Hyppää sisältöön
Yläviistosta kuvattu näkymä Kokkolan suurteollisuusalueesta tehdasrakennuksineen. Taustalla näkyy metsää tuulimyllyineen ja kauempana näkyy meri.

Ilmanlaatu

Hyvä ilmanlaatu on ympäristön, terveyden sekä rakennusten ja materiaalien kestävyyden kannalta tärkeää. Kokkolassa ilmanlaatua on seurattu mittauksin vuodesta 1991 asti. Tänä päivänä ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa sijaitsevilla mittausasemilla.

Mittausasemilla seurataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Kartasta voit seurata reaaliaikaisesti Kokkolan mittausasemien tuloksia. Mittaustulokset päivittyvät tunneittain.

Ilmanlaatua seurataan Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2017-2021 mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on Kokkolan ilmanlaadun tarkkailusopimuksen pohjana, jossa sopimusosapuolina ovat Kokkolan kaupungin ja naapurikuntien (Kruunupyy ja Luoto) lisäksi kaikki paikalliset merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavat toimijat. Ilmanlaadun mittaamisen käytännön toteutuksesta vastaa Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. 

Ilmanlaatumittausten lisäksi Kokkolassa on seurattu ilman epäpuhtauksien vaikutuksia luontoon ns. bioindikaattoritutkimusten avulla. Bioindikaattorit kertovat luotettavasti, kuinka kauas eri ilmapäästöt vaikuttavat sekä mihin suuntaan ilmapäästöjen vaikutus luontoon on menossa. 

Bioindikaattoriselvitysten lisäksi Kokkolassa seurataan säännöllisin välein ilman metallipitoisuuksia. Kokkolassa on myös laadittu muita erillisselvityksiä, kuten haihtuvien hiilivetyjen päästöselvitys sekä selvitys yhdyskuntailman PAH-pitoisuuksista. 

Ilmanlaatu nyt

Kokkolan ja muun Suomen ilmanlaatutietoja voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Sivustolle on koottu mm. ajankohtainen tieto ilmanlaadusta, vuositilastoja sekä muuta teematietoa. 

Kartalla näkyy tämänhetkinen ilmanlaatu. Ohita upote
Ilmatieteen laitos
  • Ilmanlaadun vaikutuksia luontoon tutkitaan bioindikaattoreiden avulla. Bioindikaattorilla tarkoitetaan luonnossa esiintyvää eliötä tai eliöyhdyskuntaa, jonka avulla voidaan arvioida ilmanlaatua. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat indikaattorissa mitattavan kemiallisen, rakenteellisen tai toiminnallisen muutoksen. Nämä muutokset kuvastavat ilman epäpuhtauksien levinneisyyttä ja vaikutuksia. Bioindikaattoriselvitykset antavat hyvän kuvan laajojen alueiden ilmanlaadusta.

    Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että kunta huolehtii paikallisten olojen edellyttämästä ympäristön tilan, mm. ilmanlaadun seurannasta. Myös ilmapäästöjä aiheuttavan yritystoiminnan tulee seurata toimintansa vaikutuksia. Bioindikaattoriselvitykset antavat helposti hyvän kuvan laajojen alueiden ilmanlaadusta.

    Bioindikaattoritutkimus

    Kokkolan seudun ilmanlaatua on seurattu noin viiden vuoden välein tehtyjen bioindikaattoritutkimuksien avulla.  Tutkimuksissa on seurattu erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon sekä maataloustuotannon rikki- ja typpiyhdisteiden sekä metallien päästöjä ilmaan. Tutkimuksissa käytettyjä bioindikaattoreita ovat mäntyjen runkojäkälien lajimäärä ja kunto, männyn neulasten alkuainepitoisuudet sekä seinäsammalen ja humuksen alkuainepitoisuudet.

    Uusin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus julkaistiin joulukuussa 2019 ja se käsittää Kokkolan- ja Pietarsaarenseudun kuntien alueen: Kokkola, Kruunupyy, Kaustinen, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy. Uusin tutkimusraportti ja sen lyhennelmä on ladattavissa liitteistä. Tutkimuksen on tehnyt Eurofins Ahma Oy.

  • Kokkolan ilmanlaatua on seurattu jatkuvatoimisin mittauksin jo vuodesta 1991 lähtien. Tällä hetkellä Kokkolassa mitataan ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, jotka sijaitsevat Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajan koululla.

    Pitkänsillankadun mittausasemalla seurataan jatkuvatoimisesti ilman hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja typen oksidien (NOx) pitoisuuksia. Ykspihlajan mittausasemalla seurataan jatkuvatoimisesti ilman hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5), typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) pitoisuuksia. Kokkolan kaupungin ilmanlaatumittausten osalta käytössä on laatujärjestelmä.

    Ilmanpäästötietoja kerätään vuosittain myös paikallisesti merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavilta laitoksilta. Laitokset raportoivat ympäristölupapäätöksiensä mukaisesti vuosittain ilmapäästönsä ympäristöministeriön ylläpitämään YLVA-tietojärjestelmään. Päästötiedot kirjataan myös Kokkolan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportteihin.

  • Monella Kokkolan pientaloalueella käytetään puunpolttoa lisälämmönlähteenä. Puunpolton päästöillä on kuitenkin merkittävä vaikutus ihmisisten terveydelle, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan.
    Pienpolton ongelmana on matala päästökorkeus, jolloin häkä, pienhiukkaset, PAH-yhdisteet ja muut haitalliset yhdisteet jäävät varsinkin talviaikaan leijumaan lähelle päästölähdettä.

    Kotitalouksien puunpolton aiheuttamat päästöt ovat usein seurausta huonoista olosuhteista palamisprosessissa, käytetystä puunlaadusta ja tulisijan huonosta kunnosta.

    Tärkeää olisikin huolehtia, että puunpoltto tapahtuu mahdollisimman puhtaasti ja taloudellisesti. Hyviä vinkkejä siitä, kuinka polttaa puuta päästöttömämmin löytyy Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) oppaasta “Opas puunpolttoon”.

Yhteystiedot