Lohtajan koulu tarjoaa perusopetusta 7-9 luokille Kokkolan kaupungin koulujen Lohtajan reitillä.
Toimimme hallinnollisesti yhdessä Lohtajan Kirkonkylän koulun (1-6 lk.) kanssa ja kouluilla on myös yhteisiä opettajia sekä opetustiloja.
Tiloissamme opiskelevat myös Kirkonkylän koulun luokat 5. ja 6.
Sijaintimme on Lohtajan kaupunginosassa peruspalvelujen läheisyydessä.
Monitoimihalli Maininki, urheilukenttä sekä tekonurmikenttä tarjoavat upeat mahdollisuudet koululiikuntaan ja harrastuksiin ihan lähietäisyydellä.
Koulun piha-alueella sijaitsee myös toimintapiha (peliareena, skeittiparkki, kiikut, kiipeilytelineet).
Olen ilolla aloittanut työni Lohtajan koulun uutena rehtorina ja haluan heti aluksi kiittää lämpimästi koulumme oppilaita, huoltajia ja opettajia. Teidän tukenne ovat tehneet ensimmäisistä päivistäni täällä erityisen mukavia. Yhteistyö ja yhteisöllisyys näkyvät täällä päivittäin, ja arvostan suuresti sitä sitoutumista, jota te jokainen osoitatte koulumme hyväksi. Haluan kiittää henkilökuntaa, oppilaita ja myös huoltajia siitä, että jokaisena päivänä olen tuntenut itseni tervetulleeksi koululle. Kiitokset myös Juhalle, jonka perehdyttämisen ansiosta sujahtaminen työyhteisön osaksi on sujunut helposti.
Yhteystietojen käyttö suoramarkkinointiin kielletään.
Puhelinnumeroista julkaistaan vain työsuhdepuhelimien numerot. Annathan mahdollisuuksien mukaan kouluväellekin kotirauhan ottamalla puhelimitse yhteyttä työpäivisin klo 8-16. Kiireettömät yhteydenotot voit hoitaa myös sähköpostitse tai Wilman viestillä. Kiitos!
Oppilaskunnan ohjaajana toimii lukuvuonna 2024-25 Tiina Mäki-Petäjä.
Oppilaskunta = kaikki koulun oppilaat, kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.
Oppilaskunnan vaalit järjestetään syyslukukauden alkupuolella, jolloin uusista 7. luokkalaisista valitaan edustajat hallitukseen.
Oppilaskunnan sääntöjen mukaan sen tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden asemaa koulussa ja edistää oppilaiden harrastustoimintaa. Oppilaskunnan hallitus suunnittelee erilaisia teematapahtumia yksin tai yhdessä tukioppilastiimin kanssa. Oppilaskunnan hallitus päättää koulun taksvärkkikohteen sekä valitsee tarjousten perusteella kouluvalokuvaajan.
Hallitus myös käsittelee koulun lukuvuosisuunnitelman osaltaan. Järjestyssääntöjä päivitettäessä hallitus antaa lausunnon.
Se toimii myös vaalilautakuntana koulun osallistuessa nuorisovaaleihin yms.
Oppilaskunnan hallitus lukuvuonna 2024-2025:
Joona Orjala (9A), varajäsen Piitu Ojala (9A) Hermanni Karhula (9B), varajäsen Sofi Anttila (9B) Laura Huhtala (8A), varajäsen Rika Pentti (8A) Tinja Pajunpää (8B), varajäsenet Rasmus Orjala (8B) ja Reino Lehtikangas(8B) Topias Mäkitalo (7A), varajäsen Niia Turpeinen (7A) Fanni Kyösti (7B), varajäsen Niilo Orjala (7B)
Tukioppilastoiminnalla koulullamme on jo pitkät perinteet. Toimintaa ohjaa lukuvuonna 2024-2025 Katariina Taskinen.
Tukioppilaiden puoleen voivat toiset oppilaat kääntyä aina apua tai neuvoja tarvitessaan tai ihan muutenkin vaikkapa juttuseuraa kaivatessaan. Tukioppilaat järjestävät teematapahtumia yksin tai yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa.
Lohtajan koulun vanhempainraatiin kuuluvat lukuvuonna 2024-2025:
* Minna Haasala
* Tiia Kangas
* Paula Keski-Korpela
* Hanna Lauri
* Saija Niemi-Erkkilä
* Marika Orjala
* Piia Palola
* Riikka Rekilä
* Taija Sivula
Raadin kokoontumiset ovat keskustelutilaisuuksia, joissa on tarkoitus ideoida mm. koulun kehittämistä.
Raati toimii huoltajien ”äänitorvena”. Koulun edustus vaihtelee kokouksittain.
Lohtajan koulun laaja-alaisena erityisopettajana toimii Minna Mäkikauppila ja hänellä on työparinaan erityisopetuksen koulunkäynnin ohjaaja Päivi Pyykkönen.
Käytössä on luokkatila, jossa erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden ohella tukea saavat myös tehostetun tuen oppilaat joustavin järjestelyin. Koulullamme ei ole varsinaista erityisluokkaa.
Toukokuun 24. päivälle vuonna 1956 päivätyllä asiakirjalla Lohtajan keskikoulun kannatusyhdistys sai valtioneuvostolta luvan ylläpitää Lohtajan pitäjässä suomenkielistä 5-luokkaista oppikoulua.
Koulutyö alkoikin kyseisen vuoden syyskuun 1. päivänä toimien kolmessa eri paikassa: Seurojen talossa (nyt jo purettu Väinönlinna), entisessä kunnantalossa sekä rukoushuoneella.
Opetustilojen hajanainen sijoittelu, tilojen pienuus sekä hallintotilojen puute vaikeuttivat toimintaa ja koulun johtokunta pohtikin useaan otteeseen tilojen saamista keskikoululle. Toimikunta asetettiin tiedustelemaan hinnan ja sijainnin puolesta sopivaa tonttia.
Joulukuun 15. päivänä 1956 kannatusyhdistys pääsi päättämään tontin ostosta koulun yhdeltä puuhamieheltä, poliisi Viljami Roikolta. Yhdistyksen taloudenhoitajan ja sittemmin johtokunnan puheenjohtaja Reino Peranderin kertoman mukaan kunnan lainatakauksella oli kovat ehdot ja johtokunta hankkikin sittemmin omavelkaisen takauksen lukuisilta yksityishenkilöiltä.
Samassa joulukuun 15. päivän kokouksessa johtokunta valtuutettiin toimimaan rakennustoimikuntana. Alkoi puutavaran hankinta puurakenteista koulurakennusta varten.
Rakennushallituksen rakennusneuvos Sysimetsä tyrmäsi ajatuksen ollen sitä mieltä, että rakennus tulisi tehdä kivestä. Kouluhallitus hyväksyi tammikuun 15. päivä vuonna 1958 lopulliset piirustukset kivirakenteiselle koululle.
15. päivänä huhtikuuta saman vuonna päätettiin ryhtyä koulurakennuksen 1. vaiheen rakennuttamiseen. Perustustyöt aloitettiin 2. kesäkuuta ja harjannostajaiset pidettiin 2. elokuuta. Pääosan virallinen luovutustilaisuus voitiin järjestää etuajassa 23. tammikuuta 1959.
Lohtajan oppikoulu rakenteilla, runko valmiina (kuvaaja ei tiedossa).
Koulutyö uudessa rakennuksessa alkoi 27. tammikuuta 1959. Rehtori Ensio Rönkön mukaan ”sinä päivänä hymyiltiin paljon”.
13. kesäkuuta 1963 asetettiin toimikunta toisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi, vaikka taloustilanne oli vaikea ja velkaa jo ennestään paljon. Viljami Roiko ja Reino Perander tekivät useita matkoja Helsinkiin Kouluhallitukseen, vakuutusyhtiöihin ja pankkien pääkonttoreihin.
Tuloksena voitiin toisen rakennusvaiheen urakkasopimus allekirjoittaa 28. tammikuuta 1963. Rakennustyöt etenivät nopeasti ja liikunta- ja juhlasalitilan sekä ruokailutilat sisältävä toinen vaihe voitiin ottaa vastaan jo saman vuoden syyskuun 2. päivänä.
Koulutalon tilojen arveltiin tuolloin riittävän 200-220 oppilaan tarpeisiin. Rehtori Esko Töyrylä kirjoitti tästä valtavasta ponnistuksesta seuraavasti:
”Nykyiselle ja tuleville oppilaspolville näiden opiskelutilojen olemassaolo voi tuntua itsestään selvältä ja ikään kuin luonnostaan asiaan kuuluvalta. Sen, että koulutalo ei nouse maasta vain kättä puristamalla, saivat kuitenkin myös tämän opinahjon rakentajat omakohtaisesti todeta. Kannatusyhdistyksen jäseniltä, joista tässä yhteydessä vielä kerran mainittakoon erikoisesti nimet Eino Kamila, Viljam Roiko, Reino Perander ja A.V. Nissilä, vaadittiin rakennushankkeen toteuttamisessa todella huolta ja vaivannäköä, eriasteisista vaikeuksista kun ei suinkaan ollut puutetta. Koulun historiassa – ja laajemmaltikin – tällä vapaaehtoisin voimin tarmokkaasti ja vastuuntuntoisesti suoritetulla työllä tulee olemaan pysyvä arvonsa.”
Koulun nimi muutettiin Yhteiskouluksi samana vuonna 1963 kuin rakennuksen toinen vaihe valmistui.
Laajennuksen myötä koulu sai uuden siipirakennuksen, jossa liikunta-/juhlasalin lisäksi sijaitsivat myös keittola ja ruokailutilat (kuvaaja ei tiedossa).
Koulun 10-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1966. Koulunuudistustoimikunta oli juuri saanut valmiiksi mietintönsä, jossa suunniteltiin peruskoulua. Lohtajallakin oli aloitettava valmistautuminen koulujärjestelmän muutoksiin. Tuloksena syntyi päätös luovuttaa koulu Lohtajan kunnalle varoineen ja velkoineen 1.7.1973 lukien.
19.12.1977 Lohtajan keskikoulun kannatusyhdistys r.y. lakkautti yksimielisesti toimintansa todettuaan sen tarpeettomaksi.
Yllä esitetyn koulun historiikin olen koonnut Kaija Aromaan, Raimo Jukkolan ja Pentti Niemelän toimittamasta kirjasta Varokaa pojat Billnäsin työkaluja – Lohtajan yhteiskoulun perustamisesta 50 vuotta (Art Print Oy, Ylivieska 2007).
Kirja on ollut myynnissä ja toimituskunnan tahdon mukaisesti tuotto on käytetty koulun stipendirahaston kartuttamiseksi, mikä tässä kiitoksella mainittakoon.
Myöhempinä aikoina koulua on edelleen laajennettu ja saneerattu. 1990 -luvun puolivälissä rakennettiin laajennus, johon sisältyy keittola, ruokasali ja väestönsuoja-pukuhuone. Samassa yhteydessä saneerattiin hallintotiloja.
Vuosituhannen vaihteessa toteutettiin mittava rakennusprojekti, jonka yhteydessä koulu sai erikoisluokkien lisäsiiven.
Myös vanhempi osa saneerattiin täydellisesti. Teknisen työn ja kotitalouden luokkatilojen siirryttyä kellarikerroksesta uuteen siipeen, saatiin kellariin paikka nuorisotiloille.
Erikoisluokkien siipi rakenteilla vuonna 1999 (kuva: Juha Salo).
Lohtajalla 25.11.2015
Juha Salo
rehtori
Päivityksiä:
Syksyllä 2020 rakennettiin koulun takapihalle toimintapiha peliareenoineen, kiikkuineen ja kiipeilytelineineen.
Syksyllä 2021 valmistui myös skeittiparkki samalle alueelle.
Kesällä 2023 uusittiin koulun kuulutuslaitteisto.
Pihan pysäköinti- ja liikennejärjestelyiden muutostyöt odottavat suunnittelua.
Lohtajan koululla lukuvuoden koulutyö on jaettu neljään jaksoon.
Jaksoilla 1. ja 3. noudatetaan samaa työjärjestystä.
Jaksoilla 2. ja 4. noudatetaan samaa työjärjestystä.
Työjärjestykset näkyvät Wilmassa.
Jaksojen aikataulut:
Jakso 1 8.8.-11.10.2024
Jakso 2 21.10.-20.12.2024
Jakso 3 7.1.-14.3.2025
Jakso 4 17.3.-31.5.2025
Lohtajan koulu julkaisee toimintakuviaan ja tiedotteitaan lähinnä Instagramissa.
Kokkolan kaupunki ja koulumme ovat sitoutuneett edistämään turvallista ja kunnioittavaa ilmapiiriä kaikille. Tavoitteenamme on luoda ympäristö, jossa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi ja tulla kohdatuksi omana itsenään. Turvallisen tilan periaatteet ovat voimassa kaikissa koulun tiloissa ja tapahtumissa, ja niiden noudattaminen on yhteinen tehtävämme.
Jokainen on arvokas omana itsenään
Koulumme turvallinen tila tarkoittaa, että jokainen voi ilmaista itseään ilman pelkoa syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta. Kunnioitamme ihmisten yksilöllisyyttä, joka voi ilmetä esimerkiksi iässä, kulttuurisessa taustassa, kielessä, vakaumuksessa, sukupuoli-identiteetissä, terveydentilassa tai muissa henkilökohtaisissa ominaisuuksissa. Jokaisella on oikeus tuntea itsensä hyväksytyksi ja kuuluvaksi kouluyhteisöön.
Kokkolan kaupungin turvallisemman tilan periaatteet
· Olemme kohteliaita ja huomaavaisia kaikille.
· Kunnioitamme toistemme itsemäärittelyä. Kunnioitamme sitä, mitä henkilö kertoo itse itsestään.
· Annamme tilaa toisillemme. Emme häiritse muita esimerkiksi metelöimällä, koskettamalla tai tulemalla liian lähelle.
· Kiinnitämme huomiota sanavalintoihimme. Emme käytä loukkaavaa kieltä.
· Voimme erehtyä ja kysyä, sillä emme oleta kaikkien tietävän samoja asioita.
· Kuuntelemme ja kannustamme. Voimme olla rakentavasti myös eri mieltä.
