Halkokarin koulun historiaa
Halkokarille nousemassa oleva ja jo osaksi noussutkin kylä tarvitsi oman suomenkielisen kansakoulun. Koulumatka Kirkonmäen ja Jokilaakson kouluihin oli liian pitkä. Heino Jylhä tuli valituksi kylän edustajana Halkokarin koulun suunnittelu- ja rakennustoimikuntaan. Johtokunnan ensimmäinen kokous oli Heino Jylhän kodissa 24.2.1955.
Ensimmäisenä lukuvuotena 1955-56 Halkokarin lapset kuljetettiin linja-autossa, jossa lasten kertoman mukaan oli ikkunaverhotkin, Villan ruotsinkieliseen kansakouluun.
Uusi koulurakennus valmistui syksyllä 1956. Kouluun tuli heti niin paljon oppilaita, että tarvittiin kolme opettajaa. Johtokunta valitsi ensimmäisiksi vakinaisiksi opettajiksi uuteen kouluun Aino Puumalan, Eila Valkaman ja Heikki Valkaman. Uusi koulutalo vihittiin tarkoitukseensa 6.12.1956.
Vuonna 1965 tehtiin johtokunnan taholta esitys ns. koksivaraston muuttamisesta luokkatilaksi. Taloja nousi ja lapsiperheitä muutti tasaiseen tahtiin lisää. Vuonna 1970 tuli tarpeelliseksi perustaa viides opettajan virka. Silloin kellarissa oli lautavarastoon ahdettuna teknisen käsityön luokka ja kellarissa opiskeli kaksi muuta luokkaa jatkuvasti. Samana vuonna pääsivät alkamaan arkkitehti Marjatta Mäkisen suunnitteleman ensimmäisen lisärakennuksen rakennustyöt.
7.11.1971 oli lisärakennuksen vihkiäisjuhla. Peruskoulu teki tuloaan. Ennen v. 1974 tapahtunutta virallista peruskouluun siirtymistä noudatettiin kahden vuoden ajan soveltuvin osin peruskoulun opetussuunnitelmaa. Oppilasmäärä koulussa kasvoi, koska oppilaita ei enää siirtynyt oppikouluun.
Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin v. 1977. Vuosi liittymisen jälkeen alkoivat tiiviit yhteydenotot kaupungin edustajiin toisen lisärakennuksen saamiseksi Halkokarin koululle. Koulumme ensimmäisen rehtorin Heikki Valkaman kuoltua v 1979 rehtoriksi valittiin silloinen vararehtori Mauno Viitanen.
Syksyllä 1982 kaupunkimme päätöksentekijät tekivät silloisessa koulujen kilpailutilanteessa rohkean päätöksen rakentaa kolme koulua lähes samanaikaisesti. Siinä päätöksessä Halkokarin koulu päätettiin rakentaa kaupungin omin varoin, kun Ruotsalaisen yläasteen ja Koivuhaan kouluihin saatiin valtion avustusta..
29.11.1985 vietettiin Halkokarin koulun 30-vuotisjuhlaa ja lisärakennuksen vihkiäisiä. 1990-luvulle siirryttäessä alkoivat puheet säästötoimista ja lamasta. Koulu ei ole voinut välttyä säästöleikkauksilta. Niistä huolimatta koulua, opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä on kehitetty entistä oppilaskeskeisemmiksi. Valinnainen harrasteainekokeilu alkoi Halkokarilla jo vuonna 1991. Tietokoneita saatiin ATK-opetuksen käynnistämiseksi v. 1992.
Oppilasmäärän lähtiessä loivaan laskuun on koulussamme vapautunut tilaa ruotsin kielikylpyluokalle, starttiluokalle ja dysfasialuokalle sekä matematiikkaluokille. Näiden luokkien sijoittaminen kouluumme on lisännyt koulun oppilasmäärää. Syksyllä 2002 koulussa toimii jo 4 matematiikkaluokkaa (vuosiluokat 3-6).
Koulun pitkäaikaisen rehtorin Mauno Viitasen läksiäisiä vietettiin toukokuussa 2001. Hän tuli toimineeksi koulun rehtorina 22 vuotta ja koulun opettajana/rehtorina yhteensä 37 vuotta. Koko opettajanuransa ja panoksensa lasten kasvatuksessa hän suoritti Halkokarin koulussa.
Olemme kouluväkenä kehittäneet koulua ja etsineet uusia nykyaikaisia muotoja tehdä koulutyötä nopeasti muuttuvassa ajassa. Haluamme myös suuresti arvostaa sitä työtä, jota koulussamme aiemmin on tehty.
Rytimäen koulu
Rytimäen ja siinä samalla Halkokarin koulutilaselvitys v. 1973 käynnisti nopeasti Rytimäen korttelikoulun suunnittelun ja rakentamisen. Se pani alkuun myös hitaan mutta värikkään prosessin toisen lisärakennuksen saamiseksi Halkokarille. Rytimäen koulu otettiin käyttöön syyslukukauden alkaessa v. 1975.
HISTORIAA LYHYESTI
1955
Halkokarin kansakoulu aloitti toimintansa Villan koulun tiloissa.
1956
Halkokarille valmistui oma koulurakennus.
1971
Ensimmäinen laajennus otettiin käyttöön.
1974
Koulu siirtyi peruskouluun.
1975
Rytimäen korttelikoulu valmistui.
1977 Kaarlelan kunta liitettiin kaupunkiin.
1979
Mauno Viitanen aloitti rehtorina Heikki Valkaman äkillisen poismenon jälkeen
1983
Joulukuun alussa toisen laajennuksen rakennustyöt käynnistyivät.
1985
Saneeratun osan käyttöönotto ja lisärakennuksen vihkiäiset.
1991
Valinnaiset harrasteaineet alkoivat.
1995
Koulun oma opetussuunnitelma otettiin käyttöön.
1996
Ruotsin kielikylpyluokka aloitti.
1997
Starttiluokka siirtyi Halkokarille.
1999
Matematiikkaluokkatoiminta alkoi koulussamme
2000
Alkuopetuksen dysfasialuokka aloitti toimintansa Halkokarilla
2001
Rehtori Mauno Viitanen siirtyi eläkkeelle ja uutena rehtorina aloitti Arto Lauri
2002
Ruotsin kielikylpyluokka siirtyi Hakalahden kouluun
2002
E-2.-luokan uudistettu opetussuunnitelma käyttöön
Esiopetusryhmät toimivat vuoroviikoin koulun tiloissa
2003
Ensimmäinen matematiikkaluokka siirtyi Hakalahden kouluun
Uusi opetussuunnitelma käyttöön vuosiluokilla E-3, 5
Toinen dysfasialuokka (DB 3-6) aloitti toiminnan vanhan osan asunnossa
Matematiikkaluokkien hallinnointi siirtyi Itäreitin koulujen hoidettavaksi
Iltapäiväkerho siirtyi vanhan osan asuntoon
Esiopetusryhmät yhden päivän viikossa vuorotellen koulun tiloissa
2004
Uusi opetussuunnitelma käyttöön kaikilla vuosiluokilla E-6
Koulu mukaan OPH:n Erilainen oppija – yhteinen koulu -hankkeeseen
Esiopetusryhmät yhden päivän viikossa vuorotellen koulun tiloissa; yhteistyö esiopetuksen kanssa vastuutettiin kaikille luokka-asteille kuukausittain
2005
Siirryttiin porrastettuun ruokailuajoitukseen kevään kokemusten perusteella
Koululla aloitti toiminnan joustaviin opetusjärjestelyihin perustuva 1.luokka (1 luokka, 2 opettajaa)
Koulu järjesti Halkokarin koulun 50- ja Rytimäen koulun 30-vuotisjuhlaviikon
2006
Koulu siirtyi tiimiytettyyn toimintatapaan
2007
Taitavat Nuoret -projekti käynnistyi keväällä 2007 nelosluokkien oppilaille
Tuntijaon muutos astui voimaan 1.8.2007; vähennystä 1.lk (UE), 4.lk (YLO) ja 6.lk (paja)
Apulaisrehtorijärjestelmä käyttöön Halkokarilla ja Rytimäellä 1.8.2007
Keskimmäisen laajennusosan ikkunaremontti ja vanhan osan ilmastointiremontti kesällä 2007
2008
Vanhan osan yläkerran asunto-osa iltapäiväkerhon käyttöön ja alakerran luokan väliseinän poistaminen sekä keittiöhenkilökunnan sosiaalitilan vaihto luokan viereiseen huoneeseen.
Ensimmäinen luokka aloitti joustotuntien pidon; äidinkielen opetusryhmät lukutaidon mukaisissa ryhmissä
Kalustohankintoja mm. pääaulaan ja opettajainhuoneeseen.
2009
Koulu mukaan KiVa koulu -hankkeeseen ja oppilaanohjauksen hankkeeseen. Oppilaiden osallisuuden korostaminen painopistealueena.
Aloitettiin Unelmien Halkokarin koulu 2015 -prosessi
Huoltajien Wilma-liitttymä otettiin käyttöön
2010
Starttiluokka aloitti toimintansa pienryhmänä (startti+EMU)
Unelmien Halkokarin koulu 2015 -prosessi eteni ja toteutettiin suunnitellut kyselyt
Oppilastoimikunta Sumusireeni aloitti toimintansa tammikuussa 2010
Isovanhempainpäivää vietettiin 3.12.2010
2011
Unelmien Halkokarin koulu 2015 -suunnitelma hyväksyttiin
Keväällä 2011 vietettiin ensimmäistä liikuntailtakoulua
Kesällä 2011 uusittiin vanhan osan ikkunat ja Rytimäen koulun lattiat ja vesijohdot
Starttiluokka lopetti toiminnan; koululla toimi pienluokka 1-2
KOTA-hankkeen avulla koululle palkattiin yhteinen laaja-alainen erityisopettaja Isokylän koulun kanssa
Syksyllä 2011 aloitettiin oppilastyöpisteiden uusiminen (1 kokeiluluokka)
2012
Kaikissa luokissa dataheitin ja dokumenttikamera
Oppilastyöpisteiden hankintaa jatkettiin (2 luokkaa)
Koulu mukaan Comenius-hankkeeseen 2012-2014
Opettajainhuoneen kalustus uusittiin
Koululla aloitti toinen kokopäiväinen laaja-alainen erityisopettaja
Uuden osan lattioiden/seinän ja ikkunoiden tiivistäminen
Koulun arviointikyselyt huoltajille ja henkilökunnalle, Hyvinvointiprofiili oppilaille
2013
Koulun valinta valtakunnalliseksi vuoden LUMA-kouluksi
Uuden osan lattioiden ja seinien tiivistämistä jatkettiin
Koululla aloitti syksyllä kolmas pienryhmä
Vanhempainyhdistyksen perustaminen syksyllä
Keskimmäisen osan ilmanvaihtoremontin aloitus syyslomalla jatkuen yli vuodenvaihteen
Joulujuhla Kaarlelan kirkossa koko koululle
2014
Välituntipäivät aloitettiin
Keskimmäisen osan ilmanvaihtoremontti valmistui keväällä
Liikuntailtakoulu 19.5.2014
Comenius-hanke päättyy 31.7.2014
Uuden puolen A-osan ilmanvaihtoremontti ja käytävien kattojen uusiminen kesällä
Vanhan osan alakerran luokkien lattioiden uusiminen kesällä
Vanhan osan asunto-osan putkiremontti ja pintojen uusiminen
Oppilastyöpisteiden hankintaa jatkettiin; toinenkin kieliluokka kalustettiin
1.luokan yhteisopettajuus aloitettiin
Isovanhempainpäivässä 5.12.2014 lähes 200 osallistujaa
2015
Koulun pedagoginen suunnittelu aloitettiin keväällä
Koulun KESU 2015-2020 hyväksyttiin keväällä
Uuden puolen B-osan ja vanhan osan ilmanvaihtoremontti kesällä
Vanhan osan asunto-osan ilmanvaihtoremontti syksyllä
Halkokarin 60- ja Rytimäen 40-vuotisjuhlat syksyllä
2016
Koulu ilmoittautui Liikkuvaksi Kouluksi
Tilaelementti pihaan toukokuussa
Juhla-/liikuntasalin, pääaulan ja pukuhuoneiden ilmanvaihtoremontti
Pääaulasta erotettiin ryhmäopetustila
“Punaisen osan” kattoremontti (huopakaton uusiminen ja yläpohjan tuuletuksen lisääminen)
Piha-alueen kaatojen uusiminen
Oppilastyöpisteiden hankintaa; 2 luokallista uusia kalusteita
Koulun johtokunta lakkasi toimimasta; vanhempainraati aloitti
Uusi opetussuunnitelma käyttöön 1.8.2016
Yhteisopettajuus jatkui 3.luokalla ja alkoi 1.luokalla
2017
Rytimäen koulun IV-remontti valmistui talvilomalla
Ruokasalin linjaston uusiminen
Kolmannen pienryhmän resurssi siirtyi toiselle koululle 1.8.2017
Kielimaistiaisia-hanke alkoi 3.luokalla 1.8.2017
Rytimäen koulun ja esiopetuksen yhteinen E-1 -ryhmä lv. 1718
NPDL-koulu vuosina 2017-2019
Liikkuva koulu-hankkeen avustuksella uusia leikkivälineitä pihalle
Suomi 100 -itsenäisyysjuhla kahtena iltajuhlana 4.12.2017
2018
Vuosiluokkien 5-6 oppilaille Wilma käyttöön
Toukokuussa toimintailta yhteistyössä vanhempainraadin kanssa
Koodiagentit-hanke matematiikkaluokilla 2018-2019 ja Taitojen polku -hanke yhteisenä Mäntykankaan koulun kanssa
Oppilastyöpisteiden hankintaa jatkuu; luokallinen 6.luokkalaisille
IPad-koneiden (30 kpl) hankinta omalla leasing-rahoituksella
Rytimäen malli (E-2) aloitti toiminnan syksyllä
Toiminnalliset vanhempainillat (4 kpl) elo-syyskuussa
Sumusireenille kaksi yhteysopettajaa 2018-2019
Eskariryhmä kokoaikaisesti koulun tiloissa 2018-2019
Halkokarin monitoimitalon esiselvitystyö käynnistyi syksyllä
Koulun KESU 2018-2021 hyväksyttiin
2019
Esiselvitystyö hyväksyttiin lautakunnassa ja KH:ssa
Vanhempainraadin järjestämä ensimmäinen disko tammikuussa
Henkilökunnan ergonomiaan satsaus jatkui sähköpöytien ja satulatuolien hankinnalla
Kehittäjäopettaja aloitti koululla 1.4.2019
Joustavan tuen ryhmä aloitti syksyllä
Valinnaisaineiden OPS muuttui vuosiluokilla 4-6
Vanhempainraadin järjestämä Halloween-disko 1.11.2019
Koulun toiminnan arviointikyselyt ja Hyvinvointiprofiili toimeenpantiin syksyllä
2020
Korona-epidemia häiritsi maaliskuusta alkaen kouluelämää
Etäopetusjakso 18.3.-13.15.2020
Syksyllä 2020 aloitti kolme 1.luokkaa Halkokarilla
Varautumistoimenpiteitä koko syksyn ajan
Syksyn aikana valmisteltiin seuraavan syksyn tilaratkaisuja
2021
Korona-epidemia häiritsi edelleen koulunkäyntiä
Halkokarin tiivistetty tilaratkaisu otettiin käyttöön
Rytimäen koululla aloitti 3.luokka pitkän tauon jälkeen
Koulu liittyi mukaan TCM-ohjelmaan kouluttaen henkilökuntaa useassa osassa 2021-2022
2022
TCM-ohjelma jatkuu; vanhempainillan aiheena TCM
Rytimäellä jatkaa 3.luokka
Halkokarilla edelleen tiiviimpi tilaratkaisu; TS-luokka kotiluokkakäytössä
Halkokarille perustettiin kolmas pienryhmä ja kolmas osa-aikainen laaja-alainen erityisopettaja aloitti hankerahoituksella
Koulun toiminnan arviointikyselyt ja Hyvinvointiprofiili toimeenpantiin syksyllä
Keväällä järjestettiin liikuntailtakoulu 16.5.2023
Halkokarilla otettiin käyttöön ns. vakiosijaismalli kokeiluna kevätlukukauden loppuun 2023
2023
Kaupunginvaltuusto päätti Halkokarin yhtenäiskoulusta ja päiväkodista 28.8.2023
Vakiosijaismallia jatketaan
Rytimäen koulun opetushenkilöstön YT-menettely käytiin keväällä 2023
Erityisesti valkoisen rakennuksen sisäilma-asioita selvitettiin ja pyrittiin korjaamaan; kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä perustettiin syksyllä
Matematiikkaluokkien uudet valintaperusteet otettiin käyttöön
Uuden koulun ja päiväkodin suunnittelu pääsi vauhtiin syksyllä 2023
2024
Henkilöstön rekrytoinnissa huomioitiin osan siirtyminen Piispanmäelle
Uuden koulun ja päiväkodin mikrotyöryhmät aloittivat virallisesti toiminnan