Hyppää sisältöön

Lucina Hagmanin koulu

Lucina Hagmanin koulu (vuosiluokat 7 – 9) toimii Kälviällä ja muodostaa koillisreitin yhteistoiminta-alueen yhdessä Kälviän kirkonkylän, Marttilan, Peltokorven, Ruotsalon, Rahkosen ja Veikko Vionojan alakoulujen kanssa.

Koulussa on käytössä 5-jaksojärjestelmä ja oppitunnin pituus on 56 minuuttia.

Lucina Hagmanin koululle valmistui uusi koulurakennus kesällä 2015.

Oppilasmäärä: 227 (31.12.2020)
Luokkien määrä: 13
Henkilökunnan määrä: 36

  • Erkki Kinnunen, rehtori

    Päivi Aittomäki (Aip), kuvataide

    Ari Anttila (AA), ruotsi, englanti, 7C

    Lotta Honkaharju-Kykyri (LHK), historia, uskonto, yhteiskuntaoppi, 9D

    Nina Kankkonen-Järvelä  (KAN). historia, uskonto, yhteiskuntaoppi

    Katja Kattilakoski (KAT), matematiikka, fysiikka, kemia, 8A

    Sami Kattilakoski (SKk), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, 9A

    Konsta Kivelä (KoKi), musiikki

    Katriina Kujala (KKU), matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka

    Leila Kurtén-Korkiala (LKK), oppilaanohjaus, virkavapaalla

    Eerik Mustajärvi (EIM), tekninen työ, historia, 8C

    Anu Nygård (AN), apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka, kemia

    Saija Paloranta (SPA), äidinkieli ja kirjallisuus

    Iida Pappinen, ruotsi, englanti, 7B

    Eija Piispanen (EP). tekstiilityö, englanti, 9B

    Päivi Ruokoja (PR), kotitalous

    Jouko Salmela (JS), liikunta, 7A

    Leena Sinikumpu (LSI), erityisopetus

    Minna Styrman (STM), biologia, maantieto, 8B

    Jenni Tiitto (JETI), liikunta, terveystieto, 7D

    Miia Tuikka (MTU), erityisopetus

    Pirjo Tuunala  (PT), englanti, saksa, 7E

    Nina Vidjeskog (NiVi), erityisopetus

    Anne Viitasaari (AV), matematiikka, fysiikka, kemia, 9C

    Maria Vuollet (MV), äidinkieli ja kirjallisuus, 8D

    Seija Väisänen (SV), biologia, maantieto

    Koulusihteeri:
    Virpi Leppälä

    Koulunkäynninohjaajat:
    Hannele Hiltula
    Tytti Rautio
    Anne-Maria Viinamäki

    Keittiö:
    Ritva Kujala, ruokapalveluesimies
    Eija Kerola
    Tuija Salo
    Katriina Untinen
    Virpi Määttälä

    Kiinteistönhoito:
    Raimo Meriläinen

    Siivous:
    Kati Hinkkanen, toimitilahuoltaja
    Sirkka-Liisa Vuolle, toimitilahuoltaja
    Sari Perälahti, toimitilahuoltaja

    Oppilashuolto:
    Niina Oravainen, terveydenhoitaja, sähköposti : niina.oravainen@soite.fi
    Pauliina Luoto, sij. Jaana Kallio, koulukuraattori

  • Säännöt ja ohjeet
    JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2017
    1.      Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

    Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

    Järjestyssäännöissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella

    2.      Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

    Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä muut oikeudet

    Oppilaalla on sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet, kuten oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityiselämän suojaan.

    Järjestyssäännöt korostavat erilaisten oppijoiden tasa-arvoista asemaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä kielellisten, kultuurillisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista.

    Oppilailla on oikeus:

    – saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä

    – turvalliseen työympäristöön

    – maksuttomaan opetukseen

    – ilmaiseen koulumatkaan

    – tapaturman hoitoon ja terveydenhuoltoon

    – kouluruokaan

    – koulunkäynnin ja oppimisen tukeen (3-portainen tuki)

    – oppilashuoltoon.

     

    3.      Oppilaan velvollisuudet

    Oppilaalla on velvollisuus:

    – osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon (kunnes oppivelvollisuus suoritettu)

    – suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti

    – olla ystävällinen kaikille

    – puuttua toisen kiusaamiseen.

     

    4.      Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen

    Hyvä käytös

    Oppilaan tulee käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti:

    – toisen huomioon ottaminen

    – työ- ja opiskelurauhan edistäminen

    – tervehtiminen

    – ohjeiden noudattaminen

    – hyvien ruokailutapojen noudattaminen

    – asiallinen pukeutuminen

    – olla toiminnassaan täsmällinen, ei myöhästy tunneilta

    – sovituista asioista kiinnipitäminen

    – toista henkilöstä otettua kuvaa tai videota ei saa julkaista ilman tämän henkilön lupaa

    internetissä, sosiaalisessa mediassa, tai muussa julkisessa paikassa (Henkilökieltolaki 523/1999)

    – ei tuo kouluun arvoesineitä, energiajuomaa

    – ei kopioi oppilastöihin tekstiä tai kuvia lähdettä ilmaisematta.

     

    Oleskelu ja liikkuminen

    Välitunnit vietetään välituntialueella huomioiden yleisen turvallisuuden. Alue käydään läpi syyslukukauden alkaessa.

    Polkupyörät ja muut kulkuvälineet jätetään niille kuuluville paikoille ja annetaan niiden olla rauhassa.

    Koulun alueelta ei saa poistua koulupäivän aikana ilman opettajan tai terveydenhoitajan lupaa.

    Koulukuljetuksessa noudatetaan hyviä tapoja ja kuljettajan ohjeita.

    Koulumatkalla noudatetaan liikennesääntöjä.

    Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

    Oppilaiden tulee pitää hyvää huolta koulun omaisuudesta, oppikirjoista ja muista opiskelutavaroista.

    Toisen oppilaan omaisuutta tulee kunnioittaa eikä sitä ilman lupaa saa ottaa.

    Kaikki roskaaminen sekä sisä- ja ulkotiloissa on kielletty. Oppilaan tulee siivota omat jälkensä.

    Oppilas on velvollinen: vanhingonkorvaamiseen, likaamansa koulun omaisuuden puhdistamiseen tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden järjestämiseen (myös alaikäinen on vahingonkorvausvelvollinen, vahingonkorvauslaki 412/1974, 2.luku 2§).

    Turvallisuus

    Jos oppilas huomaa jonkin vian tai puutteen, joka aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle, on hänen ilmoitettava asiasta koulun henkilökunnalle.

    Polkupyöriä ja mopoja sekä mopoautoja tulee säilyttää niille varatuilla alueilla.

    Lumipalloja ei saa heitellä kuin maalitauluja kohti.

    Oppilaan tulee käyttäytyä välitunnilla niin, ettei siitä aiheudu kenellekään vaaraa.

    Koulurakennuksessa ja ulkoalueella on tallentava kameravalvonta.

    Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö

    Tietokoneiden, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden, internetin ja koulun tietoverkon

    käyttö on luvallista opettajan antamien ohjeiden mukaisesti.

    Laitteiden käyttö ei saa häiritä koulutyötä eikä niitä saa käyttää kiusaamistarkoituksessa.

    Oppilaan tulee toimia vastuullisesti sosiaalisessa mediassa.

    Päihteet ja vaaralliset esineet

    Kouluun ei saa tuoda alkoholia, tupakkaa (tupakkalain tupakkatuotteita), sähkötupakkaa, huumausaineita, veitsiä, ampuma-aseita, voimakkaita laserosoittimia eikä muita vastaavia esineitä ja aineita.

    Kurinpito

    Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraamuksena ovat erilaiset kurinpitokeinot.

    Laissa on säädetty seuraavat kurinpito- ja ojentamiskeinot:

    – siivousvelvoite

    – oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään

    – kasvatuskeskustelu

    – jälki-istunto

    – oppilaan määrääminen poistumaan luokasta

    – oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen

    – kirjallinen varoitus

    – määräaikainen erottaminen

    Perusopetuslain mukaisia turvaamistoimenpiteitä ovat oppilaan poistaminen tilasta, esineiden ja aineiden haltuunotto, tavaroiden tarkistaminen, sekä voimakeinojen käyttäminen (POL §35 -36)

    Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkistaa opiskelijan tavarat. Häiritsevät ja vaaralliset esineet ja aineet voivat opettaja tai rehtori ottaa tarvittaessa haltuunsa.

    Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla

    tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

    5.   Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

    Järjestysäännöt on laadittu yhdessä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa. Järjestyssäännöistä tiedotetaan vanhemmille Wilmassa ja vanhempainilloissa.

    Säännöt käydään läpi oppilaiden kanssa syyslukukauden alkaessa. Järjestyssäännöt ovat nähtävillä luokissa.

    Järjestyssääntöjä päivitetään vuosittain ja tehdään tarvittaessa muutoksia ja lisäyksiä.

    Järjestyssääntöjä noudatetaan myös koulun järjestämissä koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa kuten esim. luokkaretkillä.

     

    Järjestyssäännöt on hyväksytty 26.1.2017. Ne ovat voimassa hyväksymispäivästä lähtien toistaiseksi.

  • Lucina Hagmanin koulun historia

    Ajatus oman yhteiskoulun saamiseksi Kälviälle syntyi 1950-luvun puolivälissä.

    Toukokuun 16.  päivänä 1957 valtioneuvosto antoi kannatusyhdistykselle luvan ylläpitää Kälviän kunnassa suomenkielistä viisiluokkaista yhteiskoulua. Koulu aloitti ensimmäisen työvuotensa syyskuun 2. päivänä 1957 kahdella alimmalla luokalla oppilasmäärän ollessa II luokalla 35 ja 1 Luokalla 30 oppilasta.

    Syyskuun 29. päivänä 1967 kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa tehtiin päätös, että koulu siirtyy kunnan omistukseen. Kesän 1969 aikana valtioneuvosto myönsi luvan koulun muuttamiseen kansakoululaitokseen kuuluvaksi kunnalliseksi keskikouluksi. Sen myötä lukukausimaksut poistuivat, oppikirjat ja koulutarvikkeet saatiin koululta ja kouluruokailu oli oppilaille maksuton.

    Lukuvuonna 1970-71 oli erittäin ahdasta – Kälviän kansalaiskouluun oli liitetty Lohtajan kansalaiskoulu.

    Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Keski-Pohjanmaalla 1.8.1974. Sitä ennen käytiin kuntien kesken kova kilpailu, mihin peruskoulun yläasteet sijoitetaan. Ensimmäisessä kaavailussa Kälviä, Lohtaja ja Ullava olisivat muodostaneet yhteisen piirin, sijoituspaikkana Kälviä. Myöhemmin valtioneuvosto ratkaisi asian siten, että Kälviä ja Lohtaja saivat omat yläasteensa ja Ullava kunta jaettiin kahtia koulumatkojen mukaan.  Tuolloin syntyi Kälviän-Ullavan yläaste.

    Vuonna 2002 tehtiin Kälviän koulutuslautakunnalle aloite, joissa esitettiin, että Kälviä-Ullavan yläasteen nimi muutettaisiin Lucina Hagmanin yhteiskouluksi. Aloitteissa esitettiin, että nimenmuutos tehtäisiin vuonna 2003, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Lucina Hagmanin syntymästä. Kälviän kunnanvaltuusto vahvisti lukuvuoden 2003-2004 alusta koulun nimeksi Lucina Hagmanin koulu.

    Lucina Hagmanin koulu sai uudet modernit tilat 2015, syyskuun 9. päivänä vietettiin avajaisia.

    Kuka Lucina Hagman?

    Lucina Hagman syntyi Kälviällä ruotsinkieliseen nimismiehen perheeseen v 1853, jossa hän vietti lapsuutensa ensimmäiset 12 vuotta. Kälviäläisessä maalaismiljöössä Lucina oppi suomen kielen, mutta kouluun tyttö ei veljensä Tykon tavoin kovista opinhaluistaan huolimatta päässyt. Opintie aukesi vasta perheen muutettua isän työn perässä Raippaluotoon. Käytyään Vaasassa ruotsalaisen tyttökoulun Lucina hakeutui Jyväskylään seminaariin ja valmistui sieltä 22-vuotiaana opettajaksi.

    Jyväskylässä Lucina tutustui moniin tunnettuihin naisvaikuttajiin, kuten Minna Canthiin ja elämän päämäärät alkoivat hahmottua: loppuelämänsä hän tulisi taistelemaan tyttöjen tasavertaisen koulutuksen ja naisten oikeuksien puolesta. Lucina Hagmanista tulikin yksi maamme eturivin naisvaikuttajista. Hänen keskeinen tavoitteensa oli sukupuolesta riippumattoman yhdenvertaisen koulutuksen toteuttaminen Suomessa.

    Yhteiskouluaatetta Lucina Hagman ajoi tarmolla. Tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta vaatiessaan hän oli aikansa radikaali. Hänen mielestään yhteiskasvatus – tyttöjen ja poikien opetus samassa luokkahuoneessa – oli yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen ehto. Lucina kirjoitti: ”Koivusta ei tule kuusta, vaikka sen kasaa kuusen rinnalla, mutta metsä, jossa ne kasvavat rinnakkain, on kauniimpi.”

    Itse asiassa Lucina Hagman lausui julki peruskoulun keskeiset periaatteet lähes sata vuotta ennen peruskoulua:

    ”Olkoon koulu koko kansa oma, koko kansan palvelija, siis yhtä suuressa määrissä mökkiläisen ja työläisen kuin talonpojan ja virkamiehen ja rahamiehen, ja huomattakoon taaskin, yhtä hyvin naisen kuin miehen.—-Koulu on avattava kaikille, siihen on jokaisen päästä rahatta. Koulu on oleva yksi: – vapaa kaikkien kansalaisten pojille ja tyttärille.”

    Vuonna 1907 Lucina Hagman valittiin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan ja hänestä tuli näin yksi Suomen ja itse asiassa koko maailman ensimmäisistä naiskansaedustajista. Kansanedustajana hän vaati erityisesti naisen ja perheen asemaa parantavia uudistuksia, kuten samapalkkaisuutta, naisten hyväksymistä valtiollisiin virkoihin, avioliittolainsäädännön uudistamista ja aviottomien lasten aseman parantamista.

    Kokkolassa liputetaan Lucina Hagmanille 1.9. ja liputuspäivää toivotaan valtakunnallista liputuspäivää.

  • Pj. Kati Uusisalo
    Anna Hyyppä
    Arja Kangas
    Anne Kekkonen-Hietala
    Susanna Lakanaho
    Taru Pihlajakangas
    Miia Pöppönen

  • Lucina Hagmanin koulu osallistuu lukuvuosina 2020-2022 Erasmus + hankkeeseen, jonka aiheena on kiertotalous. Hankkeen virallinen nimi on Circular economy for future community: reduce, reuse and recycle. Projektissa on mukana Lucina Hagmanin koulun lisäksi koulut Sloveniasta, Saksasta, Puolasta ja Italiasta. Covid 19 vaikeuttaa hankkeen käytännön järjestelyä, ja tähän mennessä kaikki toiminta on toteutettu etänä.