valtioneuvosto ratkaisi asian siten, että Kälviä ja Lohtaja saivat omat yläasteensa ja Ullava kunta jaettiin kahtia koulumatkojen mukaan.  Tuolloin syntyi Kälviän-Ullavan yläaste.

Vuonna 2002 tehtiin Kälviän koulutuslautakunnalle aloite, joissa esitettiin, että Kälviä-Ullavan yläasteen nimi muutettaisiin Lucina Hagmanin yhteiskouluksi. Aloitteissa esitettiin, että nimenmuutos tehtäisiin vuonna 2003, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Lucina Hagmanin syntymästä. Kälviän kunnanvaltuusto vahvisti lukuvuoden 2003-2004 alusta koulun nimeksi Lucina Hagmanin koulu.

Lucina Hagmanin koulu sai uudet modernit tilat 2015, syyskuun 9. päivänä vietettiin avajaisia.

Kuka Lucina Hagman?

Lucina Hagman syntyi Kälviällä ruotsinkieliseen nimismiehen perheeseen v 1853, jossa hän vietti lapsuutensa ensimmäiset 12 vuotta. Kälviäläisessä maalaismiljöössä Lucina oppi suomen kielen, mutta kouluun tyttö ei veljensä Tykon tavoin kovista opinhaluistaan huolimatta päässyt. Opintie aukesi vasta perheen muutettua isän työn perässä Raippaluotoon. Käytyään Vaasassa ruotsalaisen tyttökoulun Lucina hakeutui Jyväskylään seminaariin ja valmistui sieltä 22-vuotiaana opettajaksi.

Jyväskylässä Lucina tutustui moniin tunnettuihin naisvaikuttajiin, kuten Minna Canthiin ja elämän päämäärät alkoivat hahmottua: loppuelämänsä hän tulisi taistelemaan tyttöjen tasavertaisen koulutuksen ja naisten oikeuksien puolesta. Lucina Hagmanista tulikin yksi maamme eturivin naisvaikuttajista. Hänen keskeinen tavoitteensa oli sukupuolesta riippumattoman yhdenvertaisen koulutuksen toteuttaminen Suomessa.

Yhteiskouluaatetta Lucina Hagman ajoi tarmolla. Tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta vaatiessaan hän oli aikansa radikaali. Hänen mielestään yhteiskasvatus – tyttöjen ja poikien opetus samassa luokkahuoneessa – oli yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen ehto. Lucina kirjoitti: ”Koivusta ei tule kuusta, vaikka sen kasaa kuusen rinnalla, mutta metsä, jossa ne kasvavat rinnakkain, on kauniimpi.”

Itse asiassa Lucina Hagman lausui julki peruskoulun keskeiset periaatteet lähes sata vuotta ennen peruskoulua:

”Olkoon koulu koko kansa oma, koko kansan palvelija, siis yhtä suuressa määrissä mökkiläisen ja työläisen kuin talonpojan ja virkamiehen ja rahamiehen, ja huomattakoon taaskin, yhtä hyvin naisen kuin miehen.—-Koulu on avattava kaikille, siihen on jokaisen päästä rahatta. Koulu on oleva yksi: – vapaa kaikkien kansalaisten pojille ja tyttärille.”

Vuonna 1907 Lucina Hagman valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan ja hänestä tuli näin yksi Suomen ja itse asiassa koko maailman ensimmäisistä naiskansaedustajista. Kansanedustajana hän vaati erityisesti naisen ja perheen asemaa parantavia uudistuksia, kuten samapalkkaisuutta, naisten hyväksymistä valtiollisiin virkoihin, avioliittolainsäädännön uudistamista ja aviottomien lasten aseman parantamista.

Kokkolassa liputetaan Lucina Hagmanille 1.9. ja liputuspäivää toivotaan valtakunnallista liputuspäivää.

Lucina Hagmanin koulun vanhempainraati on vanhempien oma foorumi, jossa vapaamuotoisesti keskustellaan lastemme koulusta, koulunkäynnistä ja siihen liittyvistä asioista. Kaikki oppilaiden vanhemmat ovat tasavertaisesti lämpimästi tervetulleita. Tässä lyhyesti toiminnasta:

• vanhempien raadin jäsenten tulee olla kyseisessä koulussa opiskelevan oppilaan vanhempia tai huoltajia.
• raati kokoontuu muutaman kerran vuodessa
• raati on vapaamuotoisen keskustelun foorumi. Vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa koulun toiminnasta ja koulu suoraa palautetta toiminnastaan.
• tehtävää ei ole tarkkaan rajattu, eikä sillä ole lakisääteisiä tehtäviä.
• Keskustelun aiheina ovat vanhempien esille nostamat asiat
• keskusteluaiheita voi lähettää suoraan raadin puheenjohtajalle tai nostaa asioita keskusteltavaksi kokouksen aikana
• raati voi tehdä aloitteita koulun rehtorille tai muille kunnallisille toimielimille.
• kokouksista ei makseta palkkiota.

Tule mukaan, osallistu kuunteluoppilaana tai aktiivisena toimijana. Tavoitteena on tehdä Lucina Hagmanin koulusta vieläkin parempi paikka lapsillemme! 😊

Kati Uusisalo, puheenjohtaja
uusisalo.kati@gmail.com

Pj. Kati Uusisalo
Anna Hyyppä
Arja Kangas
Anne Kekkonen-Hietala
Susanna Lakanaho
Taru Pihlajakangas
Miia Pöppönen

Lucina Hagmanin koulu osallistuu lukuvuosina 2020-2022 Erasmus + hankkeeseen, jonka aiheena on kiertotalous. Hankkeen virallinen nimi on Circular economy for future community: reduce, reuse and recycle. Projektissa on mukana Lucina Hagmanin koulun lisäksi koulut Sloveniasta, Saksasta, Puolasta ja Italiasta. Covid 19 vaikeuttaa hankkeen käytännön järjestelyä, ja tähän mennessä kaikki toiminta on toteutettu etänä.