Hyppää sisältöön
Laajalahden vehreän kasvillisuuden seassa kulkevat pitkospuut.

Luonnonsuojelu

Kokkolan luonto ja maisema

Kokkolan kaupunki on kirjaimellisesti noussut merestä viimeisten tuhansien vuosien aikana. Maankohoaminen Perämeren eteläosassa on nopeinta Suomessa, mikä muuttaa luontoa jatkuvasti, kun uutta maata syntyy matalilla ranta-alueilla nopeasti. Kasvimaantieteellisesti Kokkola kuuluu keski- ja eteläboreaalisen alueen vaihettumisvyöhykkeeseen.

Meri saaristoineen, maankohoamisrannikon matalat ja rehevät lahdet, laajat dyynihietikot, jokilaaksot ja sisämaan laajat aapa- ja keidassuot ovat Kokkolan tyypillistä luontoa. Arvokkaita vesiympäristöjä ovat maankohoamisrannikon lukuisat fladat ja kluuvijärvet.

Metsäluonnon kannalta merkittäviä alueita ovat rannikon eri kehitysvaiheissa olevat rehevät rantametsät ja lehdot sekä jäljellä olevat vanhojen metsien laikut. Kokkolan korkeimmat kohdat kunnan itäosassa kohoavat yli 150 metriin meren pinnasta.

Maisemallisesti ja geomorfologisesti Kokkola jakautuu useisiin suurvyöhykkeisiin

Rannikon rikkonaiset saaristovyöhykkeet ja toisaalta laajojen dyynihietikoiden luonnehtimat alueet. Kaakko-luode –suuntaiset jokilaaksot ja jäätikköjokien muodostamat sora- ja hiekkaharjut, jotka jatkuvat merenalaisina hiekkasärkkinä kymmenien kilometrien päähän rannikosta. Jokilaaksojen väliset moreeniharjanteet sekä vedenjakajaseuduille syntyneet laajat aapa- ja keidassuoalueet.

Järviä on vähän ja suurimmat niistä ovat Ullavanjärvi sekä merestä padottu Luodon-Öjanjärvi. Jokilaaksojen pellot on usein raivattu vanhoille merenlahtiin tasoittuneille ja sedimentoituneille savipitoisille tasangoille, joille on tyypillistä korkea rikkipitoisuus ja siitä johtuvat happamuusongelmat.

  • Luonnonsuojelun tavoitteena Kokkolassa on säilyttää arvokkaimmat luontomme palaset myös tuleville sukupolville ja varmistaa luonnon monimuotoisuuden, maisemien ja alkuperäisten eliölajien säilyminen. Valtakunnallisesti luonnonsuojelua toteutetaan valtioneuvoston hyväksymillä luonnonsuojeluohjelmilla.

    Kokkolassa on useita arvokkaita kohteita valtioneuvoston vahvistamissa lintuvesien-, rantojen-, soiden-, vanhojen metsien- ja lehtojensuojeluohjelmissa. Ne on sisällytetty pääosin Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Natura 2000 -suojelualueverkostoon ja luonnonsuojeluohjelmiin sisältyviä alueita on Kokkolassa yli 29 000 ha.

    Luonnonsuojeluohjelmien toteutuksesta huolehtii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Suojelualueilla ja muissa tärkeissä kohteissa pyritään retkeilyä ohjaamaan opastein ja retkeilyrakentein.

    Luontoa suojellaan maankäytön suunnittelulla ja suojelualueita perustamalla

    Paikallisesti luonnonsuojelua toteutetaan normaalin maankäytön suunnittelun keinoin, pääasiassa yleis- ja asemakaavoituksella ja perustamalla suojelualueita kaupungin omistamille alueille.

    Ympäristöpalvelut tekee kaupungin alueella luontoselvityksiä, mm. arvokkaiden luontokohteiden inventointeja, uhanalaisten eliölajien esiintymisselvityksiä ja päiväkotien ja koulujen luonto-opetuskohteiden kartoituksia.

    Kaupunki pyrkii huomioimaan arvokkaiden ympäristöjen säilymisen mm. kaavoituksessa, metsäsuunnitelmissa ja muussa maankäytön suunnittelussa esimerkiksi soveltuvin kaavamääräyksin.

    Varsinaisten luonnonsuojelualueiden lisäksi pienipiirteiset luontokohteet ovat tärkeitä. Muun muassa vesilain, metsälain ja luonnonsuojelulain nojalla monet pienialaiset kohteet, kuten fladat, lammet, purovesistöt, lähteet, metsien arvokkaat elinympäristöt, uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja suurten petolintujen pesäpaikat, ovat suojeltuja.

    Yksityiset maanomistajat voivat hakea arvokkaille kohteille rauhoituspäätöksen ja saada korvausta esimerkiksi METSO-ohjelman kautta. METSO on vanhojen metsien monimuotoisuutta edistävä valtion rahoittama vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluhanke. Rakennus- ja ympäristölautakunta voi hakemuksesta tehdä päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoittamiseksi yksityismailla.

  • Perinnemaisemilla ja perinnebiotoopeilla tarkoitetaan ihmiskulttuurin, usein maatalouden ja perinteisten maankäyttömuotojen muokkaamia kohteita, joille on tyypillistä poikkeuksellisen suuri kasvi- ja eläinlajien kirjo. Ne ovat monien harvinaisten kasvilajien ja selkärangattomien viimeisiä piilopaikkoja.

    Perinneympäristöt vähenevät maankäyttömuotojen ja maatalouden työtapojen muuttuessa ja monet niillä esiintyvät eliölajit ovat vaarassa kadota. Kokkolassa perinnemaisemakohteita löytyy erityisesti saaristosta, missä vanha kalastuskulttuuri ja niihin liittynyt saarten laidunnus onmuokannut avoimia nummimaisia kasviyhteisöjä ja rantaniittyjä. Karjanlaidunnuksen muovaamia hakamaita ja kuivia ketoniittyjä löytyy mm. Ullavalta, Lohtajalta, Kälviältä, Öjasta ja Sokojalta.

  • Perinnebiotoopit vaativat hoitotoimenpiteitä säilyttääkseen erityispiirteensä. Monet harvinaistuvat kuivien ketojen kasvilajit vaativat ympäristöltään valoisuutta ja ne kärsivät rehevöitymisen aiheuttamasta voimakkaampien kasvilajien kilpailusta. Matalakasvustoisilla ja vähäravinteisilla kuivilla kukkakedoilla viihtyvät myös monet päiväperhoslajit.

    Perinneympäristöjen hoitoon on saatavissa maatalouden ympäristötukirahoitusta. Rantaniittyjen ja umpeenkasvavien alueiden raivausta ja laidunnusta on toteutettu kaupungin, jakokuntien ja valtion omistamilla alueilla mm. Rummelö-Harrbådassa, Laajalahdella, Alaviirteenlahdella,Marinkaisten rannassa, Vattajanniemellä ja Kalarannassa. Saariston laidunnus- ja hoitokohteita ovat mm. Tankar, Poroluodonkari, Trullögrundet, Kallskärsreveln ja Ruohokari.

Yhteystiedot