Mene sisältöön

Navigaatio

Vanhakaupunki Neristan

Kokkolan sydän – Vanhakaupunki Neristan 

Vanhakaupunki Neristan on Kokkolan keskustassa oleva helmi, joka herättää upealla ulkonäöllään ihastusta sekä ulkopaikkakuntalaisten, että Kokkolassa pidempäänkin asuneiden silmissä. Se on yksi maamme arvokkaimmista, yhtenäisimmistä ja laajimmista säilyneistä puutalokaupungeista. Puutalojen rakennustapa ja -tekniikka henkii perinteistä pohjalaista kirvesmiestaitoa ja vuonna 1665 luotuun kaavoitukseen harmoniaa tuo kultaisen leikkauksen opit, joita Leonardo Da Vincikin hyödynsi taideteoksissaan. 

Neristan kattaa 12 korttelia, johon mahtuu satoja puutaloja ja piharakennuksia, joista vanhimmat ovat 1600-luvulta. Vuosisatojen aikana Neristanin ilmettä ovat muokanneet niin maankohoaminen ja tulipalot, kuin kaupungin kehittyminenkin, mutta tunnelmallisten katujen varrella on edelleen aistittavissa vanhan kaupungin henki ja vuosisatojen mukanaan tuoma rauha.  

Vanhasta puutalokaupungista voi huomata vielä tänäkin päivänä viitteitä siitä, että siellä on joskus asunut käsityöläisiä ja merimiehiä. Tarkkasilmäiset bongailijat saattavat huomata Neristanin ikkunoissa posliinikoiria. Ne viittaavat merenkulkuperinteeseen, jolloin merimiehet toivat vaimoilleen tuliaisiksi posliinikoiria Englannista. Isännän ollessa kotona, vaimo käänsi koirat katsomaan sisälle taloon päin, mutta kun isäntä oli merimatkoillansa, koirat käännettiin katsomaan ulos, kuin ilmoittaakseen, että talon isäntä on matkoilla. 

Neristanissa voi nähdä myös talojen ikkunoiden pielissä juorupeilejä, jotka kuljettavat katsojansa suoraan 1800-luvulle, kun talon emännät istuivat kotonaan koruommel käsissään tarkkailemassa kadun tapahtumia peilistä. Neristanissa liikkuessa voi myös verrata talojen kivijalkojen korkeutta. Mitä korkeampi kivijalka, sen varakkaampi perhe talossa on asunut.  

Oppaan kanssa merikaupungin historia tutuksi! Opastetut kävelykierrokset ja kiertoajelut Neristaniin kaikkina vuodenaikoina voit varata Kokkolan Matkailusta. Tai tutustu omatoimisesti Neristan-esitteen avulla. Nouda esite Kokkolan Matkailusta tai lataa verkosta


Neristan ja Oppistan 

Historiallisessa Kokkolassa varallisuus vaikutti kaupunkilaisten asuinseudun valintaan ja jo varhain kaupunki jaettiin puhekielessä Neristaniin ja Oppistaniin, alakaupunkiin ja yläkaupunkiin.  

Eteläisen yläkaupungin, Oppistanin, tonteilla asuivat kaupungin varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat. Sinne rakennettiin kaupungin suurimmat ja komeimmat talot. Oppistanissa sijaitsi myös julkiset rakennukset, kuten raatihuone ja kirkko.  

Alakaupungissa, Neristanissa, asuivat käsityöläiset ja merimiehet ja siellä sekä tontit, että rakennukset olivat vaatimattomampia. Myös Neristanin sisällä oli oma hierarkiansa, jonka mukaan Isokadun varsi oli vaurainta ja hienointa seutua ja sen varrelle sijoittuivat Neristanin isoimmat talot ja tontit.  

Nykyään Kokkolan vanhalla kaupungilla viitataan Neristanin alueeseen. Vuonna 1665 laadittu asemakaava on säilynyt koskemattomana sekä Neristanissa että Oppistanissa, mutta Oppistanin alueeseen on kohdistunut 1950-luvun jälkeen paljon muutospaineita, joiden seurauksena lukuisia sen vanhoista ja arvokkaista rakennuksista on purettu. 


Asemakaava 

Kokkolan kaupungin ensimmäinen asemakaava tehtiin 1620-luvulla, heti kaupungin perustamisen jälkeen. Siinä tontit olivat epäsäännöllisiä ja kadut sekä korttelirivistö myötäilivät vapaamuotoisesti kaupunginsalmen, Suntin, rantaa.  

Kaupunki paloi lähes täysin vuonna 1664, jonka jälkeen Neristan sai nykyisen ruutuasemakaavansa. Sen laati vuonna 1665 Johan Persson Gädda renessanssin kaupunki-ihanteen mukaisesti. Talot rakennettiin pitkä sivu kadun suuntaisesti ja ainoastaan asuintalot sijoitettiin katujen varrelle. Sivurakennukset sijoitettiin tontin perälle ja rakennusten pienet huonetilat sekä pihat käytettiin tarkoin hyödyksi. Edelleen vanhan puutalokaupungin tontteja rajaavat rakennukset ja aita portteineen. 


Rakennusten historiaa 

Neristanin nykyinen vanha rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. 1600-luvulta säilyneitä rakennuksia tai niiden osia on muutamia, joista merkittävin on kirkon eteläpuolella sijaitseva entinen koulutalo, Pedagogio, joka on Suomen vanhin säilynyt ei-kirkollinen puinen rakennus kaupunkiympäristössä.  

Yleisin 1600-luvun rakennustyyppi oli yksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen ja satulakattoinen matala ja kapea talo. Kokkola oli Suomen ensimmäisiä kaupunkeja, joissa alettiin rakentamaan kaksikerroksisia taloja. 1700-luvulla yleistyivät Lassanderin museotalon tyyppiset kaksikerroksiset porvaristalot. Kaarlelan pappilan innoittamana kaupunkiin nousi myös kookkaita sivukamarituvallisia rakennuksia, kuten laivanvarustaja Johan Rahmin talo Isokadulla. Rakennukset pystytettiin jo yleisesti kivijalalle, hirret piiluttiin ja julkisivut maalattiin punamullalla.  

1800-luvun alussa Kokkola eli vaurainta aikaansa. Kaupunki oli tuolloin yksi Suomen tärkeimpiä tervakaupan ja kauppamerenkulun keskuksia. Varakkaat laivanvarustajat Anders Donner ja Anders Roos rakennuttivat kaupungin ensimmäiset kivitalot. Nykyinen C.L. Engelin suunnittelema raatihuone valmistui vuonna 1842. Oppistanin uudisrakennuksissa korostui julkisivujen säännöllisyys, arkkitehtoninen jäsentely ja ne maalattiin vaaleilla öljymaaleilla. Neristanissa sovellettiin kuitenkin edelleen perinteisiä muotoja ja rakennustapoja.  

1960-luvulla Neristanin tulevaisuus oli uhattuna, kun kaupunki olisi halunnut korvata vanhat puutalot uudenaikaisilla kerrostaloilla. Alueen kulttuurihistoriallinen arvo oivallettiin 1970-luvulla, jolloin Neristan sai suojelukaavan. Neristan on onnistunut säilyttämään alkuperäisen leimansa vanhana puukaupunkina. 

Laivurintalo Neristanissa

Neristan - Kokkolan vanhakaupunki-

Neristanin talvi

Neristan - Kokkolan vanhakaupunki

Neristanin posliinikoirat








Tekstisi tulee tähän.


matkailu

Sivun alkuun