Kunnallinen kansakoulutoimi aloitti Ykspihlajassa syksyllä vuonna 1909. Alemman kansakoulun opettajattaren virkaan oli valittu kahdestatoista hakijasta neiti Selma Wickman. Kansakoulu sai tilat kauppias Sundqvistin talosta, jossa toimittiin vuoteen 1913, jolloin siirryttiin satamassa, nykyisen Rodenin talon (hotelli Hietala) läheisyydessä sijainneeseen, kaupungin omistamaan entiseen raittiusravintolan huoneistoon.
Koulurakennus oli kaksikerroksinen ja erittäin kylmä. Yläkerrassa sijaitsivat veistosali ja opettajan asunto, alakerrassa eteinen ja kolme pientä luokkahuonetta. Kalusto ja opetusvälineet olivat puutteelliset, pulpetit ja luokkataulut oli saatu muilta kouluilta. Ei ihme, että kansakoulujen tarkastaja useaan otteeseen kiinnitti huomiota koulun opetusvälineitten ja kaluston puutteellisuuteen ja huonoon kuntoon.
Kun Ykspihlajan alueen oppilasmäärä jatkuvasti kasvoi, oli kouluun perustettava vuonna 1917 myös ylemmän kansakoulun kaksi alinta luokkaa, eli luokat 3 ja 4. Vuonna 1923, jolloin Ykspihlajan koulun oppilasmäärä oli kohonnut 78:aan, ehdotti insinööri T. Pohjanpalo, että Ykspihlajaan tulisi rakentaa kokonaan uusi koulutalo jatkuvasti kasvavaa koulutointa varten.
Valtuusto otti hankkeeseen myönteisen kannan, ja riittävän valmisteluajan jälkeen päästiin rakennustöihin entisellä Nuoralan tontilla. Kivirakenteinen, kaksikerroksinen, tiilestä muurattu koulurakennus oli niihin aikoihin mittava rakennustyö. Valmistuttuaan vuosien 1925-26 vaihteessa se mahdollisti Ykspihlajan kaupungin osassa hyvät toimintaedellytykset paikalliselle koulutoimelle pitkäksi aikaa.
Koulun vihkiäisjuhlassa, jota vietettiin loppupuolella kevätlukukautta 1926, esitti silloinen koulun johtaja, opettaja Elin Hyyppä, kirjoittamansa runomuotoisen historiikin vanhan koulun tapahtumista ja uuden koulun synty- ja rakennusvaiheista. Pitkästä ja juhlavasta runosta löytyy seuraava, vihkiäisjuhlan yleisölle osoitettu tervehdys:
Täksi päiväksi kutsun saanehet olemme.
Käsketty myös juhlapuku panna, että vierasten
keralla, ois talon asukit arvolliset juhlimaan
uuden koulun vihkijäistä,
kastajaista kauniin lapsen, nimen antoa armahan.
Juhlamielin, toivorinnoin lausuelen, tervetulleeksi
toivotellen, vieraat vihkijuhlahamme,
kuulun koulun kastehelle, nimenpanolle parahan,
koulumme Kokkolan komeimman.
Meille muistoksi mieluisaksi, ehtymättömäksi
elon polulla-
Ylinnä ollos kuitenkin, vieranamme taivaan
korkehin. Levitä kätes avarat, ylitse koulumme
siunaten, luo kotimme pyhätöks, sovun rakkauden.
Sen asukit nöyriksi, kuuliaisiksi.
Sitä toivoo meiltä tää uusi kotimme,
tää koulumme Toivonkumpu.
Oppilasmäärä nousi 30-luvulla varsin nopeasti. Lukuvuonna 1946-47 oppilasmäärä oli 181 ja koulussa vallitsi jo tilanpuute. Kouluun suunniteltiin lisäkerroksen rakentamista ja uusi siipirakennus valmistuikin vuonna 1954. Siipirakennuksessa oli viisi luokkahuonetta ja opettajainhuone. Koulun oppilasmäärä oli ennätyskorkea 50-luvun lopulla. Oppilaita koulussa opiskeli tuolloin 332 ja koulu toimi osittaisessa vuoroluvussa.
Vuonna 1966 koulu peruskorjattiin. Juhlasalia suurennettiin hieman ja keittiö nykyaikaistettiin. Pihalle rakennettiin lisärakennus, johon sijoittui mm. kaupunginkirjaston sivukirjasto. Koulussa oli 10 luokkahuonetta.
Ykspihlajan koulu siirtyi väistötiloihin keväällä 2014. Tällä hetkellä kaikki luokka-asteet työskentelevät oppilaitamme varten kunnostetuissa “Vingen” tiloissa. Näissä tiloissa on aikaisemmin toiminut mm. parturi/kampaaja-koulutus. Yhteistyökumppaneina samassa rakennuksessa toimivat mm. Rokkikoulu, Kyrkbackenin koulu sekä oppilashuollon ja perhepäivähoidonohjaajien palvelut.
Ykspihlajan koulun johtajat:
Roosa Riuttavaara 1906-1909
Selma Wickman 1909-1911
Elin Hyyppä 1911-1926
Ernst Järvi 1926-1937
Mary Mustonen 1937-1945
Uuno Kärkäinen 1945-1948
Lauri Siesko 1948-1952
Johannes Peiju 1952-1962
Aaro Timonen 1962-1993
Aatto Pennanen 1994-2019
Petri Kettu 2020-
